Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

MUISTIO

Bryssel 26. lokakuuta 2012

Usein kysyttyjä kysymyksiä Erasmus-ohjelmasta ja sen budjetista

Euroopan komissio pyysi 23. lokakuuta neuvostoa ja Euroopan parlamenttia kiireellisesti paikkaamaan vuoden 2012 EU:n talousarvion vajeen. Ilman lisärahoitusta monien EU:n rahoitusohjelmien, myös tärkeän Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelman, täytäntöönpano vaarantuu (IP/12/1137). Komission lisätalousarvioesityksessä korostetaan, että elinikäisen oppimisen ohjelman rahoitusvaje on 180 miljoonaa euroa, joista 90 miljoonaa euroa tarvitaan Erasmus-opiskelijoille tehtyjen sitoumusten maksamiseen. Lisäksi Marie Curie -toimista tuettavien tutkijoiden osalta vaje on 102 miljoonaa euroa.

Erasmus-ohjelma antaa korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden viettää 3–12 kuukautta toisessa Euroopan maassa joko opiskellen tai harjoitellen yrityksessä tai muussa organisaatiossa. Tukea voivat saada opiskelijat, jotka ovat kirjoilla ohjelmaan osallistuvassa korkea-asteen oppilaitoksessa jossakin 33 Erasmus-maasta (EU-maat, Islanti, Kroatia, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Turkki). Erasmus on osa EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmaa, ja sen osuus ohjelman budjetista on yli 40 prosenttia. Elinikäisen oppimisen ohjelma kattaa myös Leonardo da Vinci ‑ohjelman (ammatillinen koulutus, vähintään 25 % budjetista), Comenius-ohjelman (kouluopetus, vähintään 13 % budjetista) ja Grundtvig-ohjelman (aikuiskoulutus, vähintään 4 % budjetista).

Mistä Erasmus-ohjelman tämänhetkinen rahoitusongelma johtuu?

Euroopan komission ehdotus EU:n talousarvion kokonaismääräksi vuonna 2012 oli 132,7 miljardia euroa. Jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti sopivat talousarvion loppusummaksi kuitenkin 129,2 miljardia euroa. Vuoden 2012 talousarviosta oli kuitenkin katettava noin 5 miljardia euroa vuoden 2011 – niin ikään alijäämäisestä – talousarviosta maksamatta jääneitä maksuja. Komissio, neuvosto ja parlamentti sopivat tarkastelevansa talousarvion täytäntöönpanoa vuoden 2012 kuluessa määrittääkseen mahdollisen lisärahoituksen tarpeen. Nämä kolme toimielintä ovat olleet toisiinsa säännöllisesti yhteydessä lukuisiin ohjelmiin vaikuttavien rahoitusvajeiden vuoksi mutta eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Rahoitusvajeet pyritään nyt paikkaamaan 23. lokakuuta esitetyllä 'muutosbudjettilla'.

Loppuvatko Erasmus-ohjelman varat ennen vuoden 2012 loppua?

Eivät lopu. Euroopan komissio on siirtänyt 70 prosenttia lukuvuoden 2012–2013 Erasmus-rahoituksesta osallistujamaiden kansallisille toimistoille, jotka jakavat varat yliopistoille ja opiskelijoille. Näin ollen ulkomaille opiskelemaan tai työharjoitteluun lähtevien opiskelijoiden apurahojen maksamisessa ei pitäisi kuluvana lukukautena, eli vuoden loppuun asti, esiintyä ongelmia.

Ovatko tammikuun ja syyskuun 2012 välisenä aikana ulkomaille lähteneet opiskelijat saaneet apurahansa?

Kyllä, jos he ovat saattaneet vaihtonsa päätökseen ja toimittaneet yliopistolleen raportin, josta käy ilmi, että heidän opintojaksonsa tai työharjoittelunsa on päättynyt. Siinä tapauksessa he ovat saaneet 100 prosenttia apurahastaan. Tämänhetkinen budjetin tiukentuminen ei vaikuta kyseisiin apurahoihin, koska kansalliset toimistot ja siten myös yliopistot ja ammatilliset oppilaitokset ovat jo saaneet tarvittavat varat lukuvuotta 2011–2012 varten.

Saavatko ulkomaille lokakuun 2012 ja helmikuun 2013 välisenä aikana lähtevät opiskelijat odotettua pienemmän apurahan?

Lukuvuoden 2012–2013 ensimmäisen lukukauden aikana ulkomaille lähtevien opiskelijoiden kohdalla ongelmia ei pitäisi esiintyä. Jos EU:n talousarvion 2012 vajetta ei kuitenkaan saada poistettua, puuttuvat määrät on katettava vuoden 2013 talousarviosta. Jos rahoitusvaje jatkuu, yliopistot ja oppilaitokset todennäköisesti joko vähentävät lukuvuoden 2012–2013 toisella lukukaudella tarjottavien paikkojen määrää tai pienentävät apurahoja. Tämä taas tarkoittaa luultavasti sitä, että vähävaraisemmat opiskelijat eivät pysty osallistumaan järjestelmään.

Kaikkien budjetoitujen varojen ollessa käytettävissä komission arvioiden mukaan noin 270 000 opiskelijaa saa tukea Erasmus-ohjelmasta lukuvuonna 2012–2013.

Kuinka paljon komissio on maksanut kansallisille toimistoille tähän mennessä? Mikä on vajeen määrä?

Komissio on jo siirtänyt noin 99 prosenttia elinikäisen oppimisen ohjelman vuoden 2012 määrärahoista. Elinikäisen oppimisen ohjelma kattaa Erasmus-ohjelman, Leonardo Da Vinci ‑ohjelman, Comenius-ohjelman ja Grundtvig-ohjelman. Kaiken kaikkiaan komissio on siirtänyt 925 miljoonaa euroa osallistujamaiden kansallisille toimistoille ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA), joka hallinnoi osaa elinikäisen oppimisen ohjelmasta. Noin 45 prosenttia tästä määrästä on varattu Erasmus-apurahoihin.

Vuoden 2012 talousarvion vaje tarkoittaa sitä, että elinikäisen oppimisen ohjelmasta myönnettyjä apurahoja koskevia kansallisten toimistojen maksupyyntöjä on vielä maksamatta noin 160 miljoonan euron verran.

Kyseiset maksupyynnöt on saatu seuraavilta kansallisilta toimistoilta: Belgia (ranskankielinen yhteisö) 3 miljoonaa euroa, Belgia (hollanninkielinen yhteisö) 4,7 miljoonaa euroa, Irlanti (Erasmus) 1,3 miljoonaa euroa, Irlanti (Leonardo da Vinci, Comenius ja Grundtvig) 0,9 miljoonaa euroa, Italia 23,7 miljoonaa euroa, Itävalta 6,3 miljoonaa euroa, Latvia 3,7 miljoonaa euroa, Liettua 4,3 miljoonaa euroa, Puola 29,5 miljoonaa euroa, Romania 12,9 miljoonaa euroa, Saksa (Leonardo da Vinci ja Grundtvig) 14,5 miljoonaa euroa, Saksa (Erasmus) 11,3 miljoonaa euroa, Saksa (Comenius) 5,9 miljoonaa euroa, Slovakia 5 miljoonaa euroa, Slovenia 2,7 miljoonaa euroa, Tšekki 7,2 miljoonaa euroa, Viro 2,8 miljoonaa euroa ja Yhdistynyt kuningaskunta (Erasmus ja Comenius) 19,2 miljoonaa euroa.

Komissio odottaa saavansa ennen vuoden loppua maksupyyntöjä vielä yhteensä noin 60 miljoonan euron arvosta. Maksupyyntöjä odotetaan saapuvan seuraavien maiden kansallisilta toimistoilta: Alankomaat, Belgia (saksankielinen yhteisö), Bulgaria, Espanja, Kreikka, Kypros, Malta, Norja, Ranska, Ruotsi, Tanska ja Unkari. Komissio ei pysty maksamaan myöskään näitä maksupyyntöjä, jos EU:n talousarvio ei saa lisärahoitusta. Siinä tapauksessa ne on maksettava vuonna 2013, kun uudet määrärahat ovat käytettävissä.

EU:n ulkopuoliset Erasmus-ohjelmaan ja sen sisarohjelmiin osallistuvat maat maksavat osallistumisestaan järjestelmään.

Mitä komissio tekee ongelman ratkaisemiseksi?

Vaje koskee käytännössä kaikkia EU:n talousarvion budjettikohtia. Komissio tekee kaikkensa tilanteen hallitsemiseksi. Se muun muassa ehdottaa kaikkien sellaisten varojen siirtämistä, joita ei käytetä muualla. Komissio on tehnyt tällaisen ns. kokonaismäärärahasiirtoa koskevan ehdotuksen, ja se on parhaillaan neuvoston ja Euroopan parlamentin käsiteltävänä. Tänä vuonna siirrettäviä varoja on kuitenkin kaikilla aloilla yhteensä alle 500 miljoonaa euroa, mikä ei riitä. Tästä syystä komissio on pyytänyt budjettivallan käyttäjää (Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot) kiireellisesti korottamaan maksuja vuoden 2012 talousarvioon.

Mitä tapahtuu, jos jäsenvaltiot eivät onnistu paikkaamaan vajetta?

Mikäli jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti eivät hyväksy lisämaksuja talousarvioon, elinikäisen oppimisen ohjelman täytäntöönpano vaarantuu. Voidaan olettaa, että ensimmäiseksi vaikutukset kohdistuvat koulujen, aikuisopetuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöhankkeisiin, eikä Erasmus-opiskelijoille ja Leonadro da Vinci ‑ohjelman harjoittelijoille pystytä maksamaan odotetun suuruisia apurahoja. Jatkuessaan rahoitusvaje voi joissakin tapauksissa vaikuttaa myös kansallisten toimistojen henkilöstön palkkoihin.

Aluksi tilanne paranee vuonna 2013, kun uuden vuosibudjetin varat ovat käytettävissä. Komissio on ehdottanut 1,09 miljardin euron maksamista elinikäisen oppimisen ohjelmalle ensi vuonna. Tästä noin 490 miljoonaa euroa käytettäisiin Erasmus-apurahojen maksamiseen vaihdossa oleville opiskelijoille ja henkilökunnalle. Jos jäsenvaltiot eivät kuitenkaan pysty paikkaamaan vuoden 2012 vajetta (joka on vähintään 180 miljoonaa euroa), tämä negatiivinen tase katetaan osaksi vuoden 2013 budjetista. Tällöin on todennäköistä, että uusi budjetti tulee olemaan kokonaan käytetty vuoden 2013 puoliväliin mennessä, minkä jälkeen on odotettavissa vielä suurempia ongelmia.

Mikä osa EU:n talousarviosta kohdistuu elinikäisen oppimisen ohjelmaan?

EU:n kokonaistalousarvio 2007–2013 oli 975 miljardia euroa käypinä hintoina. Elinikäisen oppimisen ohjelman osuus on 7 miljardia euroa eli 0,71 prosenttia. Tämänhetkinen vaje on elinikäisen oppimisen ohjelman osalta 180 miljoonaa euroa.

Ehdotus EU:n kokonaistalousarvioksi vuosiksi 2014–2020 on 1 156 miljardia euroa. Tulevalle Yhteinen Erasmus ‑ohjelmalle ehdotettu budjetti on 19 miljardia euroa eli 1,64 prosenttia koko talousarviosta.

Kuinka paljon EU käyttää Erasmus-ohjelman rahoittamiseen ja miten varat jakautuvat?

Kuluvalla varainhoitokaudella (2007–2013) EU on varannut Erasmus-ohjelmaan 3,1 miljardia euroa. Vuodelle 2012 kohdennettu määrä on 480 miljoonaa euroa ja vuoden 2013 arvioitu määrä 490 miljoonaa euroa (ks. taulukko jäljempänä). Tämä vastaa noin 0,35 prosenttia EU:n talousarviosta. Lukuvuonna 2012–2013 Erasmus-opiskelijoiden kokonaismäärä ohjelman käynnistämisestä 25 vuotta sitten tähän päivään saavuttaa 3 miljoonan rajan.

EU myöntää vuosittaisia apurahoja 33 osallistujamaassa toimiville kansallisille toimistoille. Kansalliset toimistot vastaavat ehdotuspyyntöjen järjestämisestä ja apurahasopimusten allekirjoittamisesta yliopistojen, koulujen, opistojen ja muiden oppilaitosten kanssa omassa maassaan. Opiskelijat hakevat Erasmus-apurahaa sen yliopiston kautta, jossa he ovat kirjoilla. Tämä yliopisto myös vastaa sovitun apurahan maksamisesta.

Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen tarkoitettu Erasmus-ohjelman kokonaisbudjetti jaetaan eri maille seuraavien tekijöiden perusteella:

  • Väkiluku: korkea-asteen opiskelijoiden, tutkinnon suorittaneiden ja korkea-asteen opettajien lukumäärä (kansainvälisen ISCED-koulutusluokituksen tasot 5–6). Tiedot saadaan Eurostatilta.

  • Elinkustannukset ja pääkaupunkien välinen etäisyys: näitä käytetään korjauskertoimina, joita sovelletaan väestötekijään.

  • Aiemmat suoritusindikaattorit: laskettu ulkomaille aiemmin lähteneiden opiskelijoiden ja opetushenkilöstön lukumäärän perusteella (käyttäen tuoreimpia käytettävissä olevia tietoja).

Lähes 90 prosenttia Erasmus-ohjelman budjetista käytetään opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen. Lisäksi noin 4 prosenttia Erasmus-budjetista menee yhteistyöhankkeiden ja verkostojen tukemiseen. Näitä hallinnoi keskitetysti koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) Brysselissä. Erasmus-budjetin lopuilla 6 prosentilla katetaan toimistojen toimintakustannukset (keskimäärin 4,4 %) ja muut toimet, joita ovat muun muassa tutkimukset, konferenssit, yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö, Bologna-sihteeristö sekä uuden moniulotteisen yliopistojen luokitusjärjestelmän valmistelu.

Seuraavassa taulukossa esitetään Erasmus-varojen kokonaismäärät vuodesta 1988 lähtien.

Kansallisten toimistojen hallinnoitavaksi jaetut Erasmus-varat

Vuosi

Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuteen varattu vuotuinen Erasmus-budjetti, milj. euroa

Muutos vuositasolla

1988

13,00

1989

26,84

106,46 %

1990

32,88

22,50 %

1991

43,86

33,39 %

1992

62,88

43,37 %

1993

67,88

7,95 %

1994

72,78

7,22 %

1995

73,46

0,93 %

1996

74,30

1,14 %

1997

70,00

-5,79 %

1998

100,27

43,24 %

1999

100,27

0,00 %

2000

111,79

11,49 %

2001

116,19

3,94 %

2002

121,90

4,91 %

2003

142,53

16,92 %

2004

168,00

17,87 %

2005

200,96

19,62 %

2006

245,75

22,29 %

2007

372,25

51,48 %

2008

416,36

11,85 %

2009

415,25

-0,27 %

2010

435,03

4,76 %

2011

469,64

7,96 %

2012

480,22

2,25 %

2013(*)

489,82

2,00 %

(*) arvio

Miten kuukausittainen EU-apuraha määritetään?

Erasmus-apuraha on tarkoitettu korvaamaan osa ulkomailla asumisesta ja matkoista aiheutuvista lisäkustannuksista. Erasmus-opiskelijat eivät maksa lukukausimaksuja isäntäoppilaitoksessa ulkomailla.

Kunkin maan kansallinen toimisto jakaa käytettävissään olevat varat maansa korkea-asteen oppilaitoksille. Kansallinen toimisto voi päättää myöntää suurempia apurahoja suppeammalle määrälle opiskelijoita (näin tekevät esimerkiksi Bulgaria, Kypros ja Turkki) tai pienempiä apurahoja suuremmalle määrälle opiskelijoita (kuten Ranska ja Italia), mutta sen on noudatettava Euroopan komission kullekin kohdemaalle vahvistamaa apurahan kattosummaa (ks. elinikäisen oppimisen ohjelman opas).

Kansallinen toimisto myöntää varoja niitä hakeville oppilaitoksille tiettyjen kriteerien – esimerkiksi haettujen summien ja aiempien vuosien toiminnan – perusteella. Oppilaitos voi sitten päättää opiskelijoille kuukausittain maksettavan apurahan (ja henkilöstöön sovellettavan viikko- tai päiväkohtaisen apurahan) lopullisen määrän, jonka kuitenkin pitää pysyä kansallisen toimiston vahvistamissa rajoissa, jotka vaihtelevat maittain.

Kuukausittainen apuraha riippuu vastaanottajamaasta ja liikkuvuustyypistä. Esimerkiksi työharjoitteluihin on yleensä myönnetty suurempia apurahoja kuin opintojaksoihin. Kansalliset toimistot voivat nostaa kuukausittaisen apurahan määrää, kun kyse on sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevista opiskelijoista.

Euroopan unionin myöntämää Erasmus-apurahaa voidaan täydentää kansallisista, alueellisista ja paikallisista lähteistä saatavalla muulla rahoituksella.

Lukuvuonna 2010–2011 opiskelijaliikkuvuuteen myönnetty kuukausittainen EU-apuraha vaihteli espanjalaisten opiskelijoiden saamasta 133 eurosta kyproslaisten opiskelijoiden saamaan 653 euroon. Kaikissa maissa myönnettyjen kuukausittaisten apurahojen keskimäärä oli 250 euroa.

Miten opiskelijat ja henkilöstön jäsenet voivat hakea Erasmus-apurahoja?

Erasmus-ohjelma on avoin kaikille sellaisissa korkea-asteen oppilaitoksissa opiskeleville, joilla on Erasmus-korkeakouluja koskeva peruskirja ja jotka sijaitsevat yhdessä 33 osallistujamaasta (27 EU-maata, Islanti, Kroatia, Liechtenstein, Norja, Turkki ja Sveitsi). Suurin osa Euroopan korkeakouluista – yli 4 000 – on allekirjoittanut Erasmus-korkeakouluja koskevan peruskirjan.

Jos henkilö haluaa hakea apurahaa Erasmus-opintojaksoa tai -harjoittelujaksoa varten, ensimmäiseksi hänen on otettava yhteyttä oman oppilaitoksensa kansainvälisten asioiden toimistoon ja täytettävä Erasmus-opintoja koskeva opintosopimus tai Erasmus-harjoittelua koskeva harjoittelusopimus. Näissä sopimuksissa vahvistetaan opiskelijan opinto- tai harjoittelujakson aikana noudattama ohjelma. Sopimus on annettava lähettävän oppilaitoksen, ulkomaisen vastaanottavan oppilaitoksen tai yrityksen sekä opiskelijan hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi. Näin yksinkertaistetaan opintojen tunnustamismenettelyä ja varmistetaan, että lähettävä oppilaitos tunnustaa Erasmus-jakson aikana hyväksytysti suoritetut opinnot.

Erasmus-opintojaksot: Opiskelijoiden, jotka haluavat suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla, on oltava vähintään toisen vuoden opiskelijoita korkea-asteen oppilaitoksessa.

Erasmus-työharjoittelut: Opiskelijat voivat hakea Erasmus-työharjoitteluihin jo ensimmäisenä korkea-asteen opiskeluvuotenaan.

Ulkomaan opinto- ja harjoittelujaksot voivat kestää 3–12 kuukautta tai – jos opiskelija suorittaa sekä opinto- että harjoittelujakson – yhteensä 24 kuukautta. Lyhytkestoisessa korkea-asteen ammatillisessa koulutuksessa olevilla opiskelijoilla harjoittelun vähimmäiskesto on kaksi kuukautta.

Henkilöstön Erasmus-jaksot: Opetushenkilöstön on esitettävä työsuunnitelma omalle oppilaitokselleen tai vastaanottavan laitoksen hyväksymälle yritykselle. Erasmus-koulutusapurahaa hakevien on vastaavasti saatava koulutusohjelmalleen oman oppilaitoksen ja vastaanottavan laitoksen tai yrityksen hyväksyntä.

Erasmus-mestarit

Lukuvuonna 2010–2011 eniten opiskelijoita sekä opiskelemaan että harjoitteluihin lähetti Espanja (36 183 opiskelijaa) ja seuraavaksi eniten Ranska (31 747) ja Saksa (30 274).

Espanja oli myös suosituin kohdemaa (37 432 saapuvaa opiskelijaa), ja seuraavina listalla olivat Ranska (27 722) ja Saksa (24 733). Yhdistynyt kuningaskunta vastaanotti kaksi kertaa enemmän opiskelijoita (24 474) kuin se lähetti ulkomaille (12 833). Suurin osa maista lähetti enemmän opiskelijoita kuin otti vastaan. Paras mahdollinen tasapaino saapuvien ja lähtevien opiskelijoiden lukumäärien välillä oli Sloveniassa. Seuraaviksi tulivat Espanja ja Alankomaat.

Vaihto-oppilaita lähettävien korkea-asteen oppilaitosten lukumäärä oli 3 040, eli 6,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Erasmus-opiskelijoiden määrässä 7,2 prosentin lisäys

Lukuvuonna 2010–2011 Erasmus-opiskelijoiden kokonaismäärä oli 231 408, ja näistä 190 495 lähti ulkomaille opiskelemaan (lukuvuodesta 2009–2010 kasvua oli 7,2 %). Ulkomaille opiskelemaan lähtevien lukumäärä laski kolmessa maassa (Luxemburgissa, Unkarissa ja Puolassa), mutta nousi keskimääräistä enemmän 16 maassa. Suurin suhteellinen lisäys lukuvuonna 2009–2010 nähtiin Kroatiassa (96,6 %), Liechtensteinissa (84,2 %) ja Kyproksessa (25,1 %).

Keskimäärin opiskelijat viettivät ulkomailla hieman yli 6,4 kuukautta, ja keskimääräinen apuraha oli 232 euroa (236 euroa edellisenä vuonna).

Erasmus-opintojen suosituimpia aloja olivat yhteiskuntatieteet, kaupallinen ala ja oikeustieteet (34,7 %), humanistiset tieteet ja taideaineet (31,5 %) ja tekniikan ala (12,6 %).

Erasmus-työharjoittelujen määrässä 15 prosentin kasvu

Vuodesta 2007 lähtien Erasmus-ohjelma on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuksia lähteä ulkomaille myös hankkimaan työkokemusta yrityksissä tai muissa organisaatioissa. Lukuvuonna 2010–2011 joka kuudes Erasmus-opiskelija – 40 913 opiskelijaa 231 408:sta – valitsi tämän vaihtoehdon, joten kasvua edellisvuoteen verrattuna oli yli 15 prosenttia. Harjoittelun keskimääräinen kesto oli 4,3 kuukautta, ja opiskelijat saivat kuukausittain keskimäärin 366 euroa EU-apurahaa (määrä laski lukuvuodesta 2009–2010, jolloin se oli 386 euroa).

Eniten opiskelijoita Erasmus-työharjoitteluihin on viime vuosina lähettänyt Ranska (5 958 opiskelijaa, osuus 14,6 %). Seuraavaksi eniten heitä lähettivät Saksa (5 096; 12,4%) ja Espanja (4 756; 11,6 %). Erasmus-työharjoittelijoiden suosituimpia kohdemaita olivat Yhdistynyt kuningaskunta, joka otti vastaan 6 970 opiskelijaa (17 %), Espanja (6 852; 16,7 %) ja Saksa (5 614; 13,7 %).

Korkea-asteen oppilaitos voi perustaa työharjoittelujen tueksi harjoitteluyhteenliittymän. Yhteenliittymät koostuvat korkea-asteen oppilaitoksista ja muista organisaatioista, esimerkiksi yrityksistä tai yhdistyksistä. Lukuvuonna 2010–2011 perustettiin 74 tällaista yhteenliittymää 13 maassa. Harjoitteluyhteenliittymät löysivät harjoittelumahdollisuuksia yli 14 prosentille harjoitteluun lähteneistä opiskelijoista.

Parhaiten Erasmus-harjoittelijoiden keskuudessa olivat edustettuina yhteiskuntatieteiden, kaupallisen alan ja oikeustieteiden opiskelijat (26,6 %). Tämä ryhmä ohitti humanististen ja taiteen koulutusalojen opiskelijat (17,1 %), jotka vielä edellisenä lukuvuonna pitivät kärkipaikkaa. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat maatalouden ja eläinlääketieteen opiskelijat (15,4 %), joiden määrä oli kahdeksan kertaa suurempi kuin edellisenä vuonna.

Mikä on korkea-asteen (alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon) opiskelijoiden kokonaismäärä Erasmus-osallistujamaissa? Kuinka moni heistä suoritti osan opinnoistaan ulkomailla lukuvuonna 2010–2011?

Opiskelijoiden kokonaismäärä silloisissa 32 osallistujamaassa oli yli 22,5 miljoonaa, ja näistä noin 1 prosentti sai Erasmus-apurahaa lukuvuonna 2010–2011.1

Jos oletetaan, että keskimääräinen korkeakouluopintojen kesto on 4–5 vuotta (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto), voidaan arvioida, että noin 4,5 prosenttia kaikista eurooppalaisista opiskelijoista saa korkeakouluopintojensa aikana Erasmus-apurahan. Näistä 67 prosenttia suorittaa alempaa korkeakoulututkintoa (kandidaatin tutkintoa), 28 prosenttia ylempää korkeakoulututkintoa (maisterin tutkintoa), 1 prosenttia tohtorin tutkintoa ja 4 prosenttia lyhytkestoisempia opintoja. Noin 10 prosenttia kaikista opiskelijoista on suorittanut tai suorittaa osan opinnoistaan tai kaikki opintonsa ulkomailla Erasmus-tuen tai muun julkisen ja yksityisen rahoituksen avulla.

Korkeakoulutuksesta vastaavat ministerit hyväksyivät Bukarestissa (Romaniassa) 26.–27. huhtikuuta 2012 pidetyssä kokouksessa (IP/12/394) Bolognan prosessiin sisältyvää liikkuvuutta koskevan strategian, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia eurooppalaisista korkeakoulututkinnon suorittaneista on suorittanut osan opinnoistaan ulkomailla. Tämä tavoite on linjassa marraskuussa 2011 hyväksytyn korkea-asteen koulutusta koskevan eurooppalaisen viitearvon kanssa.

Lisätietoja

Erasmus-opiskelijavaihtojen määrässä 8,5 prosentin kasvuennätys (IP/12/454)

Lisätietoja Erasmus-ohjelmasta ja elinikäisen oppimisen ohjelmasta

Tietoja ja lukuja Erasmus-ohjelmasta [esite]

Erasmus-tilastot

1 :

Vuonna 2010 EU:n 27 jäsenmaassa oli noin 18,5 miljoonaa opiskelijaa.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site