Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

MUISTIO

Bryssel 27. syyskuuta 2012

EU:n ulkoisen ilmailupolitiikan paketti

Ilmailu Euroopassa

  • Ilmailuala tarjoaa 5,1:tä miljoonaa työpaikkaa ja tuottaa 365 miljardia euroa, mikä on 2,4 prosenttia Euroopan BKT:sta1. Ilmailu edistää osaltaan merkittävästi talouskasvua, työllisyyttä, matkailua, ihmisten kanssakäymistä sekä EU:n alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Kilpailukyvyn edellytyksenä ovat hyvät yhteydet.

  • Euroopan ilmailuala on kokonaisuudessaan edelleen maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa valmistusteollisuuden, lentoyhtiöiden, päälentoasemien ja ilmaliikenteen hallinnan alan tutkimuksen ja teknologian (SESAR-ohjelma mukaan luettuna) aloilla. Tätä asemaa uhkaa kuitenkin joukko uusia haasteita.

  • Euroopan lentoliikenteen harjoittajat ovat kärsineet taantumasta erityisen paljon. IATA ennustaa, että eurooppalaisten kaupallisten lentoyhtiöiden tulos kutistuu 0,5 miljardin dollarin nettovoitosta vuonna 2011 -1,1 miljardin dollarin nettotappioon vuonna 2012.

  • Nykyisestä talouskriisistä huolimatta maailmanlaajuisen lentoliikenteen uskotaan kasvavan pitkällä aikavälillä noin viisi prosenttia vuodessa vuoteen 2030 asti2. Kokonaiskasvu olisi näin yli 150 prosenttia.

Kolme keskeistä ilmailualan haastetta Euroopassa

1. Kasvun siirtyminen muille alueille maailmassa

  • Lentoliikenteen kysyntää lisäävät lähinnä talouskasvu ja hyvinvointi. Vuosina 2011–2030 BKT:n uskotaan kasvavan vuosittain keskimäärin 1,9 prosenttia3 Euroopassa, 7,5 prosenttia Intiassa ja 7,2 prosenttia Kiinassa. Tällaisessa tilanteessa ilmailualan kasvu siirtyy EU:n ulkopuolelle, ja kansainvälisen lentoliikenteen ennustetaankin keskittyvän varsinkin Aasian ja Lähi-idän alueelle.

  • Seuraavien 20 vuoden aikana syntyvästä uudesta ilmaliikenteestä puolet saapuu Aasian ja Tyynenmeren alueelle, lähtee sieltä tai tapahtuu kyseisen alueen sisällä. Näin sen markkinaosuus nousee vuoteen 2030 mennessä 38 prosenttiin, jolloin se ohittaa Yhdysvallat maailman tärkeimpänä ilmaliikennealueena.

  • Keskimääräistä hitaamman kasvun vuoksi EU:n lentoyhtiöt menettävät markkinaosuuttaan useimmilla alueilla. Vuonna 2003 EU:n lentoyhtiöiden maailmanlaajuinen osuus kaikesta maanosien välisestä ilmaliikenteestä oli 29 prosenttia. Tämän osuuden odotetaan supistuvan 20 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tällainen suuntaus merkitsee, että jos mitään ei tehdä, Euroopan lentoyhtiöiden mahdollisuudet luoda kasvua Euroopan taloudelle heikkenevät.

2. Voimakas kansainvälinen kilpailu

EU:n ulkopuoliset lentoyhtiöt vahvistavat asemiaan maailmanlaajuisesti. Ilmaliikenteen uskotaan kasvavan nopeimmin Lähi-idässä, jonne sijoittautuneiden lentoyhtiöiden osuuden maailman ilmaliikenteestä oletetaan kasvavan 11 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun se vielä vuonna 2010 oli 7 prosenttia.

Kilpailu ei aina ole rehtiä

EU katsoo, että avoimet markkinat ovat paras pohja kansainvälisten ilmailusuhteiden kehittämiselle, minkä vuoksi se painottaa kilpailun tärkeyttä. On kuitenkin välttämätöntä, että kilpailu on tervettä ja avointa. Ilmailualaa on syytä puolustaa epäterveeltä kilpailulta silloin, kun markkinoita vääristetään esim. tuilla, epäterveillä käytännöillä, sääntelykehyksen epäjohdonmukaisella tai syrjivällä soveltamisella tai yhtiöiden tilinpäätösraportoinnin avoimuuden puutteella joillakin markkinoilla.

3. Infrastruktuuri ja investoinnit

  • Euroopan päälentoasemien infrastruktuuriin ei investoida tarpeeksi, minkä vuoksi EU:n merkittävimmät solmukohdat kärsivät pahenevista ruuhkista. Tämä heikentää Euroopan päälentoasemien mahdollisuutta kilpailla muualla maailmassa kehittyvien merkittävien uusien solmukohtien kanssa. Tärkeimpien eurooppalaisten lentoasemien kapasiteettipulaan on sen vuoksi puututtava tehokkaasti, jos Euroopan kilpailukyky halutaan säilyttää. Lentoasemien infrastruktuuriin on välttämätöntä investoida ja solmukohtia on kehitettävä siellä, missä kysyntä on vahvaa ja kestävää, jotta eurooppalaiset solmukohdat voivat kilpailla muualla kehittyvien solmukohtien kanssa. Sen vuoksi on tärkeää jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa kasvua rajoittavat tekijät ja poistaa ne tai ainakin lievittää niiden kielteisiä vaikutuksia käyttämällä lentoasemien rajallista kapasiteettia tehokkaammin hyväksi kaikin mahdollisin keinoin.

  • Lentoyhtiöihin tehtäviä investointeja on keinotekoisesti rajoitettu. Useimmissa maissa on edelleen sääntöjä, joiden mukaan lentoyhtiöiden enemmistöomistuksen ja määräysvallan on oltava maan kansalaisten käsissä. Tämä estää lentoyhtiöitä laajentamasta sijoittajakantaansa ja laajentumasta uusille pääomamarkkinoille. Tuloksena on ollut ilmailualan keinotekoinen rakenne, jota ei esiinny muilla aloilla. Lentoyhtiöiden yhdistyminen rajojen yli on tiukasti rajoitettua, vaikka monet pitävät sitä mahdollisuutena luoda kestävämpi ilmailuala. Näin ollen on olemassa suuri tarve uudistaa lentoyhtiöiden omistusta ja määräysvaltaa koskevia vanhentuneita erityissääntöjä.

Euroopan komission ehdotukset

Näiden haasteiden edessä ja luodakseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia nopeasti kasvavilla markkinoilla Euroopan komissio ehdottaa nykyistä kunnianhimoisempaa ulkoista ilmailupolitiikkaa ja peräänkuuluttaa nykyistä koordinoidumpaa ja päättäväisempää lähestymistapaa, jonka avulla voidaan vahvistaa alan valmiuksia puolustaa EU:n etuja.

Komissio ehdottaa erityisesti toimia kolmella keskeisellä alalla:

1. Uudet ilmailusopimukset naapurimaiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa

Jotta EU:n ilmailuteollisuuden mahdollisuudet hyödyntää liiketoimintamahdollisuuksia uusilla markkinoilla paranisivat, komissio ehdottaa, että:

  • tehdään EU:n tasolla lentoliikennesopimuksia keskeisten ja yhä tärkeämmäksi käyvien ilmailukumppaneiden, kuten Kiinan, Venäjän, Persianlahden maiden, Japanin, Intian ja Kaakkois-Aasian ASEAN-maiden4 , kanssa

  • saatetaan vuoteen 2015 mennessä päätökseen ilmailusopimukset naapurimaiden, kuten Ukrainan, Azerbaidžanin, Egyptin, Tunisian ja Turkin, kanssa. Tämän prosessin nopeuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi myönnettävä komissiolle yleiset valtuudet neuvotella jäljellä olevien naapurimaiden kanssa.

Kaikkien näiden sopimusten koko taloudellisen hyödyn arvioidaan olevan 12 miljardia euroa vuodessa. Tällaisesta hyödystä yli 70 prosentin arvioidaan tulevan kilpailun lisääntymisestä johtuvista hintojen alentumisista, kun markkinoille pääsyn rajoituksia EU:n ja kumppanimaiden välillä poistetaan. Tällä hetkellä markkinoille pääsyä rajoitetaan yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden solmimin kahdenvälisin sopimuksin.

Komissio aikoo alkuvuodesta 2013 esittää luettelon tällaisia sopimuksia koskevien EU:n neuvotteluvaltuuksien painopisteistä.

Teollisuus- ja teknologiasopimukset

Lisäksi keskeisten kumppanien ja muidenkin maiden kanssa olisi allekirjoitettava teollisuus- ja teknologiasopimuksia esimerkiksi lentoliikenteen hallinnan (ml. EU:n SESAR-ohjelman kanssa tehtävä yhteistyö) ja turvallisuuden (ml. ilmailualan tuotteiden sertifiointi) aloilla.

2. Toimenpiteet terveen kilpailun vahvistamiseksi

EU katsoo, että avoimet markkinat ovat paras pohja kansainvälisten ilmailusuhteiden kehittämiselle, minkä vuoksi se painottaa kilpailun tärkeyttä. Tämä on ollut EU:n sisäisten ilmailumarkkinoiden menestystarinan keskeinen opetus. Kilpailun on kuitenkin oltava avointa ja tervettä.

Jotta terve kilpailu voidaan turvata, komissio ehdottaa, että kehitetään sidosryhmien kuulemisen jälkeen uusi nykyistä toimivampi väline eurooppalaisten etujen suojelemiseksi hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä vastaan. Nykyinen EU:n asetus ((EY) N:o 868/2004) ei ole osoittautunut tässä suhteessa toimivaksi, ja onkin luotava uusi väline, joka soveltuu paremmin maailmanlaajuisen ilmailusektorin nykytilanteeseen.

Nykyinen asetus laadittiin 11. syyskuuta 2001 tapahtuneen jälkeen, kun pelättiin, että EU:n lentoliikenteen harjoittajiin kohdistuisi hintojen polkemista Atlantin ylittävillä lennoilla. Mallia otettiin tavaramarkkinoilla sovelletuista polkumyynnin vastaisista menettelyistä. Kansainvälisessä lentoliikenteessä on kuitenkin osoittautunut käytännöllisesti katsoen mahdottomaksi näyttää toteen epäterveitä hinnoittelukäytäntöjä, muun muassa siksi, että lentoyhtiöt käyttävät nk. 'samankaltaisiin lentoliikennepalveluihin' monimutkaisia hinnoittelujärjestelmiä, joita on vaikea vertailla.

Nykypäivän yhä avoimemmilla ja kilpaillummilla kansainvälisillä ilmailumarkkinoilla keskeisenä EU:n ulkoisen ilmailupolitiikan tavoitteena on varmistaa terve kilpailu. Tältä osin, ja käytettäväksi vasta viimeisenä keinona, tarvitaan toimivampi ja varoittava väline, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset terveen kilpailun varmistamiseksi. Tällaisessa uudessa välineessä olisi otettava paremmin huomioon kansainvälisen lentoliikenteen alan erityispiirteet ja säädettävä tehokkaasta menettelystä, jota käytettäisiin perustelluissa epäterveen kilpailun tapauksissa.

Uudeksi suojatoimenpiteeksi ehdotetaan mieluiten EU:n tasolla laadittavia ns. terveen kilpailun vakiolausekkeita, joista sovitaan yhteisesti ja jotka sisällytetään EU:n jäsenvaltioiden ja muiden maiden nykyisiin kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin. Tästä seuraisi käytännössä se, että kahdenvälisissä sopimuksissaan EU:n jäsenvaltiot ja kumppanimaat sopisivat yhdessä menettelyistä, joilla turvataan terve kilpailu kyseisessä lentoliikenteessä.

3. Omistusta ja määräysvaltaa koskevien rajoitusten purkaminen

Omistusta ja määräysvaltaa koskevien rajoitusten purkaminen

Useimmissa maissa sovellettavat omistusta ja määräysvaltaa koskevat nykyiset rajoitukset estävät lentoliikenteen harjoittajilta pääsyn merkittäville uuden pääoman lähteille. On tullut aika puuttua tähän asiaan aikaisempaa tarmokkaammin ja toteuttaa EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimukseen sisältyvät toimenpiteet lentoyhtiöiden omistuksen ja määräysvallan vapauttamiseksi, jotta lentoyhtiöt voisivat yhdistää ja hankkia tarvitsemiaan investointeja. Tähän tavoitteeseen olisi pyrittävä myös ICAOn tasolla, muun muassa ICAOn ilmaliikennekonferenssissa maaliskuussa 2013. Lentoyhtiöiden yhdistyminen rajojen yli on tiukasti rajoitettua, vaikka monet pitävät sitä mahdollisuutena luoda kestävämpi ilmailuala. Esim. Yhdysvalloissa lentoyhtiöiden ulkomaalaisomistus saa olla enintään 25 prosenttia yrityksen äänivallasta. EU:ssa ulkomainen omistus on kuitenkin yleisimmin rajoitettu 49 prosenttiin. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa EU:n ja kolmansien maiden välillä tehdyissä sopimuksissa, mitä EU pyrkiikin tekemään keskeisten kumppanien kanssa.

Ulkoisen ilmailupolitiikan tärkeimmät saavutukset tähän mennessä

1. Oikeusvarmuuden palauttaminen EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin saattamalla kyseiset sopimukset EU:n lainsäädännön mukaisiksi

  • Yhteensä lähes 1 000 kahdenvälistä lentoliikennesopimusta on saatettu EU:n lainsäädännön mukaisiksi. Nämä sopimukset kattavat 75 prosenttia koko EU:n ulkopuolisesta matkustajaliikenteestä. Oikeusvarmuus on tärkeää sekä EU:n että sen ulkopuolisten maiden lentoliikenteen harjoittajille.

  • Tähän mennessä 117 EU:n ulkopuolista maata on hyväksynyt EU:n nimeämislausekkeen. Näistä 55 maata on suostunut muuttamaan kaikki EU:n jäsenvaltioiden kanssa tekemänsä kahdenväliset sopimukset EU:n kanssa tehtävillä horisontaalisilla sopimuksilla, kun taas loput maat ovat muuttaneet ne kahdenvälisesti yksittäisten EU-jäsenvaltioiden kanssa.

  • Tarve palauttaa vankka oikeusperusta ilmailusuhteille EU:hun on tunnustettu maailmanlaajuisesti muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

  • Työtä on kuitenkin jatkettava eräiden tärkeiden ilmailumaiden kanssa, jotta EU:n nimeämislausekkeen täytäntöönpano saataisiin päätökseen. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Intia, Kiina ja Etelä-Korea sekä Etelä-Afrikka, Kenia, Nigeria ja Kazakstan. Näistä maista ainoastaan Etelä-Afrikka, Kenia, Nigeria ja Kazakstan eivät ole vielä tunnustaneet EU:n nimeämislauseketta.

  • Näissä muutoksissa tunnustetaan EU:n lentoyhtiöihin sovellettavien kansallisten omistajuus- ja määräysvaltarajoitusten poistaminen EU:n lainsäädännössä edellytetyllä tavalla. Tämän jälkeen EU:n lentoyhtiöt voivat tarjota palveluja mistä EU-jäsenvaltiosta tahansa EU:n ulkopuolisiin maihin, kunhan asiaankuuluvissa kahdenvälisissä lentoliikennesopimuksissa määrätään nimeämis- ja liikenneoikeuksista. Myös EU:n lentoyhtiöiden väliset sulautumiset tunnustetaan, mutta tärkeintä kaikkien toimijoiden kannalta on se, että oikeusvarmuus on saatu palautettua kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin.

2. Laajemman yhteisen ilmailualueen kehittäminen EU:n naapurimaiden kanssa

  • Laajemman yhteisen ilmailualueen luomisessa naapurimaiden kanssa on edistytty huomattavasti, ja Länsi-Balkanin maiden5, Georgian, Jordanian, Marokon ja Moldovan kanssa sopimukset on jo allekirjoitettu ja Israelin kanssa sellainen on parafoitu. Neuvottelut ovat käynnissä Ukrainan ja Libanonin kanssa, ja niiden odotetaan käynnistyvän pian Tunisian ja Azerbaidžanin ja jossakin vaiheessa myös Armenian kanssa. Ensimmäisestä tällaisesta sopimuksesta (ensimmäiset olivat Länsi-Balkan ja Marokko) kuluttajille koituneiden taloudellisten hyötyjen on EU–Marokko-sopimuksen osalta arvioitu olevan yli 3,5 miljardia euroa vuosina 2006–2011: lentoliikenne kasvoi EU:n ja Marokon välillä valtavasti ja markkinoille tuli monia uusia reittejä ja liikenteenharjoittajia, mikä lisäsi kilpailua ja valinnanvaraa ja alensi hintoja. Lippujen reaalihinnat ovat alentuneet noin 40 prosenttia vuodesta 2005 alkaen. Vastaavasti EU:n ja Länsi-Balkanin maiden välisestä sopimuksesta (ECAA-sopimus) saatiin yhteensä yli 2,4 miljardin euron taloudelliset hyödyt vuosina 2006–2011.

3. Kattavien lentoliikennesopimusten neuvotteleminen keskeisten kumppanien kanssa

EU on neuvotellut kattavat lentoliikennesopimukset eräiden keskeisten kumppanien (Yhdysvaltojen, Kanadan ja Brasilian) kanssa. Näiden kattavien sopimusten tavoitteena on avata markkinoita, luoda edellytykset tasapuoliselle ja avoimelle kilpailulle sääntelyä yhdenmukaistamalla, vapauttaa lentoyhtiöiden omistus ja määräysvalta sekä ratkaista liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät ongelmat.

Yhdysvaltojen kanssa tehty ensimmäisen vaiheen sopimus allekirjoitettiin huhtikuussa 2007 ja toisen vaiheen sopimus kesäkuussa 2010. Kanadan kanssa allekirjoitettiin sopimus joulukuussa 2009. Kattava lentoliikennesopimus Brasilian kanssa parafoitiin maaliskuussa 2011 (se on vielä allekirjoitusta vailla).

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus on avainasemassa pyrittäessä ulottamaan kansainvälisistä lentoliikennesopimuksista käytävät neuvottelut pelkkää markkinoillepääsyä laajemmalle. Tärkeässä kansainvälisessä sopimuksessa todetaan nyt ensimmäistä kertaa, että myös kilpailuedellytyksiä on käsiteltävä ja yhdenmukaistettava tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi. EU ja Yhdysvallat ovat kehittäneet kokonaan uuden sopimusmallin, joka parantaa ilmailun asemaa.

Taustaa
Mikä on kattava lentoliikennesopimus?

Perinteisesti ilmailualan sopimukset on neuvoteltu vain kahdenvälisesti kahden valtion välillä, ja niissä on yleensä tiukasti säännelty liikennettä kyseisten kahden valtion välillä harjoittavien lentoyhtiöiden määrä sekä liikennöintikaupungit ja -tiheys.

EU:n ja sen naapurimaiden ja muiden keskeisten kumppanien välillä tehdyillä ilmailusopimuksilla pyritään avaamaan markkinat kokonaisuudessaan (joko välittömästi tai vaiheittain) kunkin kumppanimaan ja koko EU:n välillä.

Naapurimaiden kanssa tehdyt sopimukset perustuvat kaksitahoiseen lähestymistapaan, jossa a) markkinat avataan asteittain vapauttamalla ensin kaikki suorat lennot kyseisen naapurimaan ja EU:n välillä (ja myöhemmin myös välilaskujen kautta tai määränpäästä eteenpäin jatkava liikenne) ja b) sääntely yhdenmukaistetaan vaiheittain, jolloin naapurimaat sitoutuvat panemaan EU:n ilmailusäännöt ja -määräykset täytäntöön omissa kansallisissa lainsäädännöissään.

Muiden keskeisten kumppaneiden kanssa tehtyjen sopimusten tavoitteena on kokonaisuus, jossa avataan markkinat, luodaan terveen ja avoimen kilpailun mahdollistavat olosuhteet sääntelyä lähentämällä (ei täydellistä yhdenmukaistamista EU:n sääntöjen kanssa), vapautetaan lentoyhtiöiden omistus ja määräysvalta ja ratkaistaan tietyt liiketoimintakysymykset.

Mikä on yhteinen ilmailualue?

EU on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana muuttanut ja yhtenäistänyt pirstoutuneita kansallisia lentoliikennemarkkinoita ja luonut maailman suurimmat ja avoimimmat yhtenäiset alueelliset ilmailumarkkinat. EU:n ilmailualan sisämarkkinat, jotka perustuvat EU:n yhteisille säännöille kaikkien ilmailunäkökohtien osalta, ovat olleet suuri menestys.

Tästä syystä EU pyrkii laajentamaan ilmailualan sisämarkkinoitaan maantieteellisesti ja ulottamaan niistä saatavat hyödyt koskemaan myös naapurimaita.

EU on neuvotellut useita tärkeitä lentoliikennesopimuksia naapurimaiden kanssa. Ajan mittaan tästä syntyy yhteinen ilmailualue, jolla markkinoiden asteittainen avaaminen ja sääntelyn muuttaminen EU:n ilmailulainsäädännön mukaiseksi tapahtuvat rinnakkain. Alueeseen kuuluu 55 maata ja miljardi asukasta eli kaksi kertaa EU:n asukasluku.

IP/12/1027

TAULUKOT

EU:n suurimmat kansainväliset markkinat:

EU:n 27 jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä toteutunut matkustajaliikenne vuonna 2010

(milj.)

Maa

2010

1 Yhdysvallat

47,2

2 Turkki

30,1

3 Sveitsi

26,6

4 Norja

15,0

5 Egypti

14,0

6 Venäjä

13,1

7 Yhdistyneet arabiemiirikunnat

11,0

8 Marokko

10,9

9 Kanada

9,1

10 Tunisia

8,3

11 Israel

6,7

12 Intia

5,3

13 Kiina

5,2

14 Brasilia

4,9

15 Japani

4,6

16 Thaimaa

4,3

17 Algeria

3,5

18 Hongkong

3,5

19 Kroatia

3,4

20 Singapore

3,1

Lähde: Eurostat (luvut perustuvat toteutuneeseen matkustajamäärään)

%-muutos 20 suurimmilla EU:n ulkopuolisilla markkinoilla

myynnissä olleiden matkustajapaikkojen mukaisesti

(miljoonaa)

Maa

2010

2000

Muutos- %

1

Yhdysvallat

70,1

67,2

4,4%

2

Turkki

43,5

13,7

217,3%

3

Sveitsi

42,1

35,8

17,7%

4

Venäjä

26,9

8,8

204,9%

5

Norja

23,9

10,4

129,0%

6

Yhdistyneet arabiemiirikunnat

18,0

4,1

336,4%

7

Kanada

15,7

9,8

59,5%

8

Marokko

14,4

4,4

224,8%

9

Kiina

10,0

2,6

285,6%

10

Israel

8,2

6,1

34,8%

11

Kroatia

8,0

1,9

324,3%

12

Tunisia

7,2

4,6

58,4%

13

Algeria

7,2

3,6

101,6%

14

Egypti

7,1

3,6

94,9%

15

Brasilia

6,8

3,9

77,3%

16

Japani

6,6

6,6

0,4%

17

Intia

6,5

3,3

96,5%

18

Ukraina

5,8

1,7

243,7%

19

Singapore

5,5

4,4

26,3%

20

Qatar

5,0

0,3

1560,3%

Lähde: OAG schedules (Huom. luvut perustuvat myynnissä olleisiin matkustajapaikkoihin.)

Maailman 25 suurinta lentoyhtiötä RPK:n* mukaan (miljardia)

Lentoyhtiö

2011

2000

Muutos- %

1

Delta Air Lines

310

180

72,2%

2

United Airlines

292

203

44,1%

3

Air France/KLM

217

153

41,7%

4

American Airlines

203

187

9,0%

5

IAG Group

169

161

4,5%

6

Southwest Airlines

167

68

145,4%

7

Emirates Airline

153

20

676,3%

8

Lufthansa

141

89

59,3%

9

China Southern

122

21

479,1%

10

Qantas Group

107

64

68,1%

11

Cathay Pacific

102

47

115,9%

12

US Airways

98

76

29,1%

13

Ryanair

94

4

2268,8%

14

Air China

93

18

414,4%

15

Singapore Airlines

86

71

21,5%

16

Air Canada

84

72

17,0%

17

China Eastern

79

14

483,6%

18

Japan Airlines

65

89

-27,1%

19

Korean Air

65

40

60,1%

20

easyJet

63

4

1307,9%

21

Qatar Airways

62

3

2147,1%

22

ANA

60

58

3,1%

23

Turkish Airlines

59

17

242,1%

24

TAM

57

7

683,4%

25

Thai Airways Int’l

55

41

34,8%

Lähde: Air Transport World, Flightglobal

*) RPK (revenue-passenger-kilometers) = maksetut matkustajakilometrit eli reittilennoilla kuljetettujen maksavien matkustajien määrä kerrottuna kyseisten lentokilometrien määrällä

Suurimmat eurooppalaiset lentoyhtiöt (kotimaan ja kansainvälinen liikenne)

Viimeaikaiset kasvusuuntaukset

Miljardia maksettua matkustajakilometriä (RPK)*

Lentoyhtiö

2000

2010

%-muutos 00/10

1 Lufthansa

94

130

37,5

2 Air France

92

125

36,1

3 British Airways

119

106

-11,6

4 KLM

60

76

26,1

5 Ryanair

3

72

2031,4

6 Easyjet

5

56

1086,6

7 Iberia

40

51

28,0

8 Turkish Airlines

17

47

167,5

9 Air Berlin

8

45

479,1

10 Virgin Atlantic

29

38

29,5

11 Alitalia

41

33

-19,4

12 SWISS

3

30

748,1

13 TAP

10

24

127,1

14 SAS

23

23

2,5

15 Austrian Airlines

9

16

81,0

16 Finnair

7

16

112,7

17 Aer Lingus

9

14

56,1

18 Spanair

10

9

-3,9

19 Brussels Airlines

2

7

211,6

20 LOT

6

7

14,6

Lähde: Lentoliikennetoimialan eri lähteet

*) RPK (revenue-passenger-kilometers) = maksetut matkustajakilometrit eli reittilennoilla kuljetettujen maksavien matkustajien määrä kerrottuna kyseisten lentokilometrien määrällä

Euroopan 20 suurinta lentoasemaa

Miljoonaa matkustajaa

Sija

Lentoasema

2000

2009

2010

Muutos 09/10

1

LONDON HEATHROW

64,3

65,9

65,7

-0,2%

2

PARIS/CHARLES-DE-GAULLE

49,7

57,7

58,0

0,5%

3

FRANKFURT/MAIN

48,9

50,6

52,6

4,1%

4

MADRID/BARAJAS

32,7

48,0

49,8

3,8%

5

AMSTERDAM/SCHIPHOL

39,3

43,5

45,1

3,7%

6

ROMA/FIUMICINO

25,9

33,4

36,0

7,6%

7

MUNICH

22,9

32,6

34,5

6,0%

8

LONDON/GATWICK

32,0

32,4

31,3

-3,1%

9

BARCELONA

19,4

27,3

29,2

6,9%

10

PARIS/ORLY

23,8

25,1

25,2

0,3%

11

KØBENHAVN/KASTRUP

18,1

19,6

21,4

9,1%

12

PALMA DE MALLORCA

19,3

21,2

21,1

-0,4%

13

WIEN/SCHWECHAT

5,9

18,0

19,6

8,7%

14

DUSSELDORF

15,9

17,7

18,9

6,7%

15

MILANO/MALPENSA

20,6

17,3

18,7

7,9%

16

LONDON/STANSTED

11,9

19,9

18,6

-7,0%

17

DUBLIN

13,7

20,5

18,4

-10,1%

18

MANCHESTER/INTL

18,3

18,6

17,7

-5,2%

19

BRUXELLES/NATIONAL

21,6

16,8

17,0

1,2%

20

STOCKHOLM/ARLANDA

18,6

16,1

17,0

5,6%

Lähde: Eurostat

Maailman 20 (matkustajamäärillä mitattuna) suurinta lentoasemaa vuonna 2011

Miljoonaa matkustajaa

Lentoasema

2011

Sija vuonna 2000

1 Atlanta

92,4

1

2 Beijing

77,4

Ei 20 suurimman joukossa

3 London Heathrow

69,4

4

4 Chicago

66,6

2

5 Tokyo / Haneda

62,3

6

6 Los Angeles

61,8

3

7 Paris CDG

61,0

8

8 Dallas

57,8

5

9 Frankfurt (Main)

56,4

7

10 Hongkong

53,3

Ei 20 suurimman joukossa

11 Denver

52,7

11

12 Jakarta

52,4

Ei 20 suurimman joukossa

13 Dubai

51,0

Ei 20 suurimman joukossa

14 Amsterdam / Schiphol

49,8

10

15 Madrid / Barajas

49,6

20

16 Bangkok

47,9

Ei 20 suurimman joukossa

17 New York (JFK)

47,9

Ei 20 suurimman joukossa

18 Singapore / Changi

46,5

Ei 20 suurimman joukossa

19 Guangzhou

45,0

Ei 20 suurimman joukossa

20 Las Vegas

41,5

12

Lähde: Airports Council International

25 nopeimmin kasvavaa lentoasemaa vuonna 2010

(yli viisi miljoonaa matkustajaa)

Lähde: Airports Council International

1 :

"Aviation: Benefits Beyond Borders", Oxford Economicsin ATAGille valmistelema raportti, maaliskuu 2012.

2 :

Airbus: "Delivering the Future: Global Market Forecast 2011-2030"

3 :

Bombardier/Global Insight

4 :

5 :

Monenvälinen sopimus on allekirjoitettu seuraavien kumppaneiden kanssa: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kroatia, Montenegro, Serbia sekä UNMIK (YK:n Kosovon-siviilioperaatio).


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site