Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

TIEDOTE

Bryssel 24. lokakuuta 2012

Usein kysyttyjä kysymyksiä – vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston perustamista koskeva komission ehdotus

(katso myös IP/12/1141)

Miten rahasto toimisi?

Rahaston on tarkoitus toimia joustavalla tavalla. Jäsenvaltiot suunnittelisivat vuosia 2014–2020 koskevat ohjelmansa kunkin maan kansallisen ja alueellisen tilanteen pohjalta (esim. jaetaanko elintarvikkeita vai tavara-apua vai molempia). Komissio hyväksyisi kansalliset ohjelmat, ja kansalliset viranomaiset voisivat sen jälkeen tehdä yksittäiset päätökset avun toimittamisesta kumppaniorganisaatioiden avulla (kumppaniorganisaatiot ovat usein kansalaisjärjestöjä). Tällainen järjestelmä on käytössä myös koheesiorahastojen kohdalla.

Jäsenvaltioiden viranomaiset voisivat itse hankkia elintarvikkeita tai tavaroita, jotka luovutettaisiin kumppaniorganisaatioiden käyttöön, tai viranomaiset voisivat antaa kumppaniorganisaatioille hankintoihin tarvittavat varat. Jos elintarvikkeiden tai tavaroiden hankinnasta huolehtii kumppaniorganisaatio, se voisi joko jakaa ne itse tai antaa jakelun muiden kumppaniorganisaatioiden tehtäväksi.

Miksi ehdotettu rahasto keskittyy elintarvikkeisiin, asunnottomiin ja aineellista puutetta kärsiviin lapsiin?

Ehdotetun rahaston tavoitteena on auttaa vähävaraisimpia, asunnottomia sekä aineellista puutetta kärsiviä lapsia pois köyhyyden ja puutteen noidankehästä ja tukea konkreettisella tavalla Eurooppa 2020 -strategian tavoitetta vähentää köyhien tai köyhyysuhan alla elävien ihmisten määrää vähintään 20 miljoonalla.

Yksi aineellisen puutteen keskeisistä piirteistä on se, ettei ihmisellä ole mahdollisuuksia saada riittävää määrää riittävän laadukasta ruokaa – Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelemää päivittäistä perustarvetta. Toinen erityisen vakava äärimmäisen köyhyyden ja syrjäytymisen muoto on asunnottomuus. Arvioiden mukaan Euroopassa on nykyisin 4,1 miljoonaa asunnotonta.

Uusi väline on myös nimenomaisesti suunnattu lapsille, koska he ovat muuta väestöä alttiimpia köyhyydelle. Aineellisesta puutteesta kärsivät lapset eivät todennäköisesti menesty koulussa yhtä hyvin kuin parempiosaiset ikätoverinsa, heidän terveytensä ei ole yhtä hyvä, eivätkä he pääse hyödyntämään kaikkia kykyjään aikuisena.

Ehdotettu rahasto keskittyisi näihin aineellisen puutteen äärimuotoihin ensinnäkin siksi, että ne saattavat olla hengenvaarallisia. Lisäksi useimpien vähävaraisten on mahdotonta irtautua köyhyydestä ja syrjäytymisestä ja päästä koulutuksen tai neuvonnan piiriin, jos heillä ei ole riittävästi ravintoa ja perustarvikkeita, esimerkiksi vaatteita.

Kuinka kumppaniorganisaatiot valittaisiin?

Kumppaniorganisaatiot ovat julkisia elimiä tai kansalaisjärjestöjä, jotka jäsenvaltiot valitsisivat objektiivisin ja avoimin perustein.

Miten passiivinen apu auttaisi ihmisiä pois köyhyydestä?

Ensinnäkin riittävä ravinto ja perustarvikkeet kuten vaatteet ovat edellytyksenä sille, että ihminen voi edes toivoa saavansa työtä ja päästä siten irti köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Ne antavat hänelle esimerkiksi mahdollisuuden osallistua koulutukseen. Toiseksi ehdotettu rahasto tarjoaisi muutakin kuin passiivista apua: kansallisten täytäntöönpano-ohjelmien on sisällettävä sosiaalista osallisuutta edistäviä aktiivisia toimia, jotka saisivat osarahoitusta ehdotetusta rahastosta.

Onko rahastolle suunniteltu budjetti riittävä, kun EU:ssa on 40 miljoonaa ruoan puutteesta kärsivää ihmistä?

Rahasto ei pyri saavuttamaan kaikkia Euroopan 40:tä miljoonaa elintarvikkeiden puutteesta kärsivää ihmistä, vaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Jäsenvaltiot voisivat itse kohdistaa avun sitä eniten tarvitseville. Selvää on, että EU:n rahoituksen avulla voitaisiin auttaa ainoastaan kahta miljoonaa useampaa avuntarvitsijaa. Apua saisi yhteensä neljä miljoonaa ihmistä suoraan rahastosta, jäsenvaltioiden yhteisrahoituksen avulla sekä kumppaniorganisaatioiden luontoissuorituksina.

Mistä varat saataisiin? Vähennettäisiinkö rahat jäsenvaltioiden kansallisista rakennerahastojen määrärahoista?

Kesäkuussa 2011 annetun monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen mukaisesti (ks. IP/11/799) 2,5 miljardia euroa tulee koheesiopolitiikan budjettikohdasta. Toisin sanoen monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotetut kokonaismäärärahat kattavat Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston lisäksi myös ehdotetun vähävaraisimmille suunnatun avun rahaston.

Miten rahasto täydentäisi Euroopan sosiaalirahastoa?

Ehdotettu rahasto auttaisi ihmisiä katkaisemaan köyhyyden ja puutteen noidankehän tarjoamalla väliaikaisia korjaavia toimia. Toisin sanoen sen avulla täytettäisiin ihmisten perustarpeita niin, että he voisivat saada työpaikan tai hyödyntää Euroopan sosiaalirahaston tukemaa koulutusta tai neuvontaa. Jos ihmisellä ei ole riittävästi ravintoa ja muita välttämättömyystarvikkeita, hän ei kykene pääsemään koulutuksen ja neuvonnan piiriin.

Miksi hyvin toimiva EU:n elintarvikkeiden jakeluohjelma vähävaraisimmille lopetetaan?

Vähävaraisimmille suunnattu elintarvikkeiden jakeluohjelma perustettiin vuonna 1987 tarkoituksena hyödyntää järkevällä tavalla silloisia maatalouden ylijäämiä antamalla ne niiden jäsenvaltioiden käyttöön, jotka halusivat jakaa ylijäämiä elintarvikeapuna yhteisön vähävaraisimmille. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset ja samanaikainen elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousu merkitsevät kuitenkin sitä, että EU:n maataloushyödykkeiden markkinoiden odotetaan pysyvän keskimäärin tasapainossa kautena 2011–2020 ilman tarvetta markkinainterventioihin.

Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin antoi 13. huhtikuuta 2011 päätöksensä Saksan vireille panemassa ja Ruotsin tukemassa asiassa, jossa vastustettiin määrärahojen myöntämistä vuoden 2009 elintarvikkeiden jakeluohjelmasta elintarvikkeiden hankkimiseksi markkinoilta.

Koska interventiovarastojen odotetaan tyhjenevän, elintarvikkeiden jakeluohjelman alkuperäisiä perusteita ei enää ole olemassa, ja sen toiminta päättyy vuoden 2013 jälkeen.

Miksi interventiovarastojen käyttö olisi mahdollista uuden rahaston puitteissa, jos nykyinen interventiovarastoihin perustuva ohjelma lakkautetaan?

Vaikka EU:n maatalouden interventiovarastojen odotetaan pysyvän hyvin pieninä, elintarvikkeiden markkinat ovat erittäin epävakaat. Jos tiettyjen tuotteiden hinnat alenevat joidenkin vuosien kuluttua, interventiovarastoissa saattaa olla elintarvikkeita. Tällaisessa tapauksessa uudelle rahastolle voisi olla taloudellisesti edullista käyttää varastoissa olevia elintarvikkeita hintojen noustessa. Tällainen mahdollisuus halutaan siis säilyttää ehdotuksessa.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website