Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel/Strasbourg 19. marraskuuta 2013

Luova Eurooppa: Usein kysyttyä

(ks. myös IP/13/1114)

Mikä Luova Eurooppa -ohjelma on?

Uudella Luova Eurooppa -ohjelmalla on tarkoitus tukea eurooppalaista elokuvaa sekä Euroopan kulttuurialaa ja luovia toimialoja, jotta ne voivat osaltaan myötävaikuttaa kasvuun ja työpaikkojen syntymiseen. Ohjelman budjetti on 1,46 miljardia euroa1 vuosiksi 2014–2020, ja sillä tuetaan kymmeniä tuhansia taitelijoita, kulttuuri- ja audiovisuaalialan ammattilaisia ja organisaatioita, jotka toimivat esittävien taiteiden, kuvataiteiden, julkaisutoiminnan, elokuvan, television, musiikin, eri taiteenalojen välisen toiminnan, kulttuuriperinnön ja videopelien alalla. Rahoituksen turvin ne voivat toimia kaikkialla Euroopassa, saavuttaa uutta yleisöä ja hankkia digitaaliaikakaudella tarvittavia valmiuksia. Ohjelman ansiosta eurooppalaiset kulttuuriteokset voivat saada uutta yleisöä muista maista, ja siten se auttaa vaalimaan Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

Miksi tarvitaan Luova Eurooppa -ohjelma?

Kulttuuri on merkittävässä asemassa EU:n taloudessa. Tutkimusten mukaan kulttuurialan ja luovien toimialojen osuus EU:n BKT:stä on jopa 4,5 % ja työpaikkojen määrästä lähes 4 % (8,5 miljoonaa työpaikkaa ja vielä paljon enemmän, jos mukaan otetaan heijastusvaikutukset muille aloille). Eurooppa on maailman johtava luovien alojen tuotteiden viejä. Säilyttääkseen tämän aseman Euroopan on panostettava näiden alojen valmiuksiin toimia maailmanmarkkinoilla.

Luova Eurooppa -ohjelmalla vastataan tähän tarpeeseen ja investoinnit kohdistetaan sinne, missä niiden vaikutus on suurin.

Uudessa ohjelmassa otetaan huomioon globalisaation ja digitalisoitumisen mukanaan tuomat haasteet, jotka muuttavat tapaa, jolla kulttuuriteoksia luodaan, levitetään ja käytetään. Myös liiketoimintamallit ja tulovirrat muuttuvat. Toisaalta nämä muutokset synnyttävät myös uusia mahdollisuuksia kulttuurin ja luovan toiminnan aloilla. Ohjelmalla pyritään helpottamaan näiden mahdollisuuksien hyödyntämistä niin, että alat voivat hyötyä digitalisoitumisesta ja luoda lisää työpaikkoja ja kansainvälisiä uranäkymiä.

Mitkä maat voivat hakea rahoitusta Luova Eurooppa -ohjelmasta?

Luova Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua EU:n 28 jäsenvaltiota ja, kunhan ne täyttävät tietyt edellytykset, Euroopan vapaakauppa-alueen maat (Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi), EU:n ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat (Montenegro, Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Turkki, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo) sekä naapuruusmaat (Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova, Ukraina, Algeria, Egypti, Marokko, Tunisia, Jordania, Libanon, Libya, Palestiina, Syyria, Israel). EU:n ulkopuolisten maiden on maksettava ”pääsylippu” voidakseen osallistua ohjelmaan. Sen hinta perustuu ohjelman talousarvioon suhteutettuun maan BKT:hen.

Voivatko yksityishenkilöt hakea rahoitusta?

Yksityishenkilöt eivät voi hakea tukea Luova Eurooppa -ohjelmasta, mutta noin 250 000 yksittäistä taiteilijaa tai kulttuuri- ja audiovisuaalialan ammattilaista saa rahoitusta kulttuurialan organisaatioiden esittämien hankkeiden välityksellä. Tämä on huomattavasti kustannustehokkaampi tapa saada aikaan tuloksia ja kestäviä vaikutuksia. Komissio arvioi, että Luova Eurooppa -ohjelmasta tuettavilla hankkeilla saavutetaan suoraan tai välillisesti miljoonia ihmisiä.

Mitä Luova Eurooppa täsmälleen ottaen tukee?

Lähes kaikilla tukea saavilla hankkeilla on kansainvälinen ulottuvuus. Suurin osa määrärahoista käytetään avustusten myöntämiseen yksittäisille hankkeille, mutta ohjelmasta tuetaan myös samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkiviä aloitteita, joita ovat Euroopan kulttuuripääkaupungit, Euroopan kulttuuriperintötunnus, Euroopan rakennusperintöpäivät ja viisi Euroopan unionin palkintoa (Europa Nostra ‑kulttuuriperintöpalkinto, EU:n nykyarkkitehtuuripalkinto, EU:n kirjallisuuspalkinto, European Border Breakers -palkinnot ja Media-palkinto).

Mihin haasteisiin ohjelmalla vastataan?

Kulttuuriala ja luovat toimialat eivät nykyisellään hyödynnä sisämarkkinoita parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi alan suurimmista haasteista on markkinoiden pirstaleisuus, joka johtuu erilaisista kulttuuriperinteistä ja kielistä: Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä, kolme kirjaimistoa ja noin 60 virallisesti tunnustettua alueellista ja vähemmistökieltä. Tämä monimuotoisuus on osa Euroopan kulttuurin rikkautta, mutta sen vuoksi kirjailijoiden on vaikeampi tavoittaa lukijoita muissa maissa, elokuva- tai teatteriyleisön seurata ulkomaisia esityksiä ja muusikoiden saada uusia kuulijoita.

Viimekuinen Eurobarometri-kysely (IP/13/1023) paljasti, että vain 13 prosenttia eurooppalaisista käy jostakin muusta Euroopan maasta tulevien taiteilijoiden konserteissa ja vain 4 prosenttia on nähnyt toisesta Euroopan maasta tulevan teatteriesityksen. Lisäämällä tukea sellaiseen toimintaan, jolla voidaan laajentaa yleisöpohjaa ja parantaa alan valmiuksia päästä vuorovaikutukseen yleisön kanssa, voidaan tuoda yleisön ulottuville entistä enemmän ulkomaisia teoksia. Keinoja ovat esimerkiksi medialukutaidon parantaminen ja uusien interaktiivisten online-välineiden kehittäminen.

Miten Luova Eurooppa eroaa nykyisistä Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmista? Katoavatko nämä nimet?

Luova Eurooppa -ohjelmassa yhdistetään nykyiset kulttuuri- ja audiovisuaalialan erilliset tukimekanismit keskitettyyn ”palvelupisteeseen”, joka on avoinna kaikille kulttuurialan ja luovien alojen toimijoille. Ohjelmassa käsitellään kuitenkin edelleen audiovisuaalialan ja muiden kulttuuri- ja luovien alojen erityistarpeita niihin keskittyvien Kulttuuri- ja Media -alaohjelmien kautta. Ne perustuvat nykyisten Kulttuuri- ja Media-ohjelmien saavutuksiin, ja niitä mukautetaan tulevia haasteita silmällä pitäen. Media Mundus, josta tuetaan eurooppalaisten ja kansainvälisten ammattilaisten yhteistyötä ja eurooppalaisten elokuvien levitystä, sulautetaan Media-alaohjelmaan.

Yksi yhteinen puiteohjelma lisää eri alojen välistä yhteisvaikutusta ja tehostaa toimintaa.

Luova Eurooppa -ohjelmassa on myös monialainen ohjelmalohko. Mikä sen tarkoitus on?

Kyseinen ohjelmalohko sisältää kaksi osaa: Euroopan investointirahaston hallinnoiman, vuonna 2016 käyttöön otettavan takuuvälineen tarkoituksena on helpottaa pienten toimijoiden pankkilainansaantia. Tutkimukseen, analysointiin ja tiedonkeruun tehostamiseen osoitettavalla rahoituksella helpotetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa, kokeellisia hankkeita tukemalla kannustetaan audiovisuaali- ja kulttuurialan ja luovien toimialojen väliseen yhteistyöhön, ja lisäksi rahoitetaan hakijoille apua tarjoavien Luova Eurooppa -tiedotustoimistojen toimintaa.

Miten Luova Eurooppa -ohjelmaa hallinnoidaan?

Luova Eurooppa tulee olemaan yksinkertainen, helposti tunnistettava ja helppokäyttöinen väylä Euroopan kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisille riippumatta siitä, mikä on heidän taiteenalansa, ja se tarjoaa tukea kansainväliseen toimintaan EU:ssa ja sen ulkopuolella. Ohjelmaa hallinnoi aiempien ohjelmien tapaan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto.

1 :

Arvioitu inflaatio huomioon ottaen; vastaa 1,3 miljardia euroa vuoden 2011 kiinteisiin hintoihin.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website