Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komission lukutaitopolitiikka ja luku- ja kirjoitustaitoa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän raportti – Usein kysyttyä

European Commission - MEMO/12/646   06/09/2012

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

MUISTIO

Bryssel 6. syyskuuta 2012

Euroopan komission lukutaitopolitiikka ja luku- ja kirjoitustaitoa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän raportti – Usein kysyttyä

IP/12/940

Miksi Euroopan komissio perusti luku- ja kirjoitustaidon asiantuntijaryhmän, vaikka koulutus- ja lukutaitoasiat kuuluvat pääasiassa jäsenvaltioiden toimivaltaan?

On jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaista parantaa sekä lasten että aikuisten luku- ja kirjoitustaidon tasoa. Lukutaidon parantaminen oli yksi komission vuonna 2002 käynnistämän Koulutus-työohjelman tärkeimpiä tavoitteita, ja vuosia 2010–2020 varten laaditussa ohjelmassa se jälleen vahvistettiin ensisijaiseksi tavoitteeksi. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vähentämään lukutaidoltaan heikkojen 15-vuotiaiden osuuden enintään 15 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä.

Marraskuussa 2010 ministerineuvosto kehotti komissiota perustamaan korkean tason asiantuntijaryhmän miettimään, miten lukutaitoa voitaisiin edistää kaikissa ikäryhmissä tehokkaimmin ja tuloksellisimmin. Ryhmän laatiman raportin tavoitteena on lisätä tietoisuutta lukutaidon kriisistä, joka vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin, ja siinä esitetään suosituksia ongelman ratkaisemiseksi. Komissio tukee jatkossakin luku- ja kirjoitustaidon parantamiseen tähtääviä jäsenvaltioiden toimia. Komission rooli ei millään tavalla loukkaa jäsenvaltioiden yksinomaista toimivaltaa omien koulutusjärjestelmiensä rakenteen ja sisällön järjestämisen suhteen.

Miten ryhmän asiantuntijajäsenet valittiin? Miksi prinsessa Laurentien valittiin ryhmän puheenjohtajaksi?

Korkean tason ryhmän jäsenet ovat luku- ja kirjoitustaitokysymysten asiantuntijoita. Euroopan komissio teki valinnat henkilöiden asiantuntemuksen ja aseman perusteella. Lisäksi otettiin huomioon maantieteellisen jakautumisen sekä miesten ja naisten edustuksen tasapuolisuus.

HKK Alankomaiden prinsessa Laurentien on tunnettu asian hyväksi tekemästään työstä. Hän toimii Unescon lukutaitokampanjan erikoislähettiläänä ja Alankomaiden luku- ja kirjoitustaitosäätiön (Stichting Lezen & Schrijven) puheenjohtajana.

Mistä on kyse ”Eurooppa rakastaa lukemista” ‑kampanjassa?

”Eurooppa rakastaa lukemista” on komissaari Androulla Vassilioun aloitteesta syntynyt kampanja, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta lukutaidon kriisistä Euroopassa ja edistämään vapaa-ajan lukemisharrastusta. Komissaari Vassiliou on osallistunut eri puolilla Eurooppaa järjestettäviin lukemistapahtumiin, joissa on ollut mukana niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin. Tapahtumat ovat usein monikielisiä, ja lapsia kannustetaan lukemaan ääneen eri kielillä. Näin tuodaan esiin kielellisen monimuotoisuuden merkitystä.

Mitä tarkoitetaan ilmauksella ”lukutaidossa heikosti suoriutuvat”?

Lukutaidossa heikosti suoriutuvat ovat niitä, jotka selviävät vain kaikkein yksinkertaisimmista lukutehtävistä. He pystyvät hakemaan tekstistä yksittäisiä asiatietoja, selvittämään tekstin pääaiheen tai yhdistämään lukemansa löyhästi arkitietoon.

Jotta vertailu EU:n eri jäsenvaltioiden välillä olisi mahdollista, heikon lukutaidon tunnistamista varten on määritetty EU:n vertailuarvo, joka perustuu OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) tutkimuksessa käytettyihin määritelmiin. PISA-tutkimuksessa lukutaitoa kuvataan suoritustasojen avulla: alhaisin taso on 1 ja korkein taso 5. Heikosti suoriutuviksi lasketaan ne, jotka sijoittuvat PISAn lukutaitotestissä tason 2 alapuolelle. Kyseiset oppilaat pystyvät suoriutumaan vain kaikkein yksinkertaisimmista lukutehtävistä.

OECD on käynnistänyt uuden, aikuisten osaamista kartoittavan kansainvälisen PIAAC-ohjelman (Programme for the International Assessment of Adult Competences). Sen avulla selvitetään tarkemmin 16–65-vuotiaiden aikuisten erilaisia taitoja. Ohjelmassa arvioidaan luku- ja kirjoitustaitoa, laskutaitoa sekä kykyä ratkaista ongelmia teknologiavaltaisessa ympäristössä. Siinä arvioidaan myös työpaikalla käytettäviä taitoja. Ensimmäiset tulokset julkaistaan lokakuussa 2013.

Miten internet, sosiaalinen media ja älypuhelinten käyttö ovat vaikuttaneet luku- ja kirjoitustaidon tasoon – vai onko niillä ollut vaikutusta?

Internet ja digitalisaatio ovat muuttaneet kirjoittamisen luonnetta ja merkitystä ja kirjoitustiheyttä. Digitaaliset välineet antavat runsaasti motivaatiota kirjoittamiseen erityisesti nuorille. Sosiaalisen verkostoitumisen välineillä (esimerkiksi Facebook, MSN ja tekstiviestit) viestittäessä kielenkäytön laji on jotakin puheen ja kirjoittamisen väliltä. Tekstiviestittely voi olla hyvin motivoivaa etenkin lukemisvaikeuksista kärsiville, koska se on luontevaa ja välitöntä.

Joissakin kouluissa ja oppilaitoksissa näitä epävirallisia käytäntöjä on alettu ottaa mukaan oppimisprosesseihin, mutta yleensä vain yksittäisissä projekteissa. Koska kyseiset toimintatavat kuitenkin lisäävät motivaatiota, koulutusjärjestelmissä olisi annettava niille enemmän sijaa.

Digitaalisessa mediassa kirjoittamista koskevassa keskustelussa tulee yleisesti esiin kaksi huolenaihetta: onko käsin kirjoittaminen pienten lasten lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kannalta parempi vaihtoehto kuin näppäimistön käyttö, ja kehittääkö vai huonontaako tekstiviestittely luku- ja oikeinkirjoitustaitoa. Molemmat näkökannat saavat tukea tähän mennessä saadusta näytöstä, jota tosin on vielä hyvin vähän. Digitaalisen median ja käsin kirjoittamisen vaikutuksista tarvitaan lisää näyttöä, jotta nykyisiin oloihin parhaiten sopivat toimintatavat voidaan määrittää.

Minkä vuoksi tyttöjen ja poikien lukutaidossa on niin suuri ero?

Sukupuolten välinen ero johtuu pääasiassa erilaisesta motivaatiosta. Kaiken ikäiset miehet lukevat vapaa-aikanaan vähemmän kuin naiset. PISA-tutkimuksen tulosten mukaan teini-ikäiset pojat harrastavat lukemista tyttöjä vähemmän, minkä vuoksi poikien luku- ja kirjoitustaito on heikompi ja suurempi osuus pojista pärjää lukutaitotesteissä huonommin.

On olemassa tapoja, joilla poikia voidaan innostaa lukemiseen: voidaan käyttää enemmän sähköisessä muodossa olevia tekstejä, muokata koulujen lukemistoja poikia kiinnostavien aiheiden mukaan ja yleisestikin antaa kaikille oppilaille, niin pojille kuin tytöille, enemmän valinnanvaraa lukemiseen. Raportissa todetaan myös, että opettajiksi olisi pyrittävä saamaan enemmän miehiä, jotta pojilla olisi roolimalleja.

Korkean tason ryhmä näyttää käsitelleen pelkästään lukutaitoa – onko näin?

Korkean tason ryhmä keskittyi luku- ja kirjoitustaitoon, mutta se otti työssään huomioon lukemiseen liittyviä eri näkökohtia, kuten uudet teknologiat. Lisäksi ryhmä tarkasteli digitalisaation vaikutuksia luku- ja kirjoitustaitoon. Lukemisesta on paljon enemmän tutkimuksia ja vertailukelpoista tietoa kuin kirjoittamisesta. Yksi korkean tason ryhmän suosittamista toimista on kehittää kirjoitustaitoja koskevia kansainvälisesti vertailukelpoisia testejä ja lisätä alan tutkimusta.

Korkean tason ryhmä käytti monitasoista lukutaidon määritelmää, joka kattaa peruslukutaidon, toiminnallisen lukutaidon ja monialaisen lukutaidon. Peruslukutaito tarkoittaa sellaista kirjainten, sanojen ja tekstien hallintaa, että pystyy lukemaan ja kirjoittamaan niin hyvin, että siitä saa lisää itseluottamusta ja motivaatiota taitojen kehittämiseen. Toiminnallinen lukutaito on kyky lukea ja kirjoittaa tavalla, joka tekee mahdolliseksi kehittää itseään ja toimia yhteiskunnassa, kotona, koulussa ja työssä. Monialaisella lukutaidolla tarkoitetaan kykyä hyödyntää luku- ja kirjoitustaitoa niin, että pystyy tuottamaan, ymmärtämään, tulkitsemaan ja arvioimaan kriittisesti eri tiedotusvälineistä monissa eri muodoissa (painettu, sähköinen tai audiovisuaalinen) tulevia tekstejä. Monialainen lukutaito luo pohjan digitaaliyhteiskuntaan osallistumiselle ja tietoon perustuvien valintojen tekemiselle muun muassa raha- ja terveysasioissa. Tätä määritelmää käytetään myös kansainvälisissä tutkimuksissa.

Onko olemassa muita opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaitoa mittaavia tutkimuksia kuin OECD:n PISA?

On myös muita tutkimuksia, kuten lukutaidon kehittymistä koskeva kansainvälinen tutkimus PIRLS (Progress in International Reading Literacy Study), jota koordinoi kansainvälinen koulutussaavutusten arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement). Tutkimus kohdistuu 9–11-vuotiaisiin oppilaisiin.

Aikuisia varten OECD on käynnistänyt uuden ohjelman, jossa on kyse aikuisten osaamisen kansainvälisestä arvioinnista (PIAAC). Sen ensimmäiset tulokset julkaistaan lokakuussa 2013.

Mitä korkean tason ryhmä aikoo tehdä saadakseen muutosta aikaan?

Korkean tason ryhmän raportissa tuodaan esiin keskeiset tiedot ja näyttö lukutaidon tasosta, jota valaistaan lisää eri maista saaduilla esimerkeillä ja kuvauksilla. Siinä esitetään selkeä tiivistelmä tärkeimmistä saatavissa olevista tutkimustuloksista sekä lukutaidon parantamiseen tähtäävistä toimintalinjoista, ohjelmista ja kampanjoista eri puolilta Eurooppaa.

Lisäksi raporttiin sisältyy eri ikäryhmiä (varhaisikäiset, alakouluikäiset, nuoret ja aikuiset) koskevia suosituksia siitä, mitä asiaan liittyvät eri tahot voivat tehdä ja mitä niiden olisi tehtävä muutoksen aikaan saamiseksi.

EU:n opetusministerit käsittelevät raporttia 4.–5. lokakuuta Kyproksessa järjestettävän epävirallisen kokouksen lukutaitoa koskevissa keskusteluissa. Keskustelujen perusteella laaditaan päätelmät, jotka koulutusneuvoston on tarkoitus hyväksyä marraskuussa. Päätelmiin sisällytetään tarkka suunnitelma siitä, miten Euroopassa olisi edettävä tähänastisten kokemusten pohjalta.

Onko totta, että vuonna 2011 EU:ssa oli noin 75 miljoonaa heikosti koulutettua aikuista ja että monilla heistä on todennäköisesti ongelmia myös luku- ja kirjoitustaidossa?

Aikuisten lukutaidosta ei ole tarkkoja lukuja. Ainoastaan Ranskassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa asiaa on hiljattain tutkittu. Saatujen tulosten mukaan noin joka viidennen aikuisen lukutaitotaso ei riitä nyky-yhteiskunnan vähimmäisvaatimuksista selviämiseen. Se tarkoittaa liki 75:tä miljoonaa aikuista koko Euroopassa. Aikuisten osaamista kartoittava uusi kansainvälinen PIAAC-ohjelma antaa asiasta varmempaa tietoa lokakuussa 2013.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website