Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Kysymyksiä ja vastauksia: Vihreä kirja vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista

Commission Européenne - MEMO/13/275   27/03/2013

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel 27. maaliskuuta 2013

Kysymyksiä ja vastauksia: Vihreä kirja vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista

Mitkä ovat näiden puitteiden tärkeimmät tavoitteet?

Keskeisinä tavoitteina on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, turvata energiansaanti sekä tukea kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista huipputeknologiaan perustuvan, kustannustehokkaan lähestymistavan avulla.

Millaisia muutoksia on tapahtunut sen jälkeen, kun asetettiin vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet?

Tärkeimmät muutokset liittyvät mm. talouteen, uudentyyppisen energian tuotannossa käytettyyn teknologiaan, hintoihin sekä tutkimuksessa saavutettuun edistymiseen.

Miksi on tärkeää päästä varhaisessa vaiheessa sopimukseen vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista?

  1. Pitkät investointisyklit tarkoittavat sitä, että lähiaikoina rahoitettavat infrastruktuurit ovat käytettävissä vielä vuonna 2030 ja sen jälkeenkin. Investoijat tarvitsevat sen vuoksi varmuutta tavoitteista sekä politiikasta.

  2. Vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden selventäminen tukee edistymistä kohti kilpailukykyistä taloutta ja turvallista energiajärjestelmää, koska se edistää kysyntää tehokkaille ja vähähiilisille teknologioille ja vauhdittaa tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Näin voidaan luoda uusia mahdollisuuksia työllisyydelle ja kasvulle.

  3. Uusi kansainvälinen ilmastosopimus saadaan todennäköisesti aikaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Ennen tätä EU:n on sovittava useista kysymyksistä, kuten sen omien tavoitteiden kunnianhimoisuudesta vuotta 2030 varten, jotta se voi toimia aktiivisesti muiden maiden kanssa.

Mitkä ovat vuoteen 2020 ulottuvat EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet?

Nykyinen poliittinen toimintakehys perustuu kolmeen yleiseen tavoitteeseen, jotka EU:n on saavutettava vuoteen 2020 mennessä:

  1. kasvihuonekaasuja vähennetään 20 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna,

  2. uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin käytetystä energiasta, ja

  3. primäärienergian kulutuksessa saavutetaan 20 prosentin säästöt (verrattuna ennusteisiin, jotka tehtiin ennen vuoteen 2020 saavutettavien ilmasto- ja energiatavoitteiden asettamista).

Mitä tavoitteiden osalta on jo saavutettu?

  1. Vuonna 2011 EU:n kasvihuonekaasupäästöjen arvioitiin olevan 16 prosenttia alle vuoden 1990 tasojen, vaikka BKT on kasvanut 48 prosenttia vuodesta 1990.

  2. Vuonna 2010 uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta oli 12,7 prosenttia verrattuna 8,5 prosenttiin vuonna 2005.

  3. Primäärienergian kulutus nousi huippuunsa vuonna 2005/2006, jolloin se oli noin 1825 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia (Mtoe). Tämän jälkeen se on vähentynyt hieman ja oli 1730 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia (Mtoe) vuonna 2011.

Mitkä ovat tässä kuulemisessa käsiteltävät tärkeimmät kysymykset?

Vihreässä kirjassa pyydetään sidosryhmien näkemyksiä useasta vuoteen 2030 ulottuviin puitteisiin liittyvästä seikasta. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

  1. Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä nykyisistä puitteista saadun kokemuksen perusteella?

  2. Mitä ilmasto- ja energiatavoitteita voitaisiin asettaa vuotta 2030 varten?

  3. Miten voidaan varmistaa johdonmukaisuus eri välineiden välillä?

  4. Miten voidaan parhaiten määrittää politiikat, joilla vaikutetaan EU:n kilpailukykyyn ja energian toimitusvarmuuteen?

  5. Miten voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden erilaiset toimintavalmiudet?

Mitkä ovat vuotta 2030 ajatellen tärkeimmät havainnot vuoteen 2050 ulottuvassa energia-alan etenemissuunnitelmassa ja vuoteen 2050 ulottuvassa vähähiilisen talouden etenemissuunnitelmassa?

Vuoteen 2050 ulottuvaan energia-alan etenemissuunnitelmaan ja vuoteen 2050 ulottuvaan vähähiilisen talouden etenemissuunnitelmaan sisältyvissä skenaarioissa esitettiin seuraavaa:

  1. EU:n kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 40 prosenttia alle vuoden 1990 tasojen, jotta olisi toivoa onnistua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä 80-95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tämä vastaa vähennyksiä, jotka teollisuusmaiden on saavutettava ryhmänä, jotta voidaan saavuttaa kansainvälisesti sovittu tavoite rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen.

  2. Uusiutuvan energian suurempi osuus, energiatehokkuuden parannukset sekä parempi ja älykkäämpi energiainfrastruktuuri ovat joka tapauksessa EU:n energiajärjestelmässä toteuttamisen arvoisia vaihtoehtoja.

  3. Energian hintojen odotetaan nousevan vuoteen 2030 mennessä riippumatta siitä, voidaanko energiajärjestelmän hiilipäästöjä vähentää merkittävässä määrin vai ei. Tämä johtuu suuressa osin energiajärjestelmään tehtävistä investoinneista, jotka ovat joka tapauksessa tarpeen.

Lisätietoja: IP/13/272.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site