Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel 19.11.2013

This is an updated version of MEMO/13/878 - available in all languages

EU:n koheesiopolitiikka suunnataan kasvuun ja työllisyyteen: uudistuksen 10 pääkohtaa

Koheesiopolitiikkaan investoidaan 325 miljardia euroa EU:n talousarviossa vuosiksi 2014–2020. Varat käytetään EU:n jäsenvaltioissa, niiden alueilla ja kaupungeissa kasvua ja työllisyyttä koskevien EU:n laajuisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Muita kohdealoja ovat ilmastonmuutos, energiariippuvuus ja sosiaalinen syrjäytyminen. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden kansalliset rahoitusosuudet ja rahoitusvälineiden vipuvaikutus, toimien kokonaisvaikutuksen odotetaan olevan yli 500 miljardia euroa. Koheesiopolitiikan uudistuksella varmistetaan, että alueiden ja kaupunkien yksilöllisiin tarpeisiin mukautetuilla investoinneilla saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Uudistuksen pääkohdat ovat seuraavat:

1. Investoidaan kaikille EU:n alueille ja mukautetaan tuen tasoa ja kansallista rahoitusosuutta (yhteisrahoitusosuutta) kehitystason mukaan:

Vähemmän kehittyneet alueet (BKT < 75 % suhteessa EU-27:n keskiarvoon)

Siirtymäalueet (BKT 75–90 % suhteessa EU-27:n keskiarvoon)

Kehittyneemmät alueet (BKT > 90 % suhteessa EU-27:n keskiarvoon)

2. Kohdennetaan varat keskeisille kasvualoille: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) investoinnit keskitetään alueiden luokituksen mukaan neljälle keskeiselle painopistealalle: innovaatio ja tutkimus, digitaalistrategia, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tuki ja vähähiilinen talous (vähemmän kehittyneillä alueilla 50 %, siirtymäalueilla 60 % ja kehittyneemmillä alueilla 80 %). Näille aloille kohdennetaan noin 100 miljardia euroa, josta vähintään 23 miljardilla eurolla tuetaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen (energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet). Tästä määrästä on vielä esitetty erilliset EAKR:n rahoituksen kohdennusvelvoitteet (vähemmän kehittyneillä alueilla 12 %, siirtymäalueilla 15 % ja kehittyneemmillä alueilla 20 %).

Koheesiorahastosta osoitetaan noin 66 miljardia euroa ensisijaisiin Euroopan laajuisiin liikenneyhteyksiin ja ympäristöinfrastruktuurin keskeisiin hankkeisiin.

Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) koheesiopolitiikalla annetaan merkittävä panos työllisyyteen liittyvien EU:n ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiselle esimerkiksi ammattikoulutuksen ja elinikäisen oppimisen, yleiskoulutuksen ja sosiaalisen osallistamisen avulla (vähintään 20 % ESR:n varoista kussakin jäsenvaltiossa on käytettävä tämän tavoitteen tueksi). ESR:n määrärahoista päätetään kunkin jäsenvaltion tarpeiden mukaan siten, että vähimmäismäärä on määritelty ennalta ja kokonaissumma on vähintään 70 miljardia euroa. Uudella nuorison työllisyyttä koskevalla aloitteella, jossa ESR on mukana ja jonka arvo on vähintään 6 miljardia euroa, tuetaan nuorisotakuun täytäntöönpanoa.

3. Vahvistetaan selkeät, avoimet ja mitattavissa olevat tavoitteet ja päämäärät tulosvastuullisuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi: Maiden ja alueiden on ilmoitettava heti alusta alkaen tavoitteet, jotka ne aikovat toteuttaa käytettävissä olevin resurssein, ja yksilöitävä tarkasti, miten edistystä näiden tavoitteiden suhteen mitataan. Näin varojen käyttöä voidaan seurata säännöllisesti, ja siitä voidaan keskustella. Tämä mahdollistaa sen, että paremmin suoriutuville ohjelmille voidaan ohjelmakauden loppupuolella antaa lisärahoitusta (ns. suoritusvarauksesta).

4. Otetaan käyttöön ehdollisuus määrärahojen kanavoinnissa, jotta varmistetaan entistä tehokkaammat investoinnit. Ennakkoehtoihin kuuluvat esimerkiksi älykkään erikoistumisen strategiat, joilla selvitetään tiettyjä vahvuuksia ja mahdollisuuksia, yritysmyönteisiä uudistuksia ja liikennestrategioita sekä toimenpiteitä, joilla parannetaan julkisia hankintoja ja ympäristönsuojelulainsäädännön noudattamista, sekä strategioita nuorisotyöttömyyden ja aikaisen koulunkäynnin keskeyttämisen torjumiseen ja sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseen.

5. Otetaan käyttöön yhteinen strategia koordinoinnin lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi: Yhteisen strategiakehyksen avulla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (EAKR, koheesiorahasto ja ESR ovat kolme koheesiopoliittista rahastoa, joiden lisäksi alalla toimivat vielä maaseudun kehittämisrahasto ja kalatalousrahasto) koordinointia voidaan parantaa. Näin luodaan paremmat yhteydet myös muihin EU:n välineisiin, joita ovat esimerkiksi Horisontti 2020 -puiteohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline tai työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma.

6. Vähennetään byrokratiaa ja yksinkertaistetaan EU:n investointien hyödyntämistä kaikille Euroopan rakenne- ja sijoitusrahastoille yhteisillä säännöillä sekä yksinkertaistetuilla kirjanpitosäännöillä, kohdennetummilla raportointivaatimuksilla ja lisääntyvällä digitaaliteknologian käytöllä (”e-koheesio”).

7. Vahvistetaan politiikan kaupunkiulottuvuutta korvamerkitsemällä vähimmäismäärä EAKR:n varoista käytettäviksi integroituihin kaupunkihankkeisiin, jotka toteutetaan muiden kaupunkialueisiin keskittyvien toimien lisäksi.

8. Lisätään rajat ylittävää yhteistyötä ja tehdään rajat ylittävien hankkeiden käynnistys helpommaksi. Lisäksi varmistetaan, että makroaluestrategioita, kuten Tonavan ja Itämeren strategioita, tuetaan kansallisista ja alueellisista ohjelmista.

9. Varmistetaan, että koheesiopolitiikka on paremmin yhdennetty laajempaan EU:n talouden ohjausjärjestelmään: Ohjelmien on oltava johdonmukaisia kansallisten uudistusohjelmien kanssa, ja niillä olisi puututtava EU-ohjausjaksolla annettavissa maakohtaisissa suosituksissa eriteltyihin uudistuksiin. Tarvittaessa komissio voi niin sanotun makrotaloudellisen ehdollisuuslausekkeen nojalla pyytää jäsenvaltioita muuttamaan ohjelmiaan keskeisten rakenneuudistusten tukemiseksi. Viimeisenä keinona komissio voi peruuttaa määrärahat, jos talouspoliittisia suosituksia rikotaan toistuvasti ja vakavasti.

10. Kannustetaan rahoitusvälineiden käytön lisäämistä, jotta pk-yritykset saavat enemmän tukea ja niiden luotonsaanti helpottuu: Lainojen, takausten ja oman tai riskipääoman saamista tuetaan EU:n varoilla yhteisten sääntöjen avulla laajentamalla rahoitusvälineiden käyttöä ja tarjoamalla kannustimia (esimerkiksi korkeammat osarahoitusosuudet). Sen, että keskitytään pikemminkin lainoihin kuin avustuksiin, odotetaan parantavan hankkeiden laatua ja vähentävän riippuvuutta tuesta.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website