Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

TAUSTATIEDOTE

Bryssel 19. marraskuuta 2013

Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020 – usein kysyttyä

Tässä taustatiedotteessa esitellään Euroopan unionin uutta, vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä. Se antaa tietoa löytyy vastauksia kysymyksiin seikoista, joista Euroopan parlamentissa äänestettiin tänään, kuten rahoituskehyksen rakenteesta, käytettävissä olevista määrärahoista, tulevan talousarvion rahoituksesta ja korjausmekanismeista. Siinä on myös hyödyllisiä taulukoita ja kuvioita.

Tämä taustatiedote täydentää lehdistötiedotetta tulevaa budjettikehystä koskevilla tärkeimmillä tiedoilla.

Mikä on monivuotinen rahoituskehys?

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan vähintään viideksi vuodeksi vuotuiset enimmäismäärät, jotka EU voi käyttää eri politiikanaloilla. Uutta monivuotista rahoituskehystä sovelletaan seitsemän vuoden ajan eli vuosina 2014–2020.

Monivuotinen rahoituskehys ei ole seitsemän vuotta kattava EU:n talousarvio. Se muodostaa puitteet rahoitussuunnittelulle ja budjettikurille, ja sillä varmistetaan, että EU:n menot ovat ennakoitavissa. Sen avulla EU voi myös toteuttaa yhteisiä politiikkoja niin pitkän ajan, että ne tuottavat tulosta. Koska monivuotisessa rahoituskehyksessä määritellään, kuinka paljon ja millä osa-alueilla EU:n olisi investoitava seitsemän vuoden aikana, se on yhtä paljon poliittisten painopisteiden ilmentymä kuin talousarvion suunnitteluväline. Vuotuinen talousarvio hyväksytään rahoituskehyksen puitteissa, ja sen suuruus jätetään rahoituskehyksessä asetettua enimmäismäärää pienemmäksi, jotta EU:lla olisi käytössään liikkumavaraa ennakoimattomien tarpeiden varalta.

Mistä Euroopan parlamentti tarkkaan ottaen äänesti tänään?

Euroopan parlamentti antoi tänään hyväksyntänsä monivuotista rahoituskehystä koskevalle asetukselle ja äänesti useista siihen liittyvistä kysymyksistä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (’SEUT-sopimus’) mukaan monivuotinen rahoituskehys hyväksytään yksimielisesti neuvostossa sen jälkeen kun sille on saatu Euroopan parlamentin hyväksyntä (johon tarvitaan parlamentin edustajien ehdoton enemmistö).

Monivuotinen rahoituskehys, josta äänestettiin tänään, sisältää seuraavat asiakirjat:

  1. Monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus: Joukko sääntöjä ja säännöksiä, jotka määrittävät monivuotisen rahoituskehyksen yleisen mekanismin rakenteen ja toiminnan

Ks. http://www.consilium.europa.eu/media/2060418/st11655.en13.pdf.

  1. Toimielinten välinen sopimus: SEUT-sopimuksen 295 artiklan mukaisesti hyväksytyn sopimuksen tarkoituksena on toteuttaa budjettikuria, parantaa vuosittaista talousarviomenettelyä ja talousarviota koskevaa toimielinten välistä yhteistyötä sekä varmistaa moitteeton varainhoito. Lisäksi siinä annetaan tarkemmat määräykset eräistä monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen sisältyvistä säännöksistä, kuten erityisjoustovälineiden käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

hhttp://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/13/st11/st11655.fi13.pdf.

  1. Lausumat seuraavista seikoista:

    • omat varat

    • julkisten menojen tehokkuuden parantaminen EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa

    • sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen

    • nuorisotyöttömyys ja tutkimustoiminnan vahvistaminen

    • kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset

    • monivuotisen rahoituskehyksen uudelleentarkastelu/tarkistaminen

Näiden tänään äänestyksen kohteena olleiden seikkojen lisäksi monivuotinen rahoituskehys sisältää myös päätöksen EU:n omista varoista (EU:n talousarvion tulot) ja yksittäisten rahoitusohjelmien oikeusperustat, joissa määritellään rahoituskelpoisuuden edellytykset ja varojen jakamista koskevat kriteerit.

Onko kaikki uudet rahoitusohjelmat jo hyväksytty?

Ei ole. Koska monivuotista rahoituskehystä koskevaa asetusta ei ole vielä hyväksytty lopullisesti, yksittäisiä meno-ohjelmia ei ole voitu hyväksyä oikeudellisesti sitovasti, sillä niiden rahoituksen viitemäärä riippuu lopullisesta monivuotista rahoituskehystä koskevasta sopimuksesta.

Monista ohjelmista on kuitenkin jo päästy poliittiseen sopimukseen vuodesta 2011 lähtien käydyissä rinnakkaisissa neuvotteluissa.

Monissa tapauksissa uudet ohjelmat ovatkin enää vain lopullisia määriä vailla. Joissain tapauksissa neuvottelut jatkuvat edelleen.

Alakohtaisia neuvotteluja koskevasta tilanteesta saa lisätietoja internetsivulta http://ec.europa.eu/budget/mff/programmes/index_en.cfm.

Onko omia varoja koskeva päätös jo annettu?

Omia varoja koskevasta päätöksestä ja siihen liittyvistä täytäntöönpanotoimenpiteistä käydään edelleen neuvotteluja. Neuvosto hyväksyy päätöksen sen jälkeen kun Euroopan parlamentti on antanut asiasta lausunnon, luultavasti vuoden 2014 aikana. Päätös tulee voimaan vasta kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen omien perustuslaillisten vaatimustensa mukaisesti. Kokemus on osoittanut, että tämä voi viedä 1–2 vuotta, mutta kansallisten parlamenttien panos SEUT-sopimuksen 311 artiklan mukaisesti on välttämätöntä, sillä omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistetaan EU:n talousarvioon tuloutettavat oikeudellisesti sitovat saamiset seitsemän vuoden ajaksi. Kun päätös on tullut voimaan, sitä sovelletaan takautuvasti 1. tammikuuta 2014 alkaen. Vaikka omia varoja koskeva päätös kattaa saman kauden, se ei ole oikeudellisesti yhteydessä monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen.

Pysyykö monivuotinen rahoituskehys samana vuoteen 2020?

Komissio tarkastelee vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä vuonna 2016 ottaen huomioon tuolloin vallitsevan taloudellisen tilanteen sekä viimeisimmät makrotalouden ennusteet.

Saavatko tuensaajat rahoitusta uusista ohjelmista tammikuusta 2014 alkaen?

Poliittisena tavoitteena on, että uudet ohjelmat ovat käynnissä mahdollisimman pian vuoden 2014 alussa. Tämä riippuu suurelta osin neuvottelujen tilanteesta ja kunkin rahoitusohjelman hallinnoinnin erityispiirteistä.

Mikä on monivuotisen rahoituskehyksen rakenne ja sisältö?

Monivuotinen rahoituskehys jakautuu kuuteen menoluokkaan (otsakkeeseen), jotka vastaavat EU:n toiminnan eri osa-alueita:

1. Älykäs ja osallistava kasvu

1 a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky: sisältää tutkimuksen ja innovoinnin; koulutuksen; Euroopan laajuiset energia-, liikenne- ja televiestintäverkot; sosiaalipolitiikan; yritysten kehittämisen jne.

1 b. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio: kattaa aluepolitiikan, jonka tavoitteena on auttaa EU:n vähiten kehittyneitä jäsenvaltioita ja alueita kuromaan kiinni eroa toisiin, parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja kehittää alueiden välistä yhteistyötä.

2. Kestävä kasvu: luonnonvarat: sisältää yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan, maaseudun kehittämisen ja ympäristötoimenpiteet.

3. Turvallisuus ja kansalaisuus: sisältää oikeus- ja sisäasiat, rajojen turvaamisen, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, kansanterveyden, kuluttajasuojan, kulttuurin, nuorison, kansalaisille tiedottamisen ja vuoropuhelun kansalaisten kanssa.

4. Globaali Eurooppa: kattaa EU:n kaikki ulkoiset toimet (”ulkopolitiikka”), kuten kehitysavun ja humanitaarisen avun. Myös Euroopan kehitysrahasto tarjoaa varoja EU:lle globaalina toimijana. Se ei ole kuitenkaan osa EU:n talousarviota eikä sen vuoksi sisälly monivuotiseen rahoituskehykseen.

5. Hallinto: kattaa kaikkien EU:n toimielinten hallintomenot ja eläkkeet sekä Eurooppa-koulujen menot.

6. Korvaukset: väliaikainen kassavirtamekanismi, jonka tarkoituksena on varmistaa, että Kroatia, joka liittyi EU:hun heinäkuussa 2013, ei maksa EU:n talousarvioon enempää kuin mitä se saa EU:n talousarviosta liittymistä seuraavan ensimmäisen vuoden aikana.

Mikä on enimmäismäärien tarkoitus?

Vuotuiset enimmäismäärät vahvistetaan monivuotisessa rahoituskehyksessä. Niillä rajoitetaan määriä, jotka voidaan käyttää EU:n talousarviosta mainituilla kuudella politiikanalalla kaudella 2014–2020. Enimmäismääriä on kahdenlaisia:

1. Kunkin otsakkeen vuotuinen enimmäismäärä, joka ilmoitetaan maksusitoumusmäärärahoina (oikeudellinen sitoumus käyttää varoja, joita ei välttämättä makseta samana vuonna vaan jotka voidaan suorittaa usean varainhoitovuoden aikana).

2. Vuotuinen kokonaisenimmäismäärä

maksusitoumusmäärärahoille; tämä määrä vastaa kaikkien otsakkeiden enimmäismäärien yhteissummaa;

maksumäärärahoille: todelliset maksettaviksi hyväksytyt määrät tiettynä vuonna. (Talousarvioon kirjatut määrät vastaavat kullekin menoluokalle budjetoitujen maksujen summaa.) Vuotuiset maksumäärärahat on katettava kokonaisuudessaan vuotuisista kokonaistuloista.

Kokonaisenimmäismäärä ilmaistaan myös prosentteina suhteessa EU:n arvioituun BKTL:oon. Tätä prosenttiosuutta tarkistetaan joka vuosi viimeisimpien BKTL-ennusteiden perusteella sen varmistamiseksi, että EU:n maksujen arvioitu kokonaismäärä ei ylitä sitä omien varojen enimmäismäärää, jonka EU voi kantaa vuoden aikana (1,23 % suhteessa EU:n BKTL:oon).

Miten menojen laatu varmistetaan?

Menojen laatu varmistetaan esimerkiksi seuraavien toimenpiteiden avulla:

  • Selkeä tulossuuntautuneisuus eri politiikanaloilla on keskeistä Eurooppa 2020 ‑kasvustrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

  • Politiikkojen ja ohjelmien yksinkertaistaminen tekee niistä käyttäjäystävällisempiä ja vähentää virheriskiä.

  • EU:n rahoitusta valvotaan edelleen tarkasti Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa ja EU:n taloudellisten etujen suojelua lisätään entisestään esimerkiksi EU:n petostentorjuntaviraston (OLAF) ja tulevan Euroopan syyttäjänviraston toimin.

  • Koheesiopolitiikan, maaseudun kehittämisen ja kalatalousrahaston tehokkuus sidotaan talouden ohjaukseen ja hallintaan. Tällä pyritään edistämään talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annettujen suositusten noudattamista jäsenvaltioissa.

  • Uudet rahoitusvälineet voivat lisätä EU:n rahoituksen vaikutusta houkuttelemalla yksityistä pääomaa vipuvaikutusten avulla.

  • Koheesiopolitiikan, maaseudun kehittämisen ja kalatalousrahaston yhteydessä käyttöön otettava uusi suoritusvaraus kannustaa erinomaisiin suorituksiin palkitsemalla hyviä hankkeita.

Mitä tapahtuu odottamattomissa tilanteissa?

Uusi monivuotinen rahoituskehys tarjoaa lisäjoustoa odottamattomiin tilanteisiin reagoimiseksi:

Maksujoustot: käyttämättömät maksumäärärahat ja liikkumavarat voidaan tietyissä olosuhteissa ja rahoituskehyksessä vahvistettujen kokonaisenimmäismäärien puitteissa siirtää varainhoitovuodelta toiselle. Tällaiset mukautukset on kompensoitava maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärään tehtävällä vastaavalla vähennyksellä.

Kasvua ja työllisyyttä koskevien sitoumusten joustovara: vuosina 2014–2017 käyttämättä jääneet maksusitoumusmäärät muodostavat varannon kasvuun ja työllisyyteen (erityisesti nuorten työllisyyteen) liittyville lisämenoille vuosina 2016–2020.

Nuorten työllisyyttä ja tutkimusta koskeva erityisjousto: jotta mahdollisimman paljon varoja voidaan kohdistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkeisiin, joissa niitä tarvitaan eniten, kaudella 2014–2015 voidaan ottaa etupainotteisesti käyttöön enintään 2,1 miljardia euroa nuorisotyöllisyysaloitetta varten ja enintään 400 miljoonaa euroa tutkimusta, Erasmus-ohjelmaa ja pk-yrityksiä varten.

Vähävaraisimmille tarkoitetun tuen jousto: jäsenvaltiot voivat vapaaehtoispohjalta korottaa vähävaraisimmille tarkoitetun tuen määrärahoja 1 miljardilla eurolla.

Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara: tämä on viime käden väline, jonka avulla voidaan reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin, ja sen määrä 0,03 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon (BKTL).

Kuten aikaisemminkin, budjetoitujen maksumäärärahojen ja maksujen vuotuisen enimmäismäärän välinen liikkumavara samoin kuin budjetoitujen maksusitoumusmäärärahojen ja otsakekohtaisen menokaton välinen liikkumavara tarjoaa jonkin verran joustoa ennakoimattomien tarpeiden ja hätätilanteiden varalta monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien puitteissa.

Aikaisempien kokemusten perusteella on laajennettu joidenkin erityisvälineiden, kuten hätäapuvarauksen, soveltamisalaa ja korotettu määrärahojen enimmäismäärää. Myös käyttämättömien määrien siirto seuraavalle vuodelle on nyt sallittua. Seuraavat joustomekanismit pidetään monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella ja rahoitus voi ylittää enimmäismäärät:

  • Hätäapuvaraus (enintään 280 miljoonaa euroa vuodessa) on tarkoitettu EU:n ulkopuolisissa maissa toteutettavia humanitaarisia toimia, siviilikriisinhallintaa ja pelastuspalvelua varten, jotta voidaan vastata nopeasti ennakoimattomiin tilanteisiin. Esimerkiksi vuonna 2012 hätäapuvarausta käytettiin Syyrian ja Malin konfliktien sekä Sahelin alueen kuivuuden johdosta.

  • Solidaarisuusrahaston (enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa) tavoitteena on tarjota taloudellista hätäapua jäsenvaltiossa tai ehdokasmaassa tapahtuneen suurkatastrofin jälkeen. Tällaisia tilanteita olivat muun muassa Italian Abruzzossa vuonna 2009 sattunut maanjäristys tai Saksan tulvat vuonna 2012. Apua hallinnoi sitä saanut jäsenvaltio, ja se olisi käytettävä perusinfrastruktuurin rakentamiseen, hätäpalvelujen rahoittamiseen, väliaikaiseen majoitukseen, puhdistustoimiin tai välittömien terveysriskien torjumiseen.

  • Joustovälineestä (enintään 471 miljoonaa euroa vuodessa) rahoitetaan tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa EU:n talousarviosta ylittämättä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettua vuotuista menojen enimmäismäärää. Joustovälinettä käytettiin esimerkiksi vuonna 2009 energiahankkeiden rahoittamiseen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman puitteissa ja ydinvoimalaitoksen poistamiseen käytöstä Bulgariassa.

  • Euroopan globalisaatiorahaston (enintään 150 miljoonaa euroa vuodessa) tavoitteena on auttaa työntekijöitä pääsemään takaisin työmarkkinoille sen jälkeen kun he ovat menettäneet työpaikkansa maailmankaupassa tapahtuneiden suurten rakennemuutosten vuoksi (esim. tuotannon siirtäminen tai rahoitus- ja talouskriisi). Rahastosta on tuettu muun muassa belgialaisia työntekijöitä General Motorsin Antwerpenin-tehtaan sulkemisen johdosta.

Omat varat

Miten tuleva monivuotinen rahoituskehys rahoitetaan?

Eurooppa-neuvosto sopi helmikuussa 2013 eräistä omien varojen järjestelmään vuosiksi 2014–2020 tehtävistä muutoksista. Nykyinen järjestelmä pysyy kuitenkin voimassa kunnes uusi neuvoston päätös omista varoista on annettu ja ratifioitu. Seuraavia periaatteita, jotka eivät kuitenkaan vaikuta meneillään olevan lainsäädäntöprosessin tulokseen, sovelletaan uuden omia varoja koskevan päätöksen nojalla:

nykyinen rahoitusjärjestelmä siirtyy suurelta osin uuteen rahoituskehykseen

perinteisten omien varojen (tullimaksut) kantokulujen (jotka jäsenvaltiot pitävät itsellään) osuus alenee 25 prosentista 20 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että 80 prosenttia kannetusta määrästä tuloutetaan EU:n talousarvioon;

rahoitusoikaisujärjestelmän parantaminen – tosin hyvin rajoitetusti.

Lisäksi perustetaan korkean tason työryhmä tarkastelemaan omien varojen järjestelmää. Tämän työn tulosten perusteella komissio arvioi, onko omien varojen järjestelmää aiheellista uudistaa nykyisestä.

EU:n omat varat ovat EU:n tuloa. Kaikki vuotuiset menot on katettava vuotuisilla tuloilla kokonaisuudessaan. EU:n talousarvio ei voi olla alijäämäinen. Omien varojen eri lajit ja niiden laskentamenetelmä vahvistetaan neuvoston päätöksessä omista varoista. Sen mukaan omien varojen vuotuinen enimmäismäärä, jonka EU voi kerätä vuoden aikana, saa olla enintään 1,23 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon. Omia varoja on kolmenlaisia:

Perinteiset omat varat: nämä varat koostuvat ensi sijassa tullimaksuista, jotka peritään EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, ja sokerimaksuista. EU:n jäsenvaltiot pitävät näistä maksuista itsellään 25 prosenttia kantokuluina.

Arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat: kunkin jäsenvaltion yhdenmukaistettuun alv-perusteeseen sovelletaan yhdenmukaista 0,30 prosentin verokantaa.

BKTL:oon perustuvat omat varat: kukin jäsenvaltio siirtää vakioprosenttiosuuden BKTL:sta EU:lle. Vaikka näiden varojen tarkoituksena on kattaa vain ne menot, joita ei kateta muista omista varoista, niistä on tullut EU:n talousarvion suurin tulonlähde.

Muita tulonlähteitä (noin 1 prosentti) ovat EU:n henkilöstön palkoista pidätettävät verot ja muut vähennykset, pankkikorot, EU:n ulkopuolisten maiden maksut eräissä ohjelmissa, viivästyskorot ja sakkomaksut.

Rahoituskorjausmekanismit

Rahoituskorjausmekanismien tarkoituksena on korjata eräiden jäsenvaltioiden suorittamat maksut, jotka katsotaan liian suuriksi niiden kansalliseen varallisuuteen nähden. Uusissa säännöksissä säädetään joistain nykyisen järjestelmän järkeistämistoimista. Nykyistä järjestelmää sovelletaan, kunnes omia varoja koskeva päätös on annettu ja ratifioitu. Kun päätös on annettu, korjauksiin oikeutetuille jäsenvaltioille maksetaan korvauksia takautuvasti 1. tammikuuta 2014 alkaen.

Nykyiset korjausmekanismit (omia varoja koskeva päätös vuosiksi 2007–2013):

Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettava hyvitys: Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksetaan 66 prosenttia sen maksuosuuden ja sen talousarviosta takaisin saaman määrän välisestä erosta. Yhdistyneen kuningaskunnan saamasta hyvityksestä aiheutuvat menot jaetaan muiden EU:n jäsenvaltioiden kesken suhteessa niiden osuuteen EU:n BKTL:sta. Saksa, Alankomaat, Itävalta ja Ruotsi, jotka katsoivat, että niiden suhteellinen panos talousarvioon on liian suuri, maksavat vain 25 prosenttia osuudesta, jonka ne muutoin maksaisivat Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnetyn hyvityksen aiheuttamista menoista;

kiinteämääräiset maksut: Alankomaat ja Ruotsi saavat bruttovähennyksen vuotuisesta BKTL-maksuosuudestaan; Alankomaiden vähennys on 605 miljoonaa euroa ja Ruotsin 150 miljoonaa euroa;

alennetut alv-verokannat: Itävalta 0,225 prosenttia, Saksa 0,15 prosenttia, Alankomaat ja Ruotsi 0,1 prosenttia.

Tulevat korjausmekanismit (omia varoja koskeva päätös vuosiksi 2014–2020), jos ne hyväksytään:

Yhdistyneen kuningaskunnan hyvitystä sovelletaan edelleen;

Tanska, Alankomaat ja Ruotsi saavat bruttovähennyksen vuotuisesta BKTL-maksuosuudestaan; Tanskan vähennys on 130 miljoonaa euroa, Alankomaiden 695 miljoonaa euroa ja Ruotsin 185 miljoonaa euroa. Itävalta saa bruttovähennyksen vuotuisesta BKTL-maksuosuudestaan niin, että määrä on 30 miljoonaa euroa vuonna 2014, 20 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 10 miljoonaa euroa vuonna 2016;

Saksaan, Alankomaihin ja Ruotsiin sovelletaan alennettua alv-verokantaa, joka on 0,15 prosenttia.

Lisätietoja:

Tämänpäiväinen lehdistötiedote http://europa.eu/rapid/press-release_IP-13-1096_fi.htm

Vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen verkkosivut ja yksittäiset EU:n rahoitusohjelmat

Lisätietoja ohjelmakohtaisista määristä nykyhintoina ja vuoden 2011 hintoina

Lisätietoja yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan puitteissa maksettavista kansallisista rahoitusosuuksista

MEMO/13/1006, jossa puheenjohtaja Barroson videoviestin koko teksti

MEMO/13/79 monivuotisesta rahoituskehyksestä


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website