Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) – Usein kysyttyä

European Commission - MEMO/12/839   07/11/2012

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

TIEDOTE

Bryssel 7. marraskuuta 2012

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) – Usein kysyttyä

Mikä EIT on?

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) perustettiin Euroopan komission aloitteesta vuonna 2008. Se on itsenäinen EU:n elin, jonka tavoitteena on tukea maailmanluokan innovointia, kestävää kasvua ja kilpailukykyä. EIT kokoaa yhteen huipputason korkeakouluja, tutkimuskeskuksia ja yrityksiä. Tavoitteidensa saavuttamista varten EIT on kehittänyt julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin perustuvan uraauurtavan toimintamallin: osaamis- ja innovaatioyhteisöt (Knowledge and Innovation Community, KIC). EIT:n hallinnollinen päätoimipaikka sijaitsee Budapestissä, ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat yhteistoimintakeskuksista käsin. Keskuksia on 17 paikkakunnalla eri puolilla Eurooppaa, Barcelonasta Tukholmaan ja Lontoosta Krakovaan. Tähän mennessä on perustettu kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä. Ne keskittyvät kestävään energiaan (KIC InnoEnergy), ilmastonmuutokseen (Climate KIC) ja tieto- ja viestintäyhteiskuntaan (EIT ICT Labs).

Mitä komissio odottaa EIT:ltä tulevaisuudessa?

EIT:n tarkoituksena on tukea Euroopan innovaatiokapasiteettia luomalla huomisen yrittäjiä ja varmistamalla, että eurooppalainen osaamiskolmio kuuluu maailman kärkikastiin. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt kehittävät ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja EIT on liikkeelle paneva voima, joka vauhdittaa uuden teknologian ja tutkimustulosten käyttöönottoa ja hyödyntämistä.

EIT ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöt on muodostettu niin, että byrokratiaa on mahdollisimman vähän. Ne ovat joustavia ja sopeutuvat siksi nopeasti uusiin tarpeisiin ja tilanteisiin ja kykenevät tuottamaan vaikuttavia tuloksia. Komissio haluaa EIT:n olevan malli siitä, miten yksinkertaistaminen toteutetaan.

Opiskelijat, tutkijat ja yrittäjät ovat EIT:n innovaatiotoiminnan ytimessä. EIT:n koulutusnäkökulman avulla luodaan uusia mahdollisuuksia urakehitykseen ja siltoja tiedeyhteisön ja yksityissektorin välille.

EIT:n ensimmäiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat toimineet vasta melko lyhyen ajan, mutta niiden vaikutuksia on jo nähtävissä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käynnistymisen jälkeen on perustettu 27 uutta yritystä, vireillä on 35 patenttia, ja yli 800 jatko-opiskelijaa on tähän mennessä ilmoittautunut osaamis- ja innovaatioyhteisöjen maisteri- ja tohtoriohjelmiin ja kesäkursseille. Ensimmäiset kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä ovat koonneet yhteen yli 280 kumppania opetuksen, tutkimuksen ja liike-elämän saralta.

Vuoteen 2020 mennessä komissio haluaa antaa EIT:n kautta sysäyksen jopa 600 uuden yrityksen perustamiseen, ja koulutuksen saralla tavoitteena on tukea 10 000:ta maisteriohjelmien opiskelijaa ja 10 000:ta tohtorintutkintoon tähtäävää opiskelijaa tiede- ja yrittäjyyspainotteisissa opinnoissa.

Mitä seuraavaksi?

Komissio on esittänyt strategisen innovaatio-ohjelman, jossa määritetään EIT:n prioriteetit vuosiksi 2014–2020. Prioriteetteina ovat nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vahvistaminen, kuuden uuden yhteisön perustaminen ja EIT:n vaikutusten lisääminen kaikkialla Euroopassa. Tarkoituksena on jakaa osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saatua tietämystä mahdollisimman laajalle esimerkiksi apurahajärjestelmien, koulutukseen osallistuneiden verkoston ja sidosryhmäfoorumin avulla. Näiden toimenpiteiden lisäksi on määrä tehostaa EIT:n hallintoa ja perustaa uusi seurantajärjestelmä arvioimaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimivuutta. Seurantajärjestelmän avulla EIT:n suorituskykyä voidaan verrata sen omiin tavoitteisiin ja parhaisiin toimintatapoihin EU:n ja koko maailman tasolla.

Miten kuuden uuden osaamis- ja innovaatioyhteisön aihealueet on valittu? Millä kriteereillä niiden toiminta-ala on määritelty?

Komission ehdotuksen mukaan EIT:n olisi vuonna 2014 perustettava kolme uutta osaamis- ja innovaatioyhteisöä, joiden aihealueina ovat 1) tervettä elämää ja aktiivisena ikääntymistä tukeva innovaatiotoiminta, 2) raaka-aineet – kestävä etsintä, talteenotto, jalostus ja kierrätys sekä 3) tulevaisuuden ruokahuolto – kestävä toimitusketju resurssitasolta kuluttajiin. Vuonna 2018 on määrä perustaa kolme yhteisöä lisää, ja niiden toiminta keskittyy kaupunkiliikenteeseen, lisäarvoa tuovaan valmistusteollisuuteen sekä älykkääseen turvalliseen yhteiskuntaan. Valitut aihealueet painottuvat taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt tukevat myös Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyyttä ja kasvua koskevia tavoitteita.

EIT:n hallintoneuvosto toimitti kesäkuussa 2011 komissiolle strategisen innovaatio-ohjelman luonnoksen, jonka perusteella uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen aihealueet valittiin. Samaan aikaan kehitettiin kriteerejä varmistamaan, että kunkin aihealueen innovaatiomahdollisuudet voitaisiin arvioida objektiivisesti. Laajempi innovaatioyhteisö arvioi nämä kriteerit julkisessa kuulemismenettelyssä.

Kuinka paljon rahoitusta komissio ehdottaa osoitettavaksi EIT:lle vuosina 2014–2020?

EIT on vuodesta 2008 lähtien saanut EU:n talousarviosta 308,7 miljoonaa euroa käynnistymisvaihettaan varten. Komissio aikoo Horisontti 2020 -ohjelmassaan lisätä tukea merkittävästi niin, että EIT:n talousarvio on lähes 3,2 miljardia euroa vuosina 2014–2020.

Talousarviota kasvatetaan, jotta kolme ensimmäistä osaamis- ja innovaatioyhteisöä pääsevät vahvistumaan ja kasvamaan ja tasoittavat tietä kuudelle uudelle osaamis- ja innovaatioyhteisölle, jotka perustetaan vuoteen 2018 mennessä. Keskimäärin EIT:n osuus osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kokonaistalousarviosta on enintään 25 prosenttia. Eri osaamis- ja innovaatioyhteisöille myönnettävä summa voi vaihdella, koska myös niiden rahoitustarpeet ovat erilaiset. Osa yhteisöille myönnettävästä EIT:n rahoituksesta jaetaan kilpailuperusteisesti.

Miten EIT saa rahoitusta muista lähteistä?

EIT:n rahoitusmalli perustuu osaamis- ja innovaatioyhteisöissä toimivien kumppanien vahvuuksiin ja resursseihin. Vain 25 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoituksesta tulee EIT:ltä ja loput muista lähteistä, muun muassa yhteisöjen kumppaneilta.

Alkuvaiheen kokemukset ovat osoittaneet, että teollisuutta edustavat kumppanit ovat erittäin hyvin sitoutuneet tällaiseen toimintaan. Lisäksi osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat saaneet lisärahoitusta kansallisista ja alueellisista lähteistä. Esimerkiksi Saksan liittovaltio on myöntänyt viideksi vuodeksi yhteensä 50 miljoonaa euroa Software Campus ‑koulutusaloitteelle, jota toteuttaa ICT Labs -osaamis- ja innovaatioyhteisö.

Miksi yhteistoimintakeskittymät ovat maantieteellisesti niin keskitettyjä?

Yhteistoimintakeskittymät – ja ilmastonmuutosta käsittelevän osaamis- ja innovaatioyhteisön (Climate KIC) tapauksessa alueelliset innovaatio- ja toteutusyhteisöt – sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä ja niiden kumppaneilla on lisäksi laajempi toiminta-alue kuin yhteistoimintakeskusten sijainti antaa ymmärtää. Esimerkiksi kestävää energiaa käsittelevän KIC InnoEnergyn yhteistoimintakeskittymä Iberia sijaitsee Barcelonassa, mutta sen toiminta ja kumppanit kattavat muitakin Espanjan alueita sekä Portugalin.

EIT:n toiminta on vasta alkuvaiheessa. Toiminnan laajentuessa EIT leviää laajemmalle Eurooppaan. EIT on kanava, jonka kautta komissio haluaa määrätietoisesti tukea huippuluokan eurooppalaisten toimijoiden yhteydenpitoa sijaintipaikasta riippumatta. Tämä on yksi strategisen innovaatio-ohjelman tärkeimmistä prioriteeteista.

Miten yritysmaailma ja etenkin pk-yritykset saadaan kiinnostumaan EIT:stä?

Komissio on ehdottanut toimenpiteitä, joilla EIT:n päätöksenteko- ja täytäntöönpanomenettelyjä yksinkertaistetaan säilyttäen silti EIT:n tarpeellisen joustavuuden. Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen aiheet valittiin sillä perusteella, kuinka suuri on niiden potentiaali saada aikaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yritykset osallistuvat vilkkaasti EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan, ja osallistuminen kasvaa yhä. Tähän mennessä osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on yli 280 kumppania, joista 113 (eli lähes 40 prosenttia) on yrityssektorilta. Esimerkiksi ilmastonmuutosta käsittelevän osaamis- ja innovaatioyhteisön (Climate KIC) toimintaan osallistuu suuri määrä alueellisia pk-yrityksiä. Kestävää energiaa käsittelevän InnoEnergy KIC:n talousarviosta arviolta yksi kolmasosa, noin 290 miljoonaa euroa, tulee teollisuudelta. EIT ICT Labs -osaamis- ja innovaatioyhteisössä teollisuuden osuus talousarviosta on 20 prosenttia.

Sekä suuret monikansalliset yritykset että pk-yritykset pitävät kiintoisana EIT:n yrityslähtöistä ja pitkäjänteistä lähestymistapaa innovaatioon ja arvostavat EIT:n tähtäämistä joustavaan työskentelyyn ja yksinkertaisiin ja selkeisiin sääntöihin.

Mikä merkitys EIT:llä on Horisontti 2020 -puiteohjelmassa?

EIT:llä on keskeinen asema Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, sillä se kokoaa yhteen huipputason koulutuksen, tutkimuksen ja yritykset. EIT asettaa koulutuksen innovoinnin keskiöön, ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt vauhdittavat Euroopan laajuisen ekosysteemien verkoston luomista. Verkoston avulla yrittäjät voivat muuttaa uudet ideansa markkinoitaviksi tuotteiksi ja palveluiksi.

EIT täyttää Horisontti 2020 -puiteohjelmassa vahvistetun yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista koskevan tavoitteen ja täydentää siten muiden aloitteiden puitteissa tehtävää työtä osana laajempaa strategiaa. Lisäksi se edistää tavoitetta, joka liittyy teollisuuden johtoaseman ja kilpailukyvyn puitteiden luomiseen, vauhdittamalla tulossuuntautunutta tutkimusta ja tukemalla nopeasti kasvavien innovatiivisten pk-yritysten perustamista. EIT vaikuttaa myös tieteellisen huippuosaamisen luomiseen edistämällä tieteenalojen, toimialojen ja maiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta.

Horisontti 2020 antaa EIT:lle sen tarvitsemaa yksinkertaistamista ja joustavuutta, joiden avulla EIT pystyy täysimääräisesti hyödyntämään innovointipotentiaaliaan, esittelemään uusia lähestymistapoja ja vetämään puoleensa yrityksiä. Se kannustaa EIT:tä ottamaan kaiken irti itsenäisestä asemastaan, jotta instituutti voi vastata nopeasti uusiin tarpeisiin.

Millaisia tuloksia EIT on jo saavuttanut?

Climate KIC ja Naked Energy

Naked Energy on uusi yritys, joka sijaitsee Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yritys on kehittänyt sähköä ja lämpöä tuottavan hybridiaurinkopaneelin. Climate KIC piti tuotetta aurinkoteknologian alan innovaationa ja ryhtyi yhdessä Naked Energyn kanssa esittelemään kyseistä innovatiivista tekniikkaa tietyille kumppaneille, kuten sairaaloille, kouluille ja liikekiinteistöille. Esittelytapaamisten tuloksena tehtiin suuren Sainsbury’s-valintamyymäläketjun kanssa sopimus pilottihankkeen käynnistämisestä. Naked Energy voitti Climate KIC:n järjestämän yrityskilpailun vuonna 2011 ja sai EIT-yrittäjäpalkinnon vuonna 2012.

EIT ICT Labs ja Trifense

Trifense on Berliinin teknillisen yliopiston spin-off-yritys. Sen toimialana on yritysten ja organisaatioiden suojaaminen tietoverkkojen turvallisuuteen kohdistuvilta uhilta. Trifense voitti EIT ICT Labs -palkinnon. Tällä hetkellä Trifense työskentelee kyseisen osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa eräällä sen temaattisella toimintalohkolla: tulevaisuuden mediat ja sisällön toimittaminen. Työn tulokset näkyvät innovatiivisina turvallisuusratkaisuina. EIT ICT Labs:n kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta Trifense on voinut solmia paljon erilaisia liike- ja tutkimuskontakteja.

KIC InnoEnergy ja NOEM - Think CO2

NOEM - Think CO2 kehitti elementeistä koottavan energiatehokkaan valmistalon, jonka pystytys kestää vain muutaman päivän ja jonka neliöhinta on alle 2 000 euroa. Rakennukset voidaan purkaa vieläkin nopeammin ja siirtää toiseen paikkaan. Lisäksi niitä voidaan tarvittaessa laajentaa. Yritys sijaitsee Barcelonassa (Espanjassa), ja se on voittanut EIT-yrittäjäpalkinnon kestävän energian sarjassa. Nykyisin yritys työskentelee käsi kädessä KIC InnoEnergyn kanssa tuotteen kehittämisen ja markkinoinnin saralla.

HULT Global Case Challenge

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin ja KIC InnoEnergyn viisihenkinen tiimi voitti huhtikuussa 2012 toisen palkinnon HULT Global Case Challenge -kilpailussa, joka kuuluu maailman tärkeimpiin yrittäjyysaiheisiin kilpailuihin.

Tiimin jäsenet osallistuivat Euroopan unionin ja KIC InnoEnergyn tukemaan maisteriohjelmaan ja esittivät kilpailutyönään hankkeen, jolla lisätään aurinkoenergian käyttöä Afrikassa. Tuhansia opiskelijoita yli 130 maasta ja kuudesta maanosasta mittelöi viiden kaupungin kautta ja verkon välityksellä paikasta loppukilpailussa, joka järjestettiin New Yorkin keskuskirjastossa. Tilaisuudessa olivat mukana entinen Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Nobelin rauhanpalkinnon voittaja Muhammad Yunus.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website