Navigation path

Left navigation

Additional tools

Uusi budjettikuripaketti parantaa euroalueen julkisen talouden valvontaa ja talouden ohjausjärjestelmää

European Commission - MEMO/13/457   27/05/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel 27. toukokuuta 2013

Uusi budjettikuripaketti parantaa euroalueen julkisen talouden valvontaa ja talouden ohjausjärjestelmää

EU:ssa on jo euron käyttöönotosta alkaen ollut voimassa selkeät säännöt, joilla varmistetaan, että julkinen talous pysyy vakaalla pohjalla. Nämä säännöt on vahvistettu vakaus- ja kasvusopimuksessa, jonka mukaan jäsenmaiden julkisen talouden alijäämä ei saa olla enempää kuin 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eikä julkinen velka saa ylittää vastaavaa 60 prosentin viitearvoa. Maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi on kuitenkin tuonut esiin puutteita talouden ohjausjärjestelmässä ja julkisen talouden valvonnassa EU:n tasolla. Näitä puutteita on onnistuttu korjaamaan vuosina 2010–2011 käyttöön otettujen talouspolitiikan EU-ohjausjakson ja kuudesta säädösehdotuksesta koostuvan talouspolitiikan ohjauspaketin (nk. six-pack) avulla. Uudistukset ovat tehostaneet vakaus- ja kasvusopimusta monin tavoin.

Koska yhteistä rahaa käyttävät maat ovat erityisen alttiita talouspoliittisille heijastusvaikutuksille, ohjausmekanismeja on edelleen parannettava erityisesti euroalueella. Komissio tekikin marraskuussa 2011 kaksi uutta asetusehdotusta, joilla pyritään vahvistamaan euroalueen julkisen talouden valvontaa.

Tämä uudistuspaketti (nk. two-pack) tulee voimaan 30. toukokuuta 2013 kaikissa euroalueen maissa. Uusilla toimilla lisätään euroalueen maiden budjettipäätösten avoimuutta, parannetaan koordinointia euroalueella vuoden 2014 budjettijaksosta alkaen ja otetaan paremmin huomioon ankaran taloudellisen paineen alaisten euroalueen maiden erityistarpeet. Kahden säädöksen paketilla pohjustetaan myös talous- ja rahaliiton vahvistamiseksi tarvittavia lisätoimia, joita hahmotellaan komission marraskuussa 2012 keskustelunavaukseksi julkaisemassa suunnitelmassa tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi (ks. IP/12/1272; MEMO/12/909).

Miksi kaksi uutta asetusta ovat tarpeen?

Talous- ja rahaliiton talouspilarin vahvistaminen edellyttää, että euroalueen maat toteuttavat lisätoimia, jotka täydentävät vuonna 2011 hyväksyttyä talouspolitiikan ohjauspakettia. On selvää, että euroalueen eri maiden harjoittamalla talous- ja finanssipolitiikalla on heijastusvaikutuksia muiden alueen maiden tilanteisiin. Talouden hyvinä aikoina tämä keskinäinen riippuvuus on omiaan lisäämään hyvinvointia. Huonompina aikoina riskien jakamisen merkitys korostuu. Riskien jakamisen olisi merkittävä myös vastuun jakamista, mikä edellyttää tietojenvaihdon ja koordinoinnin parantamista sekä saumattomasti toimivaa menettelyä, jolla voidaan varautua kaikkiin tilanteisiin, myös rahoitusvakauden turvaverkkojen käyttöön.

Mikä on uuden lainsäädännön oikeusperusta?

Uusien menettelyjen oikeusperusta on EU:n perustamissopimuksen 136 artikla. Artiklan mukaan euroalueen maat voivat tehostaa budjettikurin koordinointia ja valvontaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Uusi lainsäädäntö koskee siis vain euroalueen maita.

Mikä on lainsäädäntöpaketin keskeinen sisältö?

Uusi säädöspaketti käsittää kaksi asetusta, joiden tavoitteena on lisätä taloudellista yhdentymistä ja lähentymistä euroalueen maiden kesken. Asetukset täydentävät aiempaa, kuusi säädöstä käsittävää talouspolitiikan ohjauspakettia, jolla uudistettiin EU:n vakaus- ja kasvusopimusta, julkisen talouden valvontajärjestelmää sekä talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa.

Ensimmäistä asetusta sovelletaan kaikkiin euroalueen maihin, ja siihen sisältyy erityistoimenpiteitä, jotka koskevat vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion eli liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin kuuluvia maita.

Toisessa asetuksessa esitetään selvät ja yksinkertaistetut säännöt tehostetulle valvonnalle niiden maiden osalta, jotka ovat vakavissa vaikeuksissa rahoitusvakauden suhteen, saavat rahoitustukea tai joiden rahoitustukiohjelma on päättymässä.

Asetukset muodostavat euroalueelle yhteisen, asteittaiseen lähestymistapaan perustuvan lainsäädäntökehyksen. Niihin sisältyy eri tilanteisiin sovellettavia valvontavaatimuksia, joilla varmistetaan politiikan seurannan jatkuvuus.

EU:n finanssipolitiikan kehystä on jo muutettu kuuden säädöksen ohjauspaketilla. Mihin tarvitaan lisämuutoksia?

Kriisi on osoittanut, että EU:ssa tarvitaan tiukempaa finanssipolitiikkaa koko suhdannejaksolla. EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen lisättiin aiemmalla kuuden säädöksen ohjauspaketilla uusia vaatimuksia budjettipolitiikan suhteen, erityisesti uusia finanssipoliittisia sääntöjä. Uudessa kahden säädöksen paketissa taas keskitytään koordinointiin.

Kriisin myötä on käynyt ilmeiseksi myös tarve parantaa edelleen euroalueen maiden budjettipolitiikan koordinointia ja seurantaa, sillä maat ovat entistä riippuvaisempia toisistaan ja alttiita toistensa finanssipoliittisten päätösten heijastusvaikutuksille. Tämän vuoksi ne ovat entistä halukkaampia lisäämään keskinäistä valvontaa ja pitävät budjettipäätöksiä yhteistä etua koskevana asiana. Uusi säädöspaketti tehostaa euroalueen maiden yhteistyötä ja yhdentymistä, parantaa asteittain toteutettavaa seurantaa ja auttaa näin vahvistamaan talous- ja rahaliiton talouspilaria.

Miten uusi budjettikuripaketti parantaa euroalueen budjettien koordinointia?

Uusilla säädöksillä otetaan käyttöön yhteinen talousarvioaikataulu ja yhteiset talousarviosäännöt euroalueen maille. Seuraavasta talousarviojaksosta alkaen euroalueen maiden on

  • 30. huhtikuuta mennessä julkaistava keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset suunnitelmansa (vakausohjelmat) sekä kasvua ja työllisyyttä edistävän politiikkansa painopisteet seuraavien 12 kuukauden jaksolle (kansalliset uudistusohjelmat) talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä

  • 15. lokakuuta mennessä julkaistava seuraavaa vuotta koskevat talousarvioesityksensä

  • 31. joulukuuta mennessä hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvionsa.

Uuden säädöspaketin keskeisiin uudistuksiin kuuluu se, että komissio tarkastelee jäsenmaiden talousarvioesityksiä ja antaa niistä lausunnon 30. marraskuuta mennessä. Jos komissio toteaa, että jokin jäsenmaa rikkoo merkittävästi kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisia velvoitteitaan, se pyytää maata toimittamaan tarkistetun suunnitelman. Komissio julkaisee koko euroaluetta koskevan kattavan arvion seuraavan vuoden julkisen talouden näkymistä. Yksittäisten jäsenmaiden budjetteja ja koko euroalueen näkymiä koskevien komission lausuntojen tarkoituksena on helpottaa euroryhmässä käytäviä keskusteluja.

Kun koordinoidun seurannan jakso ajoittuu syksyyn eli kahden talouspolitiikan EU-ohjausjakson välille, se on omiaan täydentämään olemassa olevaa hallintokehystä, koska sillä pohjustetaan seuraavaa kevättä ja seurataan edellisenä keväänä annettujen suositusten toteuttamista. EU-ohjausjaksojen käyttöönottoon johtaneen yhdennetyn seurannan hengessä uudella säädöspaketilla varmistetaan budjettipoliittisten ja muiden talouspoliittisten menettelyjen ja päätösten johdonmukaisuus.

Uusi säädöspaketti lisää myös kansallisten budjettimenettelyjen vakautta, kun jäsenmaiden on perustettava talousarvioesityksensä riippumattomiin makrotaloudellisiin ennusteisiin ja varmistettava, että kansallisten julkista taloutta koskevien sääntöjen noudattamista valvovat riippumattomat elimet.

Miten budjettikuripaketilla tehostetaan talous- ja finanssivalvontaa euroalueella?

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin kuuluvien maiden osalta uudella paketilla otetaan käyttöön seurantajärjestelmä, joka täydentää vakaus- ja kasvusopimuksessa määrättyjä velvoitteita. Järjestelmää sovelletaan asteittain sen mukaan, missä vaiheessa liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä jäsenmaa on. Sen on säännöllisesti toimitettava komissiolle tietoja siitä, mitä toimia se on toteuttanut korjatakseen liiallisen alijäämänsä. Komissio voi näin paremmin havaita korjaustoimiin mahdollisesti liittyviä riskejä. Jos riskejä ilmenee, komissio voi antaa kyseiselle jäsenmaalle suoraan osoitetun suosituksen varmistaakseen, että maa toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet välttääkseen sääntörikkomuksen ja siitä seuraavat taloudelliset seuraamukset.

Uudella säädöspaketilla parannetaan myös rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenmaiden seurantaa ja valvontaa. Toimien voimakkuus riippuu siitä, miten vakava jäsenmaan talouden tilanne on.

Valvonnan piirissä ovat myös (mutteivät yksinomaan) jäsenmaat, jotka saavat taloudellista tukea tai joiden tukiohjelma on päättymässä. Komissio ja Euroopan keskuspankki valvovat erittäin tarkkaan myös maita, joiden rahoitusvakaus horjuu merkittävästi tai jotka saavat ennalta varautuvaa rahoitusapua. Tämä tehostettu valvonta täydentää liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisia jäsenmaahan kohdistuvia vaatimuksia ja menee vielä niitä pidemmälle.

Komissio voi valvonnan avulla havaita, jos jonkin jäsenmaan rahoitustilanteesta saattaa aiheutua merkittäviä haittavaikutuksia euroalueen rahoitusvakauteen, ja edellyttää siltä lisätoimia. Komissio voi tällöin pyytää ministerineuvostoa antamaan jäsenmaalle suosituksen toteuttaa korjaavia toimenpiteitä tai laatia luonnoksen makrotalouden sopeutusohjelmaksi.

Miten uusi säädöspaketti liittyy talous- ja rahaliittoa koskevaan finanssipoliittiseen sopimukseen?

Hallitusten välinen sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta (nk. finanssipoliittinen sopimus, vakaussopimus) on euroalueen maiden ja kahdeksan muun EU-maan välinen sopimus. Sopimus ei ole varsinaisesti osa EU:n lainsäädäntöä, mutta siihen sisältyy sitoumus saattaa sen kattamat seikat EU:n lainsäädäntökehyksen piiriin viiden vuoden kuluessa.

Kahdella uudella säädöksellä otetaan nyt eräitä finanssipoliittisen sopimuksen näkökohtia osaksi EU:n lainsäädäntöä. Esimerkiksi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin kuuluvien maiden on laadittava talouskumppanuusohjelmia, ja jäsenmaiden kansallisia valtionvelan liikkeeseenlaskua koskevia suunnitelmia on koordinoitava ennakoivasti.

Miten uusi säädöspaketti liittyy vakaus- ja kasvusopimukseen ja talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon?

Uusi säädöspaketti myötäilee saumattomasti vakaus- ja kasvusopimusta ja täydentää sitä. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä jäsenmaat esittävät joka kevät keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset suunnitelmansa, joita euroalueen maiden osalta kutsutaan vakausohjelmiksi ja muiden jäsenmaiden osalta lähentymisohjelmiksi. Uusi säädöspaketti tuo euroalueen maiden osalta kevään ohjausjakson rinnalle syksyllä toteutettavan seurannan, jossa kuitenkin keskitytään vain seuraavan vuoden talousarviosuunnitelmiin.

Ennen kuin jäsenmaan talousarvio hyväksytään, komissio antaa lausunnon siitä, onko talousarvioesitys vakaus- ja kasvusopimuksessa määrättyjen velvoitteiden sekä EU-ohjausjakson yhteydessä annettujen budjettipolitiikkaa koskevien maakohtaisten suositusten mukainen. On painotettava, että uusi säädöspaketti ei anna komissiolle oikeutta muuttaa jäsenmaiden kansallisia talousarvioesityksiä eikä velvoita jäsenmaita noudattamaan tiukasti komission lausuntoa. Seurannan lisäarvo on talousarviomenettelyyn liittyvä suora ohjaus, jonka avulla kaikki kansallisen talousarviomenettelyn sidosryhmät voivat saada tiedot, joita ne tarvitsevat budjettipäätösten tekemiseen.

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin kuuluville maille tulee menettelyn sääntöjen mukaisten velvoitteiden lisäksi uusia tiedonantovelvoitteita. Tiedonantovelvoitteet eivät ole päällekkäisiä menettelyn velvoitteiden kanssa eivätkä korvaa niitä. Uusien velvoitteiden mukaisesti toimitettavat tiedot kuitenkin lisäävät komission vastuuta antaa oikea-aikaista ohjeistusta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn noudattamisessa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi. Tämä tehostaa EU:n ehkäisevää roolia ja vahvistaa osaltaan talouspolitiikan ohjauspaketilla käyttöön otettuja euroalueen valvontamekanismeja uusilla asteittaisilla rahallisilla seuraamuksilla.

Uusien tiedonantomenettelyjen ansiosta budjettikuripaketti vahvistaa vakaus- ja kasvusopimusta, kun komissio saa uusia keinoja suositusten tekemiseen. Jos komissio esimerkiksi toteaa lausunnossaan, että jäsenmaan talousarvioesitys ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen velvoitteiden mukainen eikä kyseinen jäsenmaa toteuta korjaavia toimenpiteitä, komission varhaista puuttumista asiaan voidaan myöhemmin käyttää todisteena päätettäessä esimerkiksi siitä, asetetaanko jäsenvaltio liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn, jos sen alijäämä tai velka ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukainen.

Mitä tapahtuu, kun jäsenmaan sopeutusohjelma tai ennalta varautuva rahoitusapu päättyy?

Budjettikuripaketilla otetaan käyttöön uusi järjestelmä, jolla valvotaan jäsenmaita niiden sopeutusohjelmien tai ennalta varautuvan rahoitusavun päättymisen jälkeen. Valvontatoimia toteutetaan tehostetusti, kunnes maa on maksanut takaisin vähintään 75 % saamastaan avusta. Näin varmistetaan onnistunut ja kestävä markkinoille paluu ja julkisen talouden kestävyys niin yksittäisen jäsenmaan kuin koko euroalueenkin kannalta.

Miksi normaalin valvontamenettelyn lisäksi tarvitaan tehostettu menettely? Katsotaanko, että normaali menettely ei ole toimiva?

Valvontamenettelyä on parannettu merkittävästi talouspolitiikan ohjauspaketilla. On kuitenkin syytä parantaa edelleen varautumista odottamattomiinkin tilanteisiin. Nyt käyttöön otettavilla uusilla valvontamenettelyillä pystytään valvomaan tarkemmin vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden rahoitusvakautta. Komissio voi menettelyjen avulla varmistaa, että maiden talous saadaan kestävälle uralle.

Miksi vakaus- ja kasvusopimuksen, makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn ja talouspolitiikan EU-ohjausjakson täytäntöönpanoa on mukautettava ohjelmamaiden osalta? Eikö tämä heikennä valvontaa?

Makrotalouden sopeutusohjelmat ovat hyvin laaja-alaisia, ja ne koskevat monia muitakin näkökohtia kuin yksinomaan finanssipoliittisia kysymyksiä ja monenvälistä valvontaa. Asianomaista jäsenmaata pyydetään tekemään kaikki toimenpiteet, joita tarvitaan sen talous- ja rahoitustilanteen parantamiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tai liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn täytäntöönpanon sekä vakaus- ja kasvusopimuksen ja EU-ohjausjakson mukaisen valvonnan ja raportoinnin keskeyttämisellä vältetään valvonta- ja raportointivelvoitteiden tarpeeton päällekkäisyys.

Onko budjettikuripaketin mukainen tehostettu valvonta yhdenmukaista Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen suuntaviivoissa tarkoitetun valvonnan kanssa ennalta varautuvaa rahoitusapua saavien maiden osalta?

Kyllä. Komissio otti uuden säädöspaketin kysymykset huomioon asiaan liittyvien Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen suuntaviivojen valmistelussa ja niistä jäsenmaiden kanssa käydyissä neuvotteluissa. Johdonmukaisuus eri asiakirjojen kesken on siis varmistettu. Uudella säädöspaketilla tuodaan nyt näillä hallitusten välisillä välineillä vahvistetut menettelyt EU:n lainsäädäntökehyksen piiriin.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website