Navigation path

Left navigation

Additional tools

EU:n toimet nuorisotyöttömyyteen puuttumiseksi

European Commission - MEMO/13/464   28/05/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel 28.5.2013

EU:n toimet nuorisotyöttömyyteen puuttumiseksi

Mikä on nykytilanne?

Vuoden 2013 maaliskuussa EU:n 27 jäsenvaltiossa oli työttömiä nuoria 5,7 miljoonaa. Näistä 3,6 miljoonaa asuu euroalueella. Nuorisotyöttömyysaste oli EU-27:ssä tuolloin 23,5 % ja euroalueella 24 %. Työttömyysluvut pysyivät suhteellisen vakaana koko maaliskuun ajan, mutta vuoden 2012 maaliskuun lukuihin verrattuna luvut olivat EU-27:ssä 0,9 ja euroalueella 1,5 prosenttiyksikköä suuremmat. Maaliskuussa 2013 nuorisotyöttömyysluvut olivat alhaisimmat Saksassa ja Itävallassa (molemmissa 7,6 %) sekä Alankomaissa (10,5 %). Korkeimmat ne olivat Kreikassa (59,1 % tammikuussa 2013), Espanjassa (55,9 %), Italiassa (38,4 %) ja Portugalissa (38,3 %).

* Tammikuu 2013 ** Helmikuu 2013 *** Vuoden 2012 loppuneljännes

(Lähde: Eurostat)

Miten EU aikoo torjua nuorisotyöttömyyttä?

Heinäkuussa 2012 annetuissa maakohtaisissa suosituksissa pyrittiin varmistamaan, että nuorten työllisyys pysyy edelleen kärkipaikoilla poliittisilla asialistoilla kaikissa jäsenvaltioissa, joissa nuorisotyöttömyystilanne on erityisen vakava.

Euroopan komissio ehdotti joulukuussa 2012 nuorison työllisyyspakettia, jonka avulla jäsenvaltiot voivat puuttua erityisesti nuorisotyöttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ongelmaan tarjoamalla nuorille työpaikkoja ja koulutusta (ks. IP/12/1311 ja MEMO/12/938). Pakettiin sisältyvät seuraavat asiakirjat:

  • Ehdotus neuvoston suositukseksi nuorisotakuun perustamisesta

  • Harjoittelun laatupuitteet

  • Eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä

EU:n ministerineuvosto antoi nuorisotakuusuosituksen 22. huhtikuuta 2013 (ks. MEMO/13/152). Euroopan komissio kehottaa jäsenvaltioita ottamaan nyt käyttöön rakenteita, joilla nuorisotakuu toteutuu mahdollisimman nopeasti. Komissio esittää lähiaikoina uusia aloitteita, joilla tuetaan jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä ottaa käyttöön oma nuorisotakuujärjestelmänsä.

Mitä nuorisotakuu tarkoittaa?

Suomen ja Itävallan kokemuksiin perustuvalla nuorisotakuulla pyritään varmistamaan, että kaikki enintään 25-vuotiaat nuoret saavat laadukkaan työpaikka-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai työharjoittelutarjouksen neljän kuukauden kuluessa muodollisen koulutuksen päättämisestä tai työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun toteutuminen on yksi tärkeimmistä ja kiireellisimmistä uudistuksista, joilla ehkäistään nuorisotyöttömyyttä ja parannetaan siirtymistä opinnoista työelämään.

Miten nuorisotakuu sitten rahoitettaisiin?

Nuorisotakuusta aiheutuu kustannuksia jäsenvaltioille, mutta nämä kustannukset ovat paljon alhaisemmat kuin hinta, joka maksettaisiin, jos mitään ei tehdä.

Ensinnäkin kustannukset riippuvat kansallisista olosuhteista: ne ovat alhaisemmat jäsenvaltioissa, joissa on pitkälle kehittyneitä liitännäistoimenpiteitä (kuten koulutettu julkinen työvoimapalveluhenkilöstö nuorten tarpeisiin). Toiseksi kustannukset riippuvat siitä, kuinka tukijärjestelmä on perustettu ja kuinka se pannaan täytäntöön. Kolmanneksi ne ovat suuremmat maissa, joissa on paljon nuoria, jotka eivät ole yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa tai työssä (ns. NEET), tai korkea nuorisotyöttömyysaste.

ILO arvioi heinäkuussa 2012, että nuorisotakuujärjestelmien käyttöönoton kokonaiskustannukset euroalueella olisivat 0,45 prosenttia suhteessa euroalueen BKT:hen eli 21 miljardia euroa. Näitä kustannuksia olisi kuitenkin verrattava työttömyydestä, työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisestä ja menetetystä tuottavuudesta aiheutuviin kustannuksiin. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) arvioi, että nuorten työttömyyskorvausten ja menetettyjen tulojen ja verojen määrä olisi 1,21 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä tarkoittaa, että niihin kuluu 153 miljardin euroa vuodessa koko EU:ssa. Nuoret itse voivat nähdä nuorena koetun työttömyyden pitkäaikaisena ”leimana”. Näillä nuorilla on paitsi suurempi riski jäädä uudelleen työttömäksi, myös suurempi riski syrjäytyä, köyhtyä ja kärsiä terveysongelmista.

EU voi myöntää jäsenvaltioille taloudellista tukea Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Nuorisotakuuta ajatellen seuraavan ohjelmakauden 2014–2020 ESR-asetus sisältää erityisen ESR-investointitoimintalinjan, jossa keskitytään NEET-nuorten kestävään työmarkkinoille integroitumiseen. Niiden jäsenvaltioiden, joissa on korkea nuorisotyöttömyys, olisi tätä varten yksilöitävä nuoret työttömät ja NEET-nuoret, jotka kuuluvat ESR-rahoituksen erityiskohderyhmään.

Esimerkkejä nuorisotakuutoimista/tukitoimenpiteistä, jotka voivat saada ESR:n tukea:

Toimenpiteet

Esimerkkejä toimista/tukitoimenpiteistä, jotka voivat saada ESR:n tukea

Yhteistyöstrategiat ja tiedonvälityskeskukset

[Nuorisotakuusuositus 8-9]

  • Julkisten työvoimapalvelujen vierailut kouluissa

  • Julkisten työvoimapalvelujen opettajille suuntaamat koulutustapahtumat

  • Nuoriin erikoistuneiden julkisten työvoimapalvelujen kehittäminen tai yksityisten palvelujen tarjoaminen sopimusperusteisesti

  • Painotuotteiden jakaminen nuorten keskuksissa tai nuorten tapahtumissa

  • Internetin ja sosiaalisen median käyttö

  • Tiedonkeruujärjestelmät

  • Kiertävät esittelykampanjat

Laaditaan henkilökohtaiset toimintasuunnitelmat

[Nuorisotakuusuositus 10]

  • Julkisten työvoimapalvelujen henkilöstökoulutus

  • Sopimukset erikoistuneiden kumppanien kanssa

Tarjotaan koulunkäynnin keskeyttäneille ja heikosti koulutetuille nuorille väyliä koulutukseen palaamiseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaan koulutukseen, korjataan ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan välistä epäsuhtaa ja parannetaan digitaalisia taitoja

[Nuorisotakuusuositus 11-13]

  • Koulutus ja toisen mahdollisuuden tarjoavat ohjelmat

  • Kielikoulutuksen tarjoaminen

  • Neuvonta ja tukiopetus nuorten saamiseksi takaisin yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen tai pysymään siellä

  • Riskinalaisten nuorten tukeminen pätevyyden hankkimisessa ja ylemmän keskiasteen tutkinnon saamisessa

  • Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja oppisopimuskoulutus

  • Digitaalisia taitoja kehittävä koulutus

  • Koulutusavustukset

Rohkaistaan oppilaitoksia ja työvoimapalveluja antamaan nuorille jatkuvasti ohjeita yrittäjyydestä ja itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja edistämään niitä

[Nuorisotakuusuositus 14]

  • Työvoimapalveluhenkilöstön ja opettajien koulutustilaisuudet

  • Yrittäjyyskurssien kehittäminen ja täytäntöönpano toisen asteen koulutuksessa

  • Työttömien nuorten koulutustapahtumat

Kohdennetut ja hyvin suunnitellut palkka- ja työllistämistuet, joilla kannustetaan työnantajia tarjoamaan nuorille oppisopimus- tai työpaikka, erityisesti työmarkkinoilta kauimmas etääntyneille [Nuorisotakuusuositus 17]

  • Palkkatuet nuorten uusien työsuhteiden nettomäärän kasvattamiseksi sekä työpaikkoina että oppisopimuksina (ESR:n määrärahoihin olisi liitettävä aktivointitoimia, esim. käytännön koulutusta)

Edistetään työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta parantamalla nuorten tietoisuutta avoimista työpaikoista, harjoittelu- ja oppisopimuspaikoista sekä eri alueilla myönnettävistä tuista ja tarjotaan asianmukaista tukea niille, jotka ovat muuttaneet

[Nuorisotakuusuositus 18]

  • EURES-toimintapisteet (ESR:n EURES-tuki keskitetään työhönottoon ja siihen liittyviin tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluihin kansallisella ja rajatylittävällä tasolla)

  • Valistuskampanjat

  • Ohjaajia tarjoavien vapaaehtois­organisaatioiden tukeminen

  • Nuorten maahanmuuttajatyöntekijöiden keskuudessa työskentelevien nuorisojärjestöjen tukeminen

Varmistetaan käynnistysvaiheen tukipalvelujen parempi saatavuus

[Nuorisotakuusuositus 19]

  • Yhteistyö työvoimapalvelujen, liiketoiminnan tukipalvelujen ja rahoituksen tarjoajien välillä (esim. alueelliset työllisyysmessut ja verkottumiseen liittyvät tapahtumat)

  • Pk-yritysten käynnistystuki

  • Tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen

  • Esim. työttömille suunnattu liike-elämän taitojen koulutus, johon liitetään yrittäjyysavustuksia

Tehostetaan mekanismeja, joilla tuetaan aktivointiohjelmat kesken jättäviä ja etuuksien piiristä pois putoavia nuoria

[Nuorisotakuusuositus 20]

  • Nuorisojärjestöjen ja -palvelujen tukeminen

  • Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, jotka ovat kosketuksissa nuorisoon

  • Seurantajärjestelmien laatiminen

  • Työllistämis- ja opinto-ohjauspalvelujen tukeminen

Seurataan ja arvioidaan kaikkia toimia ja ohjelmia, joilla pyritään kohti EU:n nuorisotakuun käyttöönottoa, jotta voidaan kehittää enemmän näyttöön perustuvaa politiikkaa ja toimia sen mukaan mikä toimii, missä ja miksi [Nuorisotakuusuositus 23]

  • Yksilöidään kustannustehokkaat aloitteet

  • Vertailevien tutkimusten käyttö

  • Analyysikeskusten perustaminen

  • Kehitetään politiikan malleja, pilottitoimia, politiikan testausta ja valtavirtaistamista (sosiaalinen innovointi ja sosiaalipoliittiset kokeilut)

Edistetään vastavuoroista oppimista kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti kaikkien nuorisotyöttömyyden torjuntaan osallistuvien osapuolten välillä, jotta tulevien nuorisotakuujärjestelmien suunnittelua ja tarjoamista voidaan parantaa

[Nuorisotakuusuositus 24]

  • Nuorisotyöllisyyden eurooppalaisen verkoston käyttö (ESR tukee valtioiden välistä yhteistyötä, joka liittyy hyvien käytäntöjen vaihtoon organisaatioiden välillä EU:n tasolla myöntämällä ESR:n teknistä apua komission tasolla)

Vahvistetaan kaikkien nuorisotakuujärjestelmien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuvien sidosryhmien, myös asianomaisten työllisyyspalvelujen, valmiuksia, jotta politiikkaan ja järjestelmien kehittämistapaan mahdollisesti liittyvät sisäiset tai ulkoiset esteet saadaan poistettua

[Nuorisotakuusuositus 25]

  • Tarjotaan koulutusta ja työpajoja

  • Otetaan käyttöön vaihto-ohjelmia ja työntekijöiden tilapäisiä siirtoja organisaatioiden kesken valtioiden rajat ylittävien yhteistyötoimien kautta

Euroopan neuvosto ehdotti lisäksi helmikuussa 2013 kuuden miljardin euron suuruista nuorisotyöllisyysaloitetta, jolla tuetaan ”erityisesti nuorisotakuuta sen hyväksymisen jälkeen”. Nuorisotyöllisyysaloitteelle on tarkoitus varata vähintään 3 miljardia euroa Euroopan sosiaalirahastosta (jäsenvaltioita kannustetaan tarjoamaan tätäkin suurempia määrärahoja) ja toiset 3 miljardia euroa uudesta budjettikohdasta, josta rahoitetaan nuorison tukitoimenpiteitä, nuorisotakuu mukaan luettuna. Nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen on määrä olla saatavilla kaikille alueille, joilla nuorisotyöttömyysaste ylittää 25 %. Komissio teki maaliskuussa 2013 ehdotuksen toimintasäännöistä (ks. IP/13/217), jotta jäsenvaltiot voisivat aloittaa nuorisotyöllisyysaloitteen rahoitusvarojen käytön heti, kun vuosien 2014–2020 budjettikehys tulee voimaan.

Mitä tarkoitetaan harjoittelun laatupuitteilla?

Sen lisäksi, että nuorison työllisyyspaketin tarkoituksena oli auttaa nuoria löytämään työtä, siinä myös käynnistettiin Euroopan työmarkkinaosapuolten kuuleminen harjoittelun laatupuitteista, jotta nuoret voisivat hankkia korkealaatuista työkokemusta turvallisissa olosuhteissa eivätkä yritykset yksinkertaisesti käyttäisi harjoittelujaksoja halvan työvoiman lähteenä.

Harjoittelujärjestelyistä hiljattain tehty kattava tutkimus (ks. IP/12/731) vahvisti, että nuorilla harjoittelijoilla on edelleen erilaisia ongelmia harjoittelujakso(je)n aikana useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Ongelmat liittyvät enimmäkseen laadukkaan oppimissisällön puuttumiseen, mataliin palkkoihin tai harjoittelun palkattomuuteen, huonoihin työoloihin muun kuin palkan/korvauksen suhteen (esim. riittävän sosiaaliturvan puute, pitkät työajat, epäyhtäläinen kohtelu jne.) ja – aiempien ongelmien ja eri maiden harjoittelulainsäädännön erojen seurauksena – harjoittelijoiden suhteellisen vähäiseen liikkuvuuteen EU:n sisällä.

Koska työmarkkinaosapuolet päättivät olla aloittamatta neuvotteluja näistä ongelmista, komissio aikoo nyt esittää oman ehdotuksen harjoittelun laatupuitteista ennen vuoden 2013 loppua.

Mikä on eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä?

Tehokkaat ammattikoulutusjärjestelmät, erityisesti sellaiset, joihin sisältyy vahva työssäoppimisen komponentti, helpottavat nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään. Tämän vuoksi nuorisotyöllisyyspaketissa ilmoitettiin myös Euroopan oppisopimusyhteenliittymän perustamisesta. Sen tarkoituksena on parantaa oppisopimuspaikkojen laatua ja saatavuutta kaikkialla EU:ssa. Liittouma kokoaa yhteen sidosryhmiä viranomaisten, yritysten ja työmarkkinaosapuolten, ammatillisen koulutuksen tutkijoiden ja toimijoiden sekä nuorison edustajien keskuudesta. Se koordinoi meneillään olevia toimia yhteisissä puitteissa ja tuo esiin onnistuneiden oppisopimusjärjestelmien hyötyjä ja mahdollisuuksia ja keinoja kehittää niitä. Yhteenliittymä on tarkoitus käynnistää tämän vuoden heinäkuussa.

Neuvosto antoi vuonna 2012 seitsemälle jäsenvaltiolle maakohtaiset suositukset oppisopimuksista ja kolmelle ammattikoulutuksesta. Muissakin jäsenvaltioissa olisi tehtävissä paljon oppisopimusjärjestelmän toimivuuden ja siihen käytettävän ESR:n rahoituksen käytön parantamiseksi.

Mitä hyötyä liikkuvuudesta on erityisesti nuorille?

Ero korkeimman ja alhaisimman nuorisotyöttömyysasteen maiden välillä on erittäin suuri. Maaliskuussa 2013 nuorisotyöttömyysluvut olivat alhaisimmat Saksassa ja Itävallassa (molemmissa 7,6 %) sekä Alankomaissa (10,5 %). Korkeimmat ne olivat Kreikassa (59,1 % tammikuussa 2013), Espanjassa (55,9 %), Italiassa (38,4 %) ja Portugalissa (38,3 %).

Samaan aikaan viimeisimmästä eurooppalaisesta avointen työpaikkojen seurantavälineestä käy ilmi, että Euroopassa on edelleen noin 2 miljoonaa täyttämätöntä työpaikkaa. Tämä johtuu osittain siitä, ettei työnhakijoilla ole taitoja, joita työnantajat etsivät. Nykytilanteessa, jossa korkea työttömyys ja jäsenvaltioiden väliset erot ovat suuria, työvoiman liikkuvuudella voi olla merkittävä rooli työttömyyden lieventämisessä taantumasta kärsivissä maissa samalla kun muissa maissa helpotetaan osaamisvajetta ja työpaikkojen täyttämistä.

On kuitenkin huomattava, että työn etsiminen toisesta jäsenvaltiosta on edelleen jokaisen henkilökohtainen päätös.

Mitä komissio ehdottaa nuorten liikkuvuuden helpottamiseksi?

Euroopan komissio päätti marraskuussa 2012 parantaa ja nykyaikaistaa eurooppalaista ammatillisen liikkuvuuden EURES-portaalia (ks. IP/12/1262, MEMO/12/896, MEMO/12/897). Tavoitteena on antaa työnhakijoille paremmat mahdollisuudet ottaa yhteyttä työnantajiin, jotka etsivät tiettyä osaamista, keskittyä aloihin ja ammatteihin, joilla on taitovajeita, ja tukea nuoriin kohdennettuja liikkuvuusjärjestelyjä.

Uudesta Yhteinen Erasmus -ohjelmasta myönnetään neljälle miljoonalle henkilölle, joista suurin osa on nuoria, avustuksia opiskeluun, harjoitteluun tai vapaaehtoistoimintaan ulkomailla vuosina 2014–2020. Nykyisten EU:n liikkuvuusohjelmien edunsaajia on 2,5 miljoonaa. Kansainvälinen kokemus parantaa ammattitaitoa ja työllistyvyyttä. Yhteinen Erasmus -ohjelman kokonaistalousarvion oletetaan olevan noin 14,5 miljardia euroa eli 40 % suurempi kuin nykyisten vastaavien ohjelmien.

Nykyinen elinikäisen oppimisen ohjelma tukee oppimiseen liittyvää liikkuvuutta seuraavista ohjelmista: Erasmus (korkea-asteen koulutus), Leonardo da Vinci (ammattikoulutus), Comenius (kouluopetus) ja Grundtvig (aikuiskoulutus). Erasmus- ja Leonardo da Vinci -ohjelmissa tehdään vuodessa yhteensä noin 140 000 työhönsijoitusta yrityksiin ja muihin organisaatioihin (ks. IP/12/379).

Eikö ole olemassa ”aivovuodon” vaara?

Vaikka on totta, että kotivaltio menettää lyhyellä aikavälillä, kun työntekijä siirtyy ulkomaille, tilanne on kuitenkin parempi kuin jos työntekijä oli työttömänä kotimaassaan. Niin kauan kuin työntekijä on työssä ulkomailla, hän voi edistää kotijäsenvaltionsa taloutta rahalähetyksillä. Käytännössä suurin osa työntekijöistä palaa kotimaahansa, kun taloudessa on noususuhdanne, ja tuo mukanaan tällä välin oppimansa taidot. Tämä kävi ilmi esimerkiksi kun selvitettiin niiden Yhdistyneeseen kuningaskuntaan vuoden 2004 jälkeen muuttaneiden puolalaisten työntekijöiden lukumäärä, jotka ovat nyt palanneet Puolaan.

Minkälaista lisätukea EU:n rakennerahastoista voidaan antaa?

Komission aloitteesta kahdeksassa jäsenvaltiossa, joissa nuorisotyöttömyys on korkeinta (Kreikka, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Portugali, Slovakia ja Espanja), perustettiin helmikuussa 2012 kansallisista ja komission virkamiehistä kootut toimintaryhmät, joiden tehtävänä on hyödyntää EU:n rakennerahastojen (mm. Euroopan sosiaalirahaston) ohjelmakaudella 2007–2013 vielä käytettävissä olevia varoja nuorten työllistymismahdollisuuksien tukemiseen ja pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamiseen.

Toimintaryhmät olivat vuoden 2013 alkuun mennessä onnistuneet osoittamaan joko nopeutettuun toteutukseen tai varojen uudelleenjakoon EU:n varoja noin 16 miljardia euroa. Näillä varoilla voidaan auttaa noin 780 000:ta ja 55 000:ta pk-yritystä ja tukea muita kasvua vauhdittavia toimenpiteitä. Seuraavassa joitakin esimerkkejä toimintaryhmien tähän mennessä toteuttamasta rahoituksen uudelleenjaosta:

Irlanti

Irlannissa on kohdennettu uudelleen 25 miljoonaa euroa yhdennettyyn Youthreach-ohjelmaan, joka tarjoaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä työkokemusta nuorille, jotka ovat lopettaneet koulunkäynnin ilman päästötodistusta tai ammattikoulutusta. Ohjelman ansiosta voidaan varmistaa 3 700 koulutuspaikkaa vuoden 2013 loppuun.

Työmarkkinoiden koulutussäätiö, joka on osa Irlannin työpaikkojen luomiseen tähtäävää toimintasuunnitelmaa ja joka tunnetaan nimellä Momentum, aloitti toimintansa joulukuussa 2012. Sen avulla on tarkoitus antaa ammattitaitovalmennusta 6 500 pitkäaikaistyöttömälle. Rahastolle on osoitettu 20 miljoonaa euroa, ja se saa osan rahoituksestaan ESR:stä. Yksi rahaston neljästä toimintalinjasta on erityisesti suunniteltu alle 25-vuotiaille, ja siinä koulutetaan yli 1 000 henkilöä eri puolilla maata sijaitsevissa 87 kohteissa 62 erillisen kurssin avulla.

Slovakia

ESR:n varojen uudelleenjaon jälkeen marraskuussa 2012 käynnistettiin kaksi kansallista hanketta (70 miljoonaa euroa), joilla tuetaan uusien työpaikkojen luomista alle 29-vuotiaille nuorille yksityissektorilla ja itsenäisenä ammatinharjoittajana alueilla, joilla työttömyyttä on eniten (tavoitteena on 13 000 uutta työpaikkaa). Hankkeiden toteuttamisessa on tähän mennessä onnistuttu hyvin, ja mikro- ja pk-yritykset ovat osoittaneet suurinta kiinnostusta työmahdollisuuksien tarjoamiseen nuorille. Vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä oli luotu yli 4 200 uutta työpaikkaa (sopimusten arvo 22,8 miljoonaa euroa).

Liettua

Kaikki suunnitellut ESR:n toimet ovat toteutusvaiheessa: yritysten perustamista ja itsenäistä ammatinharjoittamista tukevien lainajärjestelyjen houkuttelevuuden lisäämiseksi hyväksyttiin uusi toimenpide (arvoltaan 3 miljoonaa euroa), ja hanke, jonka avulla noin 6 000 nuorelle annetaan ensimmäisessä työpaikassa tarvittavia taitoja, saadaan päätökseen piakkoin. Nuorisotyöttömyysaste laski vuoden 2010 35,1 prosentista 26,4 prosenttiin vuonna 2012.

Liettuassa on tarkistettu ammatillisia koulutusohjelmia noin 6 000 nuorelle tarjoavan hankkeen painopisteitä. Talousarvio on noin 6 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyi elokuussa 2012 ja se päättyy elokuussa 2013. Tämän toimenpiteen (ammattikoulutus) toteuttamisaste on 48,58 %. Osallistujamäärä on 4 851 ja työllistymisaste 59,4 %.

Ensimmäisessä työpaikassa tarvittavia taitoja nuorille antavaa hanketta jatkettiin, ja sille myönnettiin lisämäärärahoja 6 miljoonaa euroa, josta hyötyy noin 6 000 nuorta. Kokonaistalousarvio on noin 36 miljoonaa euroa. Hanke käynnistettiin heinäkuussa 2011 ja se päättyy marraskuussa 2013. Täytäntöönpanoaste on 64,72 %. Osallistujia on tähän mennessä ollut 4 382.

Yritysten perustamista ja itsenäistä ammatinharjoittamista tukevien lainajärjestelyjen houkuttelevuuden lisäämiseksi hyväksyttiin uusi toimenpide (arvoltaan 3 miljoonaa euroa).

Lisäksi hiljattain on hyväksytty toinen uusi ESR:stä rahoitettava ensimmäistä työpaikkaa tukeva toimenpide (määrärahat 9,3 miljoonaa euroa). Sillä korvataan nykyinen järjestelmä, jossa sosiaaliturvamaksuja alennetaan ensimmäisen työpaikan palkkatuilla. Talousarvio on noin 9 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyi elokuussa 2012 ja se päättyy syyskuussa 2015. Suunniteltu osallistujamäärä on 20 000. Hakemuksia oli saatu 4 858 henkilöltä 18. huhtikuuta 2013 mennessä. Korvauksia maksetaan 1. päivästä kesäkuuta 2013 alkaen, ja todennäköisimmin koko suunniteltu määrä maksetaan.

Nuorten työllisyyden ja motivoinnin lisäämiseen on hyväksytty lisätoimenpide. Vapaaehtoistyön osalta on käynnistymässä kaksi hanketta (noin 580 000 euroa).

Kreikka

Ohjelmamäärärahoja kohdennettiin laajasti uudelleen vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen nuoria koskeva kansallinen toimintasuunnitelma hyväksyttiin tammikuussa 2013. EU myönsi sille rahoitusta 517 miljoonaa euroa. Sen avulla pyritään lisäämään nuorten työllisyyttä, kouluttautumista ja yrittäjyyttä. Kohderyhmään kuuluu lähes 350 000 nuorta. Kreikan viranomaisten mukaan uusiin aloitteisiin, jotka ovat jo käynnistyneet (EU:n rahoitus noin 47 miljoonaa euroa), kuuluvat nuorten työttömien (yläikäraja 35 vuotta) palkkaaminen tilapäisesti yhteisöperustaisiin kulttuurialan työohjelmiin sekä sellaisten sosiaalisten rakenteiden tukeminen, joiden tarkoituksena on työttömien nuorten palkkaaminen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Lisäksi seuraavien toimintasuunnitelmaan kuuluvien järjestelmien täytäntöönpanovalmistelut ovat loppuvaiheessa (EU:n rahoitus noin 146 miljoonaa euroa):

  • ”arvoseteli työmarkkinoille pääsemiseksi” yhdistää koulutuksen ja viiden kuukauden työharjoittelun yrityksissä. Kohderyhmänä on 45 000 enintään 29-vuotiasta työtöntä;

  • teoreettisen ja käytännön koulutuksen yhdistelmä 1 000 työttömälle nuorelle merimiehelle (sama ikärajaa); edellä mainittujen järjestelmien täytäntöönpanon odotetaan alkavan kesäkuussa 2013;

  • vuoden 2012 ohjelmien tarkistus, jolla pyritään saamaan 1,2 miljardia euroa lisätukea pk-yritysten maksuvalmiustarpeisiin.

Latvia

Latviassa myönnettiin 11 miljoonaa euroa sellaisten ammatillista pätevyyttä vailla olevien nuorten tukemiseen, jotka haluavat työmarkkinasuuntautuneita uusia tutkintoja. EU:n tukea saavien nuorten työttömien osuus kasvaisi 24 prosentista 40 prosenttiin, ja ammatillisen koulutuksen alalla määrä kaksinkertaistuisi. Ohjelmat ovat täytäntöönpanovaiheessa.

Portugali

Kansallinen Impulso jovem -aloite perustuu kattavaan rakennerahastovarojen uudelleenkohdennukseen. Toimenpiteisiin, joilla luodaan mahdollisuuksia 90 000 nuorelle vuoden 2015 loppuun asti, siirrettiin EU:n varoja 143 miljoonaa euroa, ja 4 500 pk-yrityksen tukemiseen 200 miljoonaa euroa. Toimenpiteisiin kuuluvat mm. työharjoittelu (ns. työllisyyspassijärjestelmä, joka koskee lähinnä työharjoittelua keskeisillä talouden aloilla) ja tuki 18–30-vuotiaiden palkkaamiseen korvaamalla työnantajien sosiaaliturvamaksut. Madeiraa koskevasta EAKR:n toimenpideohjelmasta siirrettiin 10 miljoonaa euroa vastaavaan ESR:n toimenpideohjelmaan nuorten harjoittelujaksojen tukemiseksi. Helmikuussa 2013 ohjelman soveltamisalaa laajennettiin, mikä puolestaan väljensi hakukelpoisuusehtoja ja laajensi ohjelman useammille alueille. Vuoden 2013 huhtikuun loppuun mennessä ohjelmassa oli ollut mukana 7 500 nuorta.

Espanja

Vuonna 2012 ESR:n varoja siirrettiin yli 286 miljoonaa euroa nuoriin liittyviin toimiin. Tästä summasta osoitettiin 135 miljoonaa euroa julkisiin työvoimapalveluihin, jotta nuoria voitaisiin auttaa työnhaussa. EAKR:n toimenpiteitä on jo toteutettu tai ollaan piakkoin toteuttamassa 1 027 miljoonan euron edestä. Näihin kuuluvat seuraavat toimenpiteet: viiden uudistuvan rahaston perustaminen innovatiivisten pk-yritysten rahoituksensaannin helpottamiseksi – käyttöpääoma mukaan luettuna (EAKR:n kokonaisrahoitusosuus 372 miljoonaa euroa); uusi tukiohjelma, josta myönnetään lainoja teollisuuden uudistamiseen ja strategisille teollisuudenaloille (EAKR:n kokonaisrahoitusosuus 446 miljoonaa euroa); tuen lisääminen elintarviketeollisuuden pk-yrityksille alueilla, joilla nuorisotyöttömyys on pahinta; koulutusinfrastruktuurin luominen ja uudistaminen (EAKR:n kokonaisrahoitusosuus 208 miljoonaa euroa).

Italia

Italiassa käynnistettiin joulukuussa 2011 mittava painopisteiden uudelleenarviointi, joka on edennyt toimintaryhmän avustuksella jo kolmanteen vaiheeseensa. Toimintaan kuuluu mm. Sisiliassa rahoitettava työllistettävyyssuunnitelma (edunsaajia noin 50 000 nuorta). Lisäksi suunnitteilla on uusia koulutustoimia 65 300 eteläitalialaiselle nuorelle ja 13 000 uutta liikkuvuusmahdollisuutta (Erasmus/Leonardo). Verohyvitysjärjestelmän avulla kannustetaan työllistämään muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä, kuten nuoria. Lisäksi on osoitettu 600 miljoonaa euroa toimiin, joilla tuetaan nuoria yrittäjiä ja tutkijoita sekä oppisopimuspaikkojen luomista ja nuoria, jotka ovat jääneet sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolelle.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website