Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Usein kysyttyä: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA kymmenen vuotta

Commission Européenne - MEMO/12/869   16/11/2012

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Tiedote

Bryssel 16. marraskuuta 2012

Usein kysyttyä: Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA kymmenen vuotta

EFSA juhli tällä viikolla 10-vuotispäiväänsä. Myös EU:n yleisen elintarvikelainsäädännön vahvistamisesta on tullut kuluneeksi kymmenen vuotta. Juhlan kunniaksi EFSA järjesti yhdessä Euroopan komission kanssa korkean tason konferenssin Parmassa Italiassa 13. marraskuuta 2012. Konferenssin teemana oli ”Valmiina vastaamaan huomisen haasteisiin”. Juhlavuoden konferenssiin kokoontui alan kansainvälisiä asiantuntijoita tarkastelemaan saavutuksia ja pohtimaan parhaita keinoja ratkaista edessä olevat haasteet.

Miksi EU päätti perustaa elintarviketurvallisuusviranomaisen?

EU kohtasi 1990-luvulla erinäisiä elintarvikkeisiin liittyviä kriisejä – kuten BSE, Salmonella ja dioksiinit – jotka olivat heikentäneet kuluttajien luottamusta elintarvikkeiden tuotantoon ja jakeluun ja osoittaneet puutteita silloisessa järjestelmässä.

Kuinka komissio reagoi näihin elintarvikekriiseihin?

Komissio julkaisi tammikuussa 2000 toimintapoliittisen asiakirjan (valkoisen kirjan), jossa esitettiin runsaasti erilaisia toimenpiteitä, joita tarvittiin elintarviketurvallisuuspolitiikan uudistamiseen Euroopassa. Asiakirjassa tuotiin esiin kaksi keskeistä toimenpidettä, joilla oli määrä palauttaa kansalaisten luottamus: laaditaan EU:lle yleinen elintarvikelainsäädäntö ja perustetaan riippumaton Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. EU:n elintarvikelainsäädäntö annettiin tammikuussa 2002, ja EFSA aloitti toimintansa toukokuussa 2002.

Onko EFSAn työ päällekkäistä kansallisten elintarvikevirastojen kanssa?

EU:n elintarvikelainsäädännön mukaan EFSAn olisi hyödynnettävä jäsenvaltioiden voimavaroja EFSAn kanssa vastaavaa toimintaa harjoittavien organisaatioiden verkoston kautta. EFSAlla on tätä nykyä verkosto, johon kuuluu yli 1 500 ulkoista asiantuntijaa ja yli 300 tieteellistä laitosta. EFSAn oma henkilökunta on verrattain pieni: noin 450 työntekijää.

Mikä rooli EFSAlla on?

EFSAn tehtävänä on antaa riippumattomia tieteellisiä neuvoja ja teknistä tukea EU:n politiikalle kaikilla aloilla, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen. Lisäksi sen tehtävänä on tiedottaa kaikista näihin aloihin liittyvistä seikoista ja elintarvikeketjuun liittyvistä riskeistä.

Se myös antaa komission pyynnöstä tieteellisiä neuvoja ihmisten ravitsemuksesta. Lisäksi se antaa tieteellisiä lausuntoja eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista, kasvien terveydestä ja muuntogeenisistä organismeista, vaikka nämä asiat eivät liittyisi elintarviketurvallisuuteen. EFSAn olisi kaikessa toiminnassaan tehtävä tiivistä yhteistyötä vastaavia tehtäviä suorittavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten kanssa.

Onko EFSA aidosti riippumaton?

EFSAn perustamisasetuksessa asetetaan tiukkoja riippumattomuuteen ja eturistiriitoihin liittyviä vaatimuksia, jotka koskevat sen kaikkea toimintaa. Noudattaakseen näitä vaatimuksia EFSA on laatinut näitä kysymyksiä koskevat sisäiset säännöt, joita se on vaiheittain tiukentanut. Viimeksi näin tehtiin joulukuussa 2011, kun EFSA vahvisti riippumattomuutta ja tieteellisiä päätöksentekomenettelyjä koskevan linjansa. Siihen liittyvät täytäntöönpanosäännöt tulivat voimaan heinäkuussa 2012, ja ne ovat parantaneet käytössä olevia menettelyjä, joilla kartoitetaan ja hallinnoidaan kaikkien EFSAn toimintaan osallistuvien ilmoittamia sidonnaisuuksia. Kyse on tieteellisistä asiantuntijoista, henkilöstöstä, johtokunnan jäsenistä ja ulkopuolisista tahoista toimeksisaajat mukaan luettuina. Ennen uusien sääntöjen vahvistamista EFSA kuuli sääntöluonnoksista laajasti eri intressitahoja.

EFSA osoittaa huomattavat resurssit uuden linjansa ja uusien sääntöjensä täytäntöönpanoon. Se on kehittänyt omat tietotekniset välineensä, joilla hallinnoidaan yli 8 000:ta etunäkökohtailmoitusta, ja tarkastelee vuosittain 40 000:ta kokouksessa käsiteltävää asiaa. Se raportoi tuloksista vuosittain.

EFSAn riippumattomuuden varmistaa myös sen tiedelautakunnissa käytettävä kollektiivinen päätöksentekomenettely ja sen avoin työskentelytapa. Tästä kertoo se, että tieteelliset lausunnot ja tapauksen mukaan vähemmistöön jääneet mielipiteet, kokousten asialistat ja pöytäkirjat samoin kuin johtokunnan jäsenten ja tiedekomitean ja ‑lautakuntien jäsenten etunäkökohtailmoitukset julkaistaan.

Lisäksi on tarpeen erottaa toisistaan sidonnaisuus ja sidonnaisuuden muodostama eturistiriita. Uusilla säännöillä pyritään tasapainoon siinä, että tieteellisiä neuvoja varten on oltava käytettävissä Euroopan parhaat tieteelliset asiantuntijat ja että on varmistettava, ettei asiantuntijoilla ole taloudellisia tai muita sidonnaisuuksia, jotka voisivat vaarantaa heidän puolueettomuutensa.

Eturistiriitaväitteiden taustalla voi olla myös se, etteivät ulkopuoliset ole ymmärtäneet käytössä olevia sääntöjä oikein. Tämä voi antaa EFSAsta huonon vaikutelman ja heikentää toimivaa järjestelmää. On kuitenkin tärkeää tunnustaa, ettei mikään järjestelmä ole 100-prosenttisesti virheetön ja että silloin tällöin tulee tapauksia, joissa epäillään mahdollisia eturistiriitoja. Tällöin tapaukset on arvioitava tapaus kerrallaan ja ryhdyttävä tarvittaviin EFSAn sääntöjen mukaisiin toimiin. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa on havaittu eturistiriita, EFSA käyttää luottamuksen väärinkäyttöä koskevaa menettelyään ja ryhtyy tarvittaviin toimiin, jos asiantuntija on jättänyt ilmoittamatta sidonnaisuuden.

Tilintarkastustuomioistuin teki Euroopan parlamentin pyynnöstä vuonna 2011 tarkastuksen, joka koski eturistiriitakysymysten hallinnointia EU:n virastoissa. Vaikka eturistiriitojen havaitsemista koskevien EFSAn linjausten ja menettelyjen tunnustettiin kuuluvan edistyksellisimpien joukkoon, tarkastuskertomuksessa tuotiin esiin joitakin puutteita. Komissio ja EFSA puuttuvat niihin piakkoin, koska luottamus viraston työhön on äärimmäisen tärkeä asia.

Mitkä ovat olleet EFSAn keskeiset saavutukset kymmenen toimintavuoden aikana?

EFSA on vaikuttanut merkittävällä tavalla edistymiseen elintarviketurvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeillä aloilla, kuten Salmonellan esiintymisen vähentämisessä, torjunta-ainealtistuksen rajoittamisessa ja niiden jäämiä koskevien turvallisten tasojen vahvistamisessa samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen lisäaineiden arvioinnissa. EFSAn toimilla lisäksi varmistetaan, että eurooppalaiset kuluttajat voivat luottaa siihen, että elintarvikkeiden merkinnöissä esitetyillä ravitsemus- tai terveysväittämillä on asianmukainen tieteellinen perusta. EU:ssa on kymmenen viime vuoden aikana saatu nauttia korkeimman tasoisesta elintarviketurvallisuudesta ja elintarvikkeisiin liittyvien ongelmatapausten tehokkaasta torjumisesta – sekä kansanterveyden että talousvaikutusten kannalta.

Elintarviketurvallisuuskysymyksissä tehtävä yhteistyö on lisääntynyt, ja Euroopassa toimii nyt verkostoja, joissa jaetaan tieteellistä tietoa ja koordinoidaan tiedottamista tarvittaessa nopeastikin, jos jokin hätätilanne sitä vaatii. Vuonna 2011 EFSA koordinoi tieteellistä tutkimusta, joka koski Shiga-toksiinia tuottavan Escherichia coli ‑bakteerin aiheuttamaa epidemiaa Saksassa ja Ranskassa. Tutkimuksessa tunnistettiin todennäköinen kontaminaatiolähde, ja sen ansiosta EU:n riskinhallinnasta vastaavat tahot pystyivät ryhtymään toimiin kuluttajien suojelemiseksi.

Hyväksyykö EFSA järjestelmällisesti muuntogeenisiä organismeja koskevat luvat?

Ei. EFSA ei vastaa luvista, vaan ne kuuluvat riskinhallinnasta vastaavien tahojen vastuulle.

Muuntogeeniselle organismille lupaa hakevien tahojen on toimitettava EFSAlle määrätyt tutkimukset, joissa on noudatettava EU:n/OECD:n tutkimusprotokollia ja jotka on tehtävä käyttäen tiettyä laadunvarmistusjärjestelmää (hyvä laboratoriokäytäntö tai ISO) ja noudattaen muuntogeenisten organismien riskien arvioinnista annettuja EFSAn ohjeita. Teollisuuden on toimitettava ne toksikologiset ja muut tiedot, joita tarvitaan kyseisen muuntogeenisen organismin turvallisuuden perustelemiseen. Kaikkien säänneltyjen tuotteiden, kuten muuntogeenisten organismien, osalta maailmanlaajuisesti hyväksyttynä käytäntönä on, että hakijoiden, jotka suoraan hyötyvät tuotteen markkinoinnista, on tehtävä riskinarviointien perustana olevat tarvittavat tutkimukset.

EFSAn riskinarviointimenettely on perusteellinen, ja ennen lausunnon antamista lähes aina edellytetään, että hakijat toimittavat lisätietoja ja ‑selvityksiä. Joissakin harvoissa tapauksissa hakijat ovat peruuttaneet hakemuksen katsottuaan, etteivät ne pysty tuottamaan EFSAn vaatimia tietoja.

Mitä haasteita EFSAlla on edessään?

Vaikka EFSA onkin saavuttanut paljon ensimmäisten kymmenen toimintavuotensa aikana, katse on luotava tuleviin haasteisiin. On mahdotonta ennakoida kaikkia niitä kysymyksiä, joita EFSA joutuu tulevina vuosina ratkomaan, mutta taustatekijöistä on tulossa yhä selvempiä. Niihin kuuluvat esimerkiksi ilmastonmuutos, Euroopan väestörakenteen muuttuminen ja maailmankaupan nopea laajentuminen. EFSAn on käsiteltävä myös innovaatioiden mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia, jotka sekä auttavat vastaamaan osaan tulevista haasteista että luovat uusia. Sitä varten EFSAlla on vuodet 2012–2016 kattava tiedestrategia, jossa se esittää visionsa siitä, miten se tulevina vuosina jatkaa elintarviketurvallisuuden tukemista Euroopassa.

Voiko EFSA tehdä päätöksiä?

EU:n elintarvikelainsäädännössä erotetaan toisistaan riskinarviointiin ja riskinhallintaan liittyvät tehtävät. EFSA on riippumaton EU:n virasto, joka vastaa riskinarvioinnista eli tieteellisistä neuvoista, kun taas riskinhallinta ja päätöksenteko kuuluvat Euroopan komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Toisin sanoen EFSA ei päätä muuntogeenisten organismien, elintarvikelisäaineiden ja muiden elintarvikeketjuun liittyvien säänneltyjen tuotteiden luvista vaan arvioi niiden mahdollisia riskejä kuluttajille, eläimille ja ympäristölle. Tämän ansiosta riskinhallinnasta vastaavat tahot eli tässä tapauksessa Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tehdä päätöksiä ottaen huomioon tieteelliset neuvot.

Miten EFSA toimii?

Johtokunta – EFSAlla on 15-jäseninen johtokunta, jonka Eurooppa-neuvosto nimittää Euroopan parlamenttia kuultuaan kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Johtokunnan jäsenet ovat riippumattomia eivätkä edusta hallituksia tai alakohtaisia etunäkökohtia. Heidät nimitetään toimimaan yleisen edun nimissä. Johtokunta vahvistaa EFSAn talousarvion, hyväksyy vuotuisen työohjelman ja huolehtii siitä, että EFSA toimii tehokkaasti ja tekee toimivaa yhteistyötä kumppaniorganisaatioiden kanssa eri puolilla EU:ta ja unionin ulkopuolella.

Toiminnanjohtaja – EFSAn toiminnanjohtajan nimittää johtokunta. Toiminnanjohtajalla on tukenaan noin 450 hengen henkilökunta, ja hän toimii elintarviketurvallisuusviranomaisen laillisena edustajana, joka vastaa kaikista operatiivisista toimista ja henkilöstöasioista ja laatii vuotuisen työohjelman kuultuaan Euroopan komissiota, Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita.

EFSAn tiedelautakunnat ja tiedekomitea – EFSAn tiedekomitea ja ‑lautakunnat ovat vastuussa tieteellisten lausuntojen antamisesta. Ne koostuvat riippumattomista tieteellisistä huippuasiantuntijoista, jotka valitaan avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Tällä hetkellä EFSAlla on kymmenen tiedelautakuntaa, jotka käsittelevät muiden muassa elintarvikelisäaineita, kasvien terveyttä, muuntogeenisiä organismeja, ravitsemusta, vierasaineita ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia.

Tiedekomitea muodostuu tiedelautakuntien puheenjohtajista ja kuudesta kokeneesta tieteellisestä asiantuntijasta, jotka eivät kuulu mihinkään tiedelautakuntaan ja jotka valitaan kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Tiedekomitea on vastuussa kaikkia lautakuntia koskevien seikkojen koordinoinnista ja yhdenmukaisuudesta samoin kuin monialaisista tieteellisistä kysymyksistä. Tiedekomitea on antanut lausuntoja, jotka koskevat esimerkiksi innovatiivisia riskinarviointimenetelmiä tai joilla pyritään varmistamaan avoimuus ja parantamaan riskinarvioinnin osatekijöitä.

Neuvoa-antava ryhmä – EFSAn neuvoa-antava ryhmä muodostaa yhteyden kansallisiin elintarvikeviranomaisiin kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa, Islannissa ja Norjassa, ja ehdokasmaat osallistuvat siihen tarkkailijoina. Ryhmä koostuu sellaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten edustajista, jotka hoitavat samanlaisia tehtäviä kuin elintarviketurvallisuusviranomainen. Sillä on keskeinen asema sen varmistamisessa, että EFSAn ja jäsenvaltioiden toimia koordinoidaan tehokkaasti, mikä varmistaa resurssien tehokkaimman mahdollisen käytön.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site