Navigation path

Left navigation

Additional tools

Monikielisyys ja kieltenopiskelu – kysymyksiä ja vastauksia

European Commission - MEMO/12/703   25/09/2012

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

Tiedote

Bryssel 25. syyskuuta 2012

Monikielisyys ja kieltenopiskelu – kysymyksiä ja vastauksia

IP/12/1005

Mitä ”monikielisyys” tarkoittaa?

  • - kykyä puhua ja hallita useita kieliä,

  • - politiikkaa, joka edellyttää organisaation, yrityksen tai laitoksen käyttävän useampaa kuin yhtä kieltä sisäisessä ja/tai ulkoisessa viestinnässään.

Mitkä ovat EU:n viralliset kielet?

EU:n 23 virallista kieltä ovat: bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro.

Kuka päättää EU:n viralliset kielet?

Euroopan unionin neuvosto, jossa kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat edustettuina, päättää siitä yksimielisesti. Ennen EU:hun liittymistään kukin uusi jäsenvaltio päättää, mitä kieltä se haluaa käyttää virallisena kielenään (tai kielinään) EU:ssa. Myöhemmät muutokset – uuden virallisen kielen lisääminen tai olemassa olevan poistaminen – on hyväksyttävä yksimielisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

Kuinka montaa alueellista kieltä jäsenvaltioissa puhutaan?

Euroopan unionissa puhutaan noin 60:tä vähemmistökieltä ja alueellista kieltä sekä reilusti yli 175:tä maahanmuuttajien kieltä.

Mikä on alueellisten kielten asema EU:n toimielimissä?

EU:n neuvosto on sopinut, että tiettyjä jäsenvaltion perustuslaissa vahvistettuja kieliä voidaan käyttää virallisissa EU-kokouksissa ja EU-asiakirjoissa, vaikka ne eivät olisikaan kyseisen maan virallisia EU-kieliä. Katalaanin, baskin ja galegon käyttämisestä asiakirjoissa on tehty sopimus EU:n toimielinten ja Espanjan hallituksen välillä. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksella on samanlainen sopimus, joka koskee kymrin ja gaelin kielten käyttämistä. Tällöin kyseisen jäsenvaltion hallitus teetättää tarvittaessa käännökset omalla kustannuksellaan. Tulkkausta baskista, katalaanin/valencian/baleaarin kielistä ja galegosta (mutta ei niihin päin) tarjotaan pyynnöstä tietyissä neuvoston kokouksissa, joissa on läsnä alueiden edustajia, sekä alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean täysistunnoissa. Tulkkausta pyytävä jäsenvaltio vastaa kustannuksista. Walesin ja Skotlannin viranomaisilla on samanlainen järjestely.

Suojeleeko EU-lainsäädäntö kielten käyttöä?

Kieliä koskevat oikeudet ja velvollisuudet on kirjattu EU-lainsäädäntöön. EU:n perussopimuksessa (3 artiklassa) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (21 ja 22 artiklassa) kielletään kieleen perustuva syrjintä ja todetaan, että unioni kunnioittaa kielellistä monimuotoisuutta.

Vuonna 1958 annetussa yhteisön ensimmäisessä asetuksessa vaaditaan, että yhteisön toimielinten on käännettävä lainsäädäntö kaikille virallisille EU-kielille ja vastattava kansalaisten kysymyksiin samalla kielellä kuin kysymys on esitetty (2 artikla sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 ja 24 artiklat).

Aikooko EU vähentää virallisten kielten määrää?

Ei aio. Nykyinen järjestelmä edistää demokratiaa, avoimuutta ja vastuullisuutta. Yksikään jäsenvaltio ei ole valmis luopumaan omasta kielestään, ja ehdokasmaat haluavat lisätä omansa virallisten kielten luetteloon. Toisinaan on ehdotettu yhden ainoan EU:n virallisen kielen käyttöönottoa. Tämä olisi kuitenkin epädemokraattista, sillä se estäisi useimpia kansalaisia ymmärtämästä, mitä EU heidän nimissään tekee, ja vähentäisi vastuullisuutta.

Miksi Euroopan komissio edistää monikielisyyttä?

Koska se haluaa 1) edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja yhä osallistavampaa yhteiskuntaa; 2) myötävaikuttaa siihen, että kaikkien 27 jäsenvaltion kansalaiset tuntisivat itsensä EU:n kansalaisiksi; 3) avata mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä ulkomailla ja 4) avata uusia markkinoita EU:n maailmanlaajuisesti kilpaileville yrityksille.

Mikä on EU:n kielipolitiikan tavoite lyhyesti sanottuna?

EU:n kielipolitiikalla pyritään suojaamaan kielellistä monimuotoisuutta ja lisäämään kielten osaamista kulttuurisen identiteetin ja sosiaalisen integraation edistämiseksi sekä siksi, että monikieliset kansalaiset pystyvät hyödyntämään paremmin yhteismarkkinoiden tarjoamia koulutus- ja työskentelymahdollisuuksia.

Tavoitteena on Eurooppa, jossa jokaiselle opetetaan jo lapsuudesta alkaen äidinkielen lisäksi vähintään kahta kieltä. EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat tästä ”äidinkieli + 2” -tavoitteesta Barcelonan huippukokouksessa maaliskuussa 2002.

Mikä on kääntämisen ja tulkkauksen tehtävä?

Euroopan unionin käännös- ja tulkkauspalvelujen tehtävänä on tukea ja vahvistaa monikielisyyttä Euroopan unionissa ja edesauttaa unionin politiikkojen tuomista lähemmäksi kansalaisia. EU:n legitiimiys, avoimuus, vastuullisuus ja tehokkuus edellyttävät, että kansalaisille tiedotetaan heidän EU-lainsäädännön mukaisista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan kaikilla virallisilla kielillä.

Käännetäänkö jokainen EU:n asiakirja kaikille virallisille kielille?

Ei käännetä. Asiakirjat käännetään tärkeysjärjestyksessä, joka riippuu niiden kohdeyleisöstä ja käyttötarkoituksesta. Lainsäädäntö ja yleisen edun kannalta tärkeät asiakirjat on käännettävä kaikille 23 viralliselle kielelle. Muut asiakirjat (esimerkiksi kansallisten viranomaisten kanssa käyty kirjeenvaihto ja yksityishenkilöille tai yhteisöille osoitetut päätökset) käännetään ainoastaan tarvittaville kielille.

Euroopan komissio käyttää sisäisessä toiminnassaan kolmea työkieltä: englantia, ranskaa ja saksaa. Euroopan parlamentin jäsenet saavat valmisteluasiakirjat omalla kielellään.

Entä verkkosivut?

Internet on yhä tärkeämpi kanava pitää kansalaiset ajan tasalla siitä, mitä EU tekee ja mitä hyötyjä se heille tuottaa. Komission verkkosivujen jokaisen sivun kääntämiseen kaikille virallisille kielille ei ole oikeudellista velvoitetta. Komissio kuitenkin antaa verkkosivuillaan mahdollisimman paljon tietoa mahdollisimman monella kielellä.

Paljonko kääntäminen ja tulkkaus EU-toimielimissä maksavat?

Kaikkien EU-toimielinten (Euroopan komission, Euroopan parlamentin, neuvoston, Euroopan unionin tuomioistuimen, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean) vuotuiset käännös- ja tulkkauskulut ovat yhteensä noin miljardi euroa. Niiden osuus EU:n budjetista on alle 1 prosentti eli hiukan yli 2 euroa kansalaista kohden. Euroopan komission henkilöstöön kuuluu noin 3 000 kääntäjää ja tulkkia.

Mikä kieli on tärkein?

Kaikki kielet ovat yhtä tärkeitä. EU-kielistä äidinkielenä puhutaan eniten EU:ssa saksaa, mutta sitä ei käytetä laajalti muualla kuin Saksassa ja Itävallassa. Maailmassa eniten käytetyt EU-kielet ovat englanti ja espanja, mutta useimmat niiden puhujista eivät asu Euroopassa. Englanti on yleisin ensimmäinen vieras kieli EU:ssa. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vielä nykyäänkin vain alle puolet EU:n kansalaisista osaa sitä tarpeeksi hyvin pystyäkseen kommunikoimaan sillä. Ranska on virallinen kieli tai yksi virallisista kielistä kolmessa jäsenvaltiossa (Belgiassa, Ranskassa ja Luxemburgissa). Sitä puhutaan eri puolilla maailmaa ja opetetaan monissa kouluissa EU:ssa, mutta se on huomattavasti tutumpi Euroopan etelä- ja länsiosissa kuin pohjois- ja itäosissa.

Voisiko yksi yhteinen kieli olla ratkaisu?

Ajatus siitä, että yksi yhteinen kieli voisi olla ratkaisu kaikkiin kielellisiin tarpeisiin, on liian yksinkertaistettu. Aina joskus ehdotetaan, että EU:n olisi otettava latina tai esperanto käyttöön yhdeksi yleiseurooppalaiseksi kieleksi. Koska lähes kaikkien olisi kuitenkin opeteltava kyseinen kieli aivan alusta alkaen, tämä ratkaisu olisi kaikille työläs eikä kovinkaan käyttökelpoinen suhteissa muun maailman kanssa. Opettajien kouluttaminen ja uuden kielen opettaminen 500 miljoonalle eurooppalaiselle veisi myös paljon aikaa ja resursseja. Siksi Euroopan komissio on sitoutunut monikielisyyden tukemiseen ja monimuotoisuuden edistämiseen yhdenmukaisuuden sijasta.

Mitä minä hyödyn kielten opiskelusta?

Työttömyyden kasvaessa ja haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa kyky käyttää ja ymmärtää vieraita kieliä on lisäarvo ja avaintaito työllistettävyyden, kasvun ja työllisyyden tavoittelussa. EU:n jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet esittivätkin vuonna 2002, että kaikille opetettaisiin jo lapsuudesta lähtien vähintään kahta vierasta kieltä.

Mitä tukea EU antaa kieltenopiskeluun ulkomailla?

Kielten opiskelu ulkomailla voi edistää talouksien elpymistä ja yhtenäisemmän yhteiskunnan luomista koko Euroopassa. Kaikkien EU:n kansalaisten olisi saatava parantaa kielitaitoaan, tutustua eri kulttuureihin ja hyödyntää unionin ja maailmanlaajuisten markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmasta tuetaan vuosittain noin 50 miljoonalla eurolla tietoisuuden lisäämistä kielitaidon merkityksestä, kieltenopiskeluresurssien saatavuuden parantamista ja kielten oppi- ja opetusmateriaalien laatimista. Kieltenopiskelu ja kielellinen monimuotoisuus ovat tärkeimpiä painopisteitä vuosien 2014–2020 Yhteinen Erasmus -ohjelmassa. Parhaillaan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa käsiteltävänä olevan uuden ohjelman odotetaan lisäävän merkittävästi kielitaidon hankkimiseen ja kehittämiseen osoitettavan rahoituksen määrää.

Ovatko kielet tärkeitä liiketoiminnassa?

Kyllä, koska on hyödyllistä osata asiakkaansa kieltä. Euroopan komissio teetätti vuonna 2006 tutkimuksen, jossa arvioitiin kielitaidon puutteesta aiheutuvia kustannuksia EU:ssa toimiville yrityksille. Tutkimus osoitti, että henkilöstönsä kielitaitoon satsaavien tai kielistrategiaa noudattavien pk-yritysten vientimyynti oli 44,5 prosenttia suurempi kuin yritysten, jotka eivät sitä tehneet.

Mitä eurooppalaiset ajattelevat kielistä?

EU-kansalaisten asenteita monikielisyyteen ja vieraiden kielten opiskeluun selvitelleen, kesäkuussa 2012 julkaistun Eurobarometri-kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä EU-kansalaisesta on sitä mieltä, että vieraiden kielten osaaminen on erittäin hyödyllistä, ja 98 prosenttia katsoo, että kielitaito on heidän lastensa tulevaisuuden kannalta tärkeä taito. Eurooppalaiset ovat hyvin tietoisia monikielisyyden eduista: 72 prosenttia on tavoitteesta samaa mieltä, ja 77 prosenttia katsoo, että tavoitteen tulisi olla politiikan painopiste, 53 prosenttia käyttää vieraita kieliä työssään, ja 45 prosenttia on sitä mieltä, että he ovat saaneet kielitaitonsa ansiosta paremman työpaikan omassa maassaan.

Kuinka hyvin eurooppalaiset osaavat kieliä?

Vuoden 2012 Eurobarometri-kyselyn mukaan niiden eurooppalaisten lukumäärä, jotka sanovat osaavansa kommunikoida vieraalla kielellä, on laskenut vuonna 2005 tehdystä edellisestä kyselystä hieman, 56 prosentista 54 prosenttiin. Euroopan komission erillisessä tutkimuksessa, ensimmäisessä eurooppalaisessa kielitaitotutkimuksessa, teetettiin kielikokeet teini-ikäisten oppilaiden keskuudessa 14:ssä Euroopan maassa. Tutkimuksessa havaittiin, että vain 42 prosenttia osasi hyvin ensimmäistä opiskelemaansa vierasta kieltä ja toista vain 25 prosenttia. Huomattava määrä – ensimmäisen vieraan kielen osalta 14 prosenttia ja toisen vieraan kielen osalta 20 prosenttia – ei saavuta edes ”peruskäyttäjän” tasoa. Ensimmäistä opiskelemaansa vierasta kieltä hyvin osaavien osuus vaihteli Maltan ja Ruotsin 82 prosentista (näissä maissa ensimmäinen vieras kieli on englanti) Ranskan 14 prosenttiin (vieraana kielenä englanti) ja Yhdistyneen kuningaskunnan 9 prosenttiin (vieraana kielenä ranska). Internet on kannustanut ihmisiä laajentamaan passiivista vieraan kielen taitoaan, toisin sanoen lukutaitoa ja kuullun ymmärtämistä. Vieraita kieliä internetissä (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa) säännöllisesti käyttävien eurooppalaisten osuus on noussut 10 prosenttiyksiköllä 26 prosentista 36 prosenttiin. EU:n monikielisin maa on Luxemburg, jossa 99 prosenttia kansalaisista hallitsee vähintään yhden vieraan kielen.

Kuka on kielitaitoisin henkilö Euroopan komissiossa?

Euroopan komissiossa kääntäjänä toimiva Ioannis Ikonomou puhuu 32:ta kieltä. Ioannis syntyi Irakleiossa Kreetalla, opiskeli kielitieteitä Thessalonikin yliopistossa ja suoritti maisterintutkinnon Columbian yliopistossa Yhdysvalloissa aiheenaan Lähi-idän kielet ja kulttuurit. Ioannis on työskennellyt komissiossa vuodesta 2002. Hän on yksi Kyproksessa tällä viikolla järjestettävän monikielisyyttä Euroopassa käsittelevän konferenssin puhujista.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website