Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan merisatamien tavoitteet vuodeksi 2030

European Commission - MEMO/13/448   23/05/2013

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel 23. toukokuuta 2013

Euroopan merisatamien tavoitteet vuodeksi 2030

Perustiedot satamista

  1. Satamat ovat erittäin tärkeitä Euroopan liikennealalle ja kilpailukyvylle. Niissä on vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, jota voitaisiin käyttää työpaikkojen luomiseen ja investointien houkuttelemiseen.

  2. Euroopan satamat ovat portteja Euroopan mantereelle. EU:ssa tuonti- ja vientitavaroista kuljetetaan 74 prosenttia satamien kautta. Satamat ovat niin ikään tärkeitä EU:n sisäisessä kaupassa, sillä niiden kautta kuljetetaan 37 prosenttia EU:n sisäisestä tavaraliikenteestä ja 385 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

  3. Unionin 70 000 kilometrin pituisella rantaviivalla toimii yli 1 200 kaupallista merisatamaa. Euroopan satamaverkosto onkin yksi tiheimmistä koko maailmassa.

  4. Vuonna 2011 Euroopan unionin satamien kautta kuljetettiin tavaraa noin 3,7 miljardia tonnia (yli 60 000 satamakäyntiä kauppa-aluksilla). Irtotavarakuljetusten osuus siitä oli 70 prosenttia, konttiliikenteen 18 prosenttia ja ro-ro-liikenteen 7 prosenttia. Loput ovat muuta kappaletavaraa.

  5. EU:n satama-alalla on merkittävä taloudellinen vaikutus työllisyyteen ja taloudelliseen toimintaan itse satama-alalla (suorat vaikutukset), toimitusketjussa (välilliset vaikutukset) ja koko EU:n taloudessa (johdetut vaikutukset). Satamissa on paljon erilaista teollista toimintaa, kuten petrokemian-, teräs- ja autoteollisuutta, sekä energiantuotantoa ja jakelupalveluja. Satamat muodostavat myös koko merenkulkuklusterin taloudellisen ytimen telakkojen, laivavarusteiden, nosturien ja terminaalilaitteiden tuottajien, meripelastusyritysten, offshore-yhtiöiden, laivanrakennusyritysten, ruoppausyritysten, laivastotukikohtien jne. kanssa.

  6. Esim. Alankomaissa satamatoimintojen osuus on jopa 3 prosenttia BKT:stä.

  7. Satamatoiminnoilla on suora vaikutus työllisyyteen, asianomaiseen maahan tehtäviin ulkomaisiin investointeihin ja BKT:n kasvuun. EU:n 22 rannikkojäsenvaltiossa on 2 200 satamanpitäjää, jotka työllistävät nykyisin noin 110 000 satamatyöläistä. Huomattavasti suurempi työvoima työskentelee meri-infrastruktuurin ylläpidon ja käytön, alusten toiminnan ja huollon, maaliikenteen, logistiikkatoimintojen ja rahtipalvelujen (esim. rahdin huolintapalvelut ja selvitystoiminta tullissa) kaltaisissa tehtävissä. Satamat tarjoavat suoraan 1,5 miljoonaa työpaikkaa1. Kun tähän lukuun lisätään välilliset työpaikat, työpaikkojen määräksi saadaan yhteensä 3 miljoonaa EU:n 22 rannikkojäsenvaltioissa.

  8. Satamapalvelujen kustannukset ja laatu ovat liiketoiminnan kannalta tärkeitä tekijöitä. Satamakustannusten osuus logistiikkaketjun kokonaiskustannuksista voi olla hyvinkin suuri. Lähimerenkulkua tavaroiden kuljettamisessa käyttävien yritysten ovelta–ovelle-kokonaislogistiikkakustannuksista voi tavarankäsittelyn, satamamaksujen ja satamien merenkulkupalvelujen osuus olla jopa 40–60 prosenttia.

  9. Euroopan satamilla on kuitenkin edessään kolme merkittävää haastetta.

  10. Vuoteen 2030 mennessä EU:n satamissa uskotaan käsiteltävän rahtia 50 prosenttia enemmän kuin nyt. Tällainen kasvu tarjoaa mahdollisuuden piristää talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Komissio on arvioinut, että satamiin voidaan luoda 110 000–165 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti Euroopan satamien on kuitenkin myös mukauduttava liikennemäärien kasvuun.

  11. Kaupan luonne on muuttumassa. Esimerkiksi uuden sukupolven konttialuksilla voidaan kuljettaa jopa 18 000 konttia. Kuorma-autoihin lastattuina konttijono ulottuisi Rotterdamista Pariisiin.

  12. Euroopan satamien suorituskyvyn välillä on erittäin suuria eroja. Tällä hetkellä suorituskyvyltään kolme parasta Euroopan satamaa (Antwerpen, Hampuri ja Rotterdam) käsittelevät viidenneksen Eurooppaan meriteitse tulevista tavaroista. Suorituskykyerot aiheuttavat valtavasti tehottomuutta, kuten pidempiä kuljetusreittejä, ylimääräisiä ajomatkoja, pidempiä meri- ja maantiekuljetuksia sekä päästöjen ja ruuhkien lisääntymistä, mistä puolestaan aiheutuu haittaa EU:n kansalaisille ja taloudelle. Jos mitään ei tehdä, tilanne vain pahenee liikenteen kasvun myötä.

Miksi juuri nämä EU:n 319 merisatamaa valittiin?

Komissio on valinnut 319 eurooppalaista merisatamaa, jotka ovat olennaisia sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja Euroopan talouden kannalta2 (ks. Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivat). Näistä satamista 83 tunnustettiin ”ydinverkkoon” kuuluviksi satamiksi3. Satamien uudelleentarkastelussa komissio keskittyy näihin koko Euroopan satamaverkoston parhaiten toimiviin 319 satamaan, joiden osuus on 96 prosenttia EU:n satamien kautta kuljetettavista tavaroista ja 93 prosenttia EU:n satamien kautta matkustavista henkilöistä.

Satamilla on edessään suuria haasteita

Myönteiset kasvunäkymät

Vaikka talouskasvua ei uskota juurikaan syntyvän, satamien rahtimäärien odotetaan kasvavan 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vielä tätäkin enemmän nopeasti kasvavassa konttiliikenteessä.

Ennustetusta kasvusta selviämiseksi asiaa koskevat päätökset on tehtävä jo nyt, sillä niiden vaikutus tuntuu vasta 5–15 vuoden kuluttua. Ensinnäkin on vahvistettava moitteeton sääntelykehys, jolla houkutellaan sijoittajia. Tämän jälkeen on syytä varata riittävästi aikaa suunniteluun ja rakennustöihin, sillä suurten infrastruktuurihankkeiden toteutus kestää tavallisesti 15 vuotta.

Jos EU ei toimi heti, ruuhkien syntyminen ja ulkoisten kustannusten nousu erittäin korkeiksi voivat jarruttaa talouskasvua. Näin voi käydä erityisesti satamakaupungeissa ja -alueilla ja niiden sisämaahan johtavissa liikenneyhteyksissä.

Rakenteelliset suorituskykyerot

Satamien tehokkuus vaihtelee suuresti eri puolilla Eurooppaa. Kaikki EU:n satamat eivät suinkaan ole yhtä tehokkaita. Viime vuosina erot ovat vain suurentuneet, sillä jotkut satamat ovat sopeutuneet uusiin logistisiin ja taloudellisiin vaatimuksiin kun taas toiset ovat jättäneet tällaiset uudistukset tekemättä. Monet eurooppalaiset satamat ovat erittäin hyviä ja tarjoavat korkeatasoisia palveluita, mutta ketju on vain yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Jos muutamien satamien toiminta ei ole tyydyttävää tai niissä alkaa ilmetä rakenteellisia heikkouksia, tämä vaikuttaa koko Euroopan liikenneverkostoon ja talouteen.

  1. Suorituskykyerot aiheuttavat EU:n väestölle ja taloudelle haittoja, kuten ylimääräisiä ajomatkoja, pidempiä meri- ja maantiekuljetuksia sekä päästöjen ja ruuhkien lisääntymistä.

  2. Niillä on kielteisiä vaikutuksia hyvin toimivien satamien liiketoimintamahdollisuuksiin, sillä ne eivät voi kehittää lähimerenkulkuyhteyksiä (tai syöttöliikennettä) alueille, joilla satamien toiminta ei ole tyydyttävää.

  3. Nämä erot vaikuttavat kielteisesti myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden pyrkimyksiin kehittää lähimerenkulusta todellinen vaihtoehto maaliikenteelle ruuhkautuneilla alueilla.

  4. Yleisesti ottaen tällaiset suorituskykyerot heikentävät Euroopan laajuisen liikenneverkon tehokkuutta ja kestävyyttä sekä koko Euroopan talouden kilpailukykyä.

Merenkulun muuttuva luonne

Satamien on sopeuduttava merenkulun muuttuviin tarpeisiin.

  1. Alukset ovat yhä suurempia ja monimutkaisempia, sillä alalle on ilmestynyt erittäin suuria ULCC-luokan konttialuksia ja uudentyyppisiä ro-ro-lauttoja ja kaasunkuljetusaluksia. Isompien alusten huippukapasiteetin on oltava korkeampi, kun niillä kuljetetaan aiempaa suurempia rahti- tai matkustajamääriä. Esim. marraskuusta 2012 alkaen käytössä olleen, CMA:n omistaman "Marco Polo" -aluksen kapasiteetti on 16 000 konttia ja pituus 396 m. Maersk on tilannut vuodeksi 2015 yhteensä 20 alusta, joiden kapasiteetti on 18 000 konttia. Teoriassa saman rahtimäärään kuljettamiseen tarvittaisiin 280 km:n pituinen juna (joka ulottuisi Rotterdamista ja Düsseldorfiin).

  2. Suurempien alusten käyttö lähimerenkulussa ja syöttöliikenteessä luo uusia tarpeita energiatehokkuudelle, vaihtoehtoisille bunkkeriöljyille ja ympäristötehokkuudelle (LNG, maasähkön käyttö4).

  3. Viimeaikaiset logistiikan ja jakelujärjestelmien suuntaukset houkuttelevat suurempaa lisäarvoa tuottavia palveluja satama-alueille (tämä on olennaista satamaa koskevien kilpailusääntöjen ja maksujärjestelmäsääntöjen kannalta).

  4. Myös energialla käytävä kauppa on muuttumassa: siirtyminen öljystä ja öljyjalosteista kaasun käyttöön; satamissa tarvitaan huomattavia kaasutuslaitteita; mahdolliset merkittävät kuivan biomassan määrät ja hiilidioksidin kuljetus ja varastointi; maalla oleva sähköverkko.

Uudet ehdotukset

Satamia on autettava uudistamaan palveluntarjontaansa, parantamaan yhteyksiään ja varmistamaan, että kaikki satamat pystyvät tarjoamaan mahdollisimman hyviä palveluja. Tämä tarkoittaa, että heikommin suoriutuvat satamat on saatava nostettua muiden tasolle. Tämä edellyttää asennemuutosta ja opin ottamista hyvin suoriutuvista satamista.

Komissio on arvioinut, että tällä aloitteella voitaisiin saavuttaa jopa 10 miljardin euron säästöt EU:n taloudessa vuoteen 2030 mennessä ja vähentää satamakustannuksia lähes 7 prosenttia.

Tehokkaammat satamat

Komissio ehdottaa uusia, läpinäkyviä ja avoimia menettelyjä satamapalvelujen tarjoajien valitsemiseksi. Laadittavilla säännöillä estetään se, että yksinoikeuden saaneet toimijat syyllistyvät väärinkäytöksiin hinnoittelussa. Kun satamapalveluille varmistetaan kilpailukykyiset ja avoimet toimintaedellytykset ja kun kilpailupaineita lisätään heikommin kilpailluissa satamissa, toimijoiden on pakko tarjota parempia ja luotettavampia palveluja. Tämä mainitaan myös toisessa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa yhtenä ensisijaisista tavoitteista. Satamia koskevassa ehdotuksessa sovelletaan yleisenä periaatteena syrjimätöntä palvelujen tarjoamisen vapautta ja näin saatetaan satama-ala samalle viivalle muiden liikennemuotojen ja sisämarkkinoiden toimintatavan kanssa.

Asiakaslähtöisyyden parantamiseksi ehdotuksessa esitetään sataman käyttäjien neuvoa-antavan komitean perustamista. Yksityiskohdista voidaan sopia paikallisten olosuhteiden perusteella, jotta paikalliset satamayhteisöt saisivat koordinoinnin paranemisen ja liiketoimintaympäristön tervehtymisen tuomat hyödyt. Koko satamayhteisön on kuitenkin kiinnitettävä huomiota asiakkaisiin aiempaa enemmän, ja niillä on jatkossa kaikki valmiudet parantaa satamassa käyville aluksille ja sisämaassa oleville käyttäjille tarjottavia palveluja.

Ehdotuksessa ei ole erityisiä sääntöjä tavarankäsittelystä eikä matkustajapalveluista, sillä näitä koskevat menettelyt vahvistetaan käyttöoikeussopimusten tekemisestä annettavassa direktiivissä (ks. toimi 3). Kuitenkin myös näiden palvelujen tarjoajat hyötyvät avoimemmasta liiketoimintaympäristöstä, ja niille tarjoutuu mahdollisuus osallistua aktiivisesti sataman toiminnan parantamiseen.

Paremmat yhteydet sisämaahan

Jotta Euroopan satamat pystyisivät kehittymään ja kohtaamaan haasteet, niiden välisiä yhteyksiä on parannettava koko liikenneverkossa.

Uusissa TEN-T-suuntaviivoissa nimetään 319 satamaa, joiden katsotaan olevan olennaisen tärkeitä sisämarkkinoiden toiminnalle ja Euroopan taloudelle (83 satamaa TEN-T-ydinverkossa ja 239 satamaa kattavassa verkossa). Näillä 319 TEN-T-satamalla on ratkaisevan tärkeä asema optimoitaessa Euroopan liikennettä nykyaikaisilla logistiikkatoiminnoilla. Koska merten moottoriteiden molemmissa päissä on solmukohtana jokin näistä satamista, ne ovat myös välttämättömiä pyrittäessä kehittämään lähimerenkulusta varteenotettava vaihtoehto maaliikenteelle tietyillä alueilla, kuten Välimeren alueella. Komissio arvioi, että tämä aloite lisää lähimerenkulkua 4–8 prosenttia ja synnyttää huomattavan määrän uusia työpaikkoja.

Nämä TEN-T-satamat tuottavat lisäarvoa EU:n tasolla, ja niitä täydennetään paikallisilla ja alueellisilla satamilla.

Investointimahdollisuuksien paraneminen

Ehdotuksella laajennetaan satamille annettua vapautta periä maksuja ja lujitetaan tarvetta parantaa julkisen rahoituksen avoimuutta.

Ehdotus lisää satamaviranomaisten itsemääräämisoikeutta erityisesti maksujen määräämisen ja resurssien jakamisen osalta. Kun satamaviranomaiset voivat vapaammin määrittää ja periä infrastruktuurin käyttömaksut, niillä on paremmat mahdollisuudet varmistaa moitteettomat toiminnot satamissa.

Lisäksi ehdotuksissa lisätään joustonvaraa, jotta voitaisiin ottaa huomioon satamien ympäristötehokkuus. Tulevina vuosina satamien ympäristötehokkuutta parannetaan edistämällä puhtaan teknologian käyttöä sekä aluksilla että satamainfrastruktuurissa. Satamaviranomaisilla on oltava tarvittavat valmiudet näihin uusiin haasteisiin vastaamiseksi.

Satamien hallinnointia koskevan itsemääräämisoikeuden laajentamista tasapainotetaan sillä, että riippumaton viranomainen valvoo kilpailun oikeudenmukaisuutta ja satamakehityksen koordinointia kansallisella ja EU:n tasolla.

Ehdotuksella lisätään julkisen rahoituksen käytön avoimuutta. Vastedes on ilmaistava selkeästi, mihin julkisia varoja käytetään. Tämä vähentää kilpailun vääristymisen vaaraa. Tarkempien avoimuussääntöjen ansiosta voidaan tiettyjä nykykäytäntöjä tarkastella lähemmin. Tämä houkuttelee yksityisiä sijoittajia, joille oikeusvarmuus ja pitkän aikavälin vakaus ovat tärkeitä tekijöitä. Julkisten resurssien vähennyttyä on varmistettava, että yksityisiä lisäinvestointeja on saatavilla.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla varmistetaan hyvät työolot

Satamat eivät voi toimia ilman asianmukaisesti koulutettua työvoimaa ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Komissio on arvioinut, että satamatoimintojen oletetun vilkastumisen ansiosta voidaan satamiin luoda suoranaisesti noin 70 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä5. Nykyaikaiset satamapalvelut ja vakaa toimintaympäristö eivät yksin riitä, vaan myös työn organisoinnin ja sosiaalisten määräysten on oltava nykyaikaisia.

Tämän vuoden kesäkuussa komissio perustaa satamien työmarkkinaosapuolten neuvottelukomitean, jossa työntekijät ja työnantajat voivat keskustella keskenään ja sopia työhön liittyvistä kysymyksistä. Komissio antaa teknistä ja hallinnollista tukea komitean työhön ja arvioi sen edistystä vuonna 2016.

Komitea keskittyy aluksi terveyteen, turvallisuuteen ja koulutukseen liittyviin kysymyksiin. Komiteassa tehtyjen sopimusten pohjalta voidaan myöhemmin antaa lainsäädäntöä.

Komission ehdottama toimintasuunnitelma

Uusi satamia koskeva lainsäädäntöehdotus on osa komission ehdottamaa laajempaa toimintasuunnitelmaa. Pitkän kuulemismenettelyn jälkeen komissio laati aloitteen, joka sisältää lainsäädäntöehdotuksen, jossa on kohdennettuja toimenpiteitä ja joka edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää, sekä seuraavat kahdeksan lisätoimea, jotka komission olisi toteutettava lähivuosina Euroopan satamiin kohdistuviin suurimpiin haasteisiin vastaamiseksi:

Toimi 1

Käytetään uusien suuntaviivojen mukaisia liikennekäytävien hallintorakenteita TEN-T-verkon kehittämisessä. Tarkoituksena on yksilöidä "Verkkojen Eurooppa" -välineen mukaiset ensisijaiset investoinnit, yhdistää satamat rautateihin, sisävesiväyliin ja maanteihin sekä kannustaa satamia antamaan tietoja liikennevirroista intermodaalisen logistiikan parantamiseksi.

Toimi 2

Yhdenmukaistetaan rakenne- ja koheesiorahastoista rahoitettavat liikennehankkeet TEN-T:n kanssa ja asetetaan etusijalle satamiin pääsyä ja sisämaayhteyksiä koskevat hankkeet. Samaa investointien johdonmukaisuutta noudatetaan muidenkin EU:n rahoituslähteiden osalta, kuten EIP:n kautta saatavissa lainoissa ja muissa EU:n lainajärjestelyissä.

Toimi 3

Tarkastetaan, että käyttöoikeussopimusten ja julkisten sopimusten tekemisestä annettavia direktiivejä sovelletaan moitteettomasti satama-alalla. Näiden direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien sopimusten osalta tarkastetaan, että satama-alalla noudatetaan moitteettomasti perussopimuksessa määrättyjä tasavertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita, sellaisena kuin tuomioistuin on ne tulkinnut.

Toimi 4

Tuetaan satamien hallinnon yksinkertaistamista käyttämällä hyväksi seuraavien aloitteiden osalta toteutettuja toimia:

  1. "Sininen vyöhyke" -aloite, jolla yksinkertaistetaan satamien tullimenettelyjä;

  2. "kansalliset yhden luukun järjestelmät" pannaan täytäntöön satamissa yhdenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla;

  3. "eMaritime" -aloite (sähköisten tietojen käyttö hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja liiketoiminnan helpottamiseksi); ja

  4. "eFreight" -aloite, jolla pyritään helpottamaan tiedonvaihtoa multimodaalisissa logistiikkaketjuissa ja jolla parannetaan satamien tehokkuutta, sillä satamat ovat tärkeitä multimodaalikeskuksia.

Toimi 5

Selvennetään EU:n valtiontukisääntöjen soveltamista satama-alalla. Komissio uudenaikaistaa parhaillaan valtiontukisääntöjään kaikilla talouden aloilla. Komission tarkoituksena on vuoden 2013 loppuun mennessä selventää tuen käsitettä infrastruktuurin rahoituksessa ottamalla erityisesti huomioon tuomioistuimen jatkuvasti kehittyvän oikeuskäytännön.

Toimi 6

Keskustellaan tarvittaessa muutoksiin sopeutumisesta työmarkkinaosapuolten kanssa Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa. EU:n työmarkkinaosapuolet ovat jo sopineet menettelysäännöistä ja yhteisestä avoimesta työohjelmasta ja odottavat, että komitea perustetaan virallisesti 19. kesäkuuta 2013. Komissio tukee komitean työtä ja arvioi sen edistystä vuonna 2016.

Toimi 7

Edistetään innovointia, seurataan suorituskykyä sekä tarkastellaan EU:n satamien henkilöresurssitarpeita ja keskustellaan niistä. Tällaiset tarpeet voivat liittyä esim. terveyteen, turvallisuuteen, koulutukseen ja ammattipätevyyteen. Seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisohjelman liikennettä koskevan osan mukaisesti komissio käynnistää ennen vuoden 2013 loppua kaksi EU:n laajuista hanketta, joissa tarkastellaan näitä kysymyksiä.

Toimi 8

Tuetaan ympäristötekijöiden perusteella määräytyvien satamainfrastruktuurimaksujen johdonmukaisempaa soveltamista. Komissio ehdottaa ympäristötekijöihin perustuvia maksuja koskevia periaatteita ja edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa vuoteen 2015 mennessä.

Lisätietoja

IP/13/451

http://ec.europa.eu/transport/

List of 319 key EU ports by country

Liite 1 – KESKEISET TAULUKOT JA KAAVIOT

Euroopan 20 suurinta rahtisatamaa käsitellyn tonnimäärän perusteella jaoteltuna (2011). Ks. myös kaavio jäljempänä.

EU:n 20 suurinta rahtisatamaa

Käsitelty määrä miljoonina tonneina (2011)

1

Rotterdam

370,3

2

Antwerpen

168,5

3

Hampuri

114,4

4

Marseille

84,5

5

Algeciras

68,8

6

Le Havre

63,4

7

Amsterdam

59.6

8

Immingham

57,2

9

Bremerhaven

55,9

10

Valencia

542

11

Lontoo

48,8

12

Milford Haven

48,7

13

Genova

42,4

14

Trieste

41,8

15

Göteborg

41,3

16

Taranto

41.2

17

Dunkerque

40,8

18

Southampton

37,9

19

Tallinna

36,0

20

Tees & Hartlepool

35,2

Kaavio: EU:n 20 suurinta rahtisatamaa ja muut tärkeät rahtisatamat - käsitellyn tonnimäärän mukaan jaoteltuna (2011)

Lähde: Eurostat

3 :

TEN-T-verkossa on kaksi kerrosta: 1) kattava verkko, joka saatetaan päätökseen vuoteen 2030 mennessä ja jolla varmistetaan koko EU:n tarvitsemat liikenneyhteydet ja kaikkien alueiden saavutettavuus, ja 2) ydinverkko, joka syöttää liikennettä kattavaan verkkoon ja jossa tärkeimmät TEN-T-solmukohdat asetetaan etusijalle ja joka on määrä saattaa päätökseen vuoteen 2050 mennessä. Yksityiskohtaiset TEN-T-satamien valintaperusteet ovat TEN-T-ehdotuksessa (KOM (2011) 650 lopullinen/2). TEN-T-satamien lopullinen lukumäärä riippuu käynnissä olevan tavallisen lainsäädäntömenettelyn lopullisesta tuloksesta.

4 :

Maasähkön käyttö ("cold ironing") tarkoittaa, että alukset kytketään ulkoiseen energialähteeseen sen sijaan, että ne käyttäisivät aluksilla olevia generaattoreita.

5 :

Luku on korkeampi, jos välillisesti ja johdetusti syntyvät työpaikat otetaan huomioon.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website