Navigation path

Left navigation

Additional tools

Usein kysyttyä: Erasmus-ohjelma

European Commission - MEMO/12/54   30/01/2012

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/12/54

Bryssel 30. tammikuuta 2012.

Usein kysyttyä: Erasmus-ohjelma

(IP/12/83)

1. Mikä on Erasmus-opintojakso ja kuka määrittää sen sisällön?

Erasmus-opintojakso kestää 3–12 kuukautta ja kuuluu erottamattomana osana opiskelijan opinto-ohjelmaan lähettävässä yliopistossa tai muussa korkea-asteen oppilaitoksessa. Hyväksytysti suoritettu opintojakso on hyväksyttävä kokonaisuudessaan osaksi tutkintoa, kuten opiskelijan, lähettävän oppilaitoksen ja vastaanottavan oppilaitoksen allekirjoittamassa ”opintosopimuksessa” sovitaan. Opintosopimus on eräänlainen epävirallinen sopimus, joka on tehtävä ennen opintojakson alkamista. Siinä esitetään täsmällisesti, mitä opintokokonaisuuksia opiskelija suorittaa. Ulkomaan opintojakson päätteeksi vastaanottava oppilaitos antaa opiskelijalle ja tämän lähettävälle oppilaitokselle raportin, johon on kirjattu sovitun ulkomaan opinto-ohjelman aikana tehdyt opintosuoritukset.

Erasmus-ohjelmaan osallistuvilla yliopistoilla ja muilla korkea-asteen oppilaitoksilla on oltava Erasmus-peruskirja, ja niiden on oltava sijaintimaansa kansallisten viranomaisten tunnustamia. Erasmus-peruskirjalla pyritään varmistamaan ohjelman laatu vahvistamalla perusperiaatteet ja sitoumukset, joita kyseisten oppilaitosten on noudatettava.

Jos opiskelijan lähettävällä korkeakoululla on ”laajennettu” Erasmus-peruskirja, opiskelija voi myös suorittaa ulkomaan työharjoittelun yrityksessä tai organisaatiossa. Lähettävän oppilaitoksen on hyväksyttävä ulkomaan jakso täysimääräisesti osaksi suoritettavaa tutkintoa harjoittelusopimuksen perusteella, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät ennen ulkomaan jakson alkamista.

2. Kuinka voi hakea opiskelijan Erasmus-apurahaa?

Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelmaan osallistuvan opiskelijan pitää täyttää seuraavat ehdot:

  • Opiskelijan pitää olla kirjautuneena tutkintoon tai tutkintotodistukseen (myös tohtoritutkintoon) johtavaan viralliseen opinto-ohjelmaan Erasmus-ohjelmaan osallistuvassa korkeakoulussa jossakin 33 osallistujamaasta (27 EU-maata sekä Islanti, Kroatia, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Turkki).

  • Opiskelijan on pitänyt suorittaa vähintään ensimmäisen vuoden opinnot korkeakouluopinnoistaan (tämä ehto ei koske työharjoitteluja).

Suuri enemmistö EU:n yliopistoista ja muista korkea-asteen oppilaitoksista osallistuu Erasmus-ohjelmaan. Erasmus-apurahan hakemisesta kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä oman korkeakoulunsa kansainvälisten asioiden toimistoon tai Erasmus-toimistoon. Niistä saa tietoa kaikista Erasmus-vaihdoista, joihin oppilaitos osallistuu.

3. Kuinka moni opiskelija on osallistunut Erasmus-ohjelmaan?

Erasmus-ohjelma on kasvanut huomattavasti vuodesta 1987, jolloin se käynnistettiin. Opiskelijavaihtoihin osallistuneiden lukumäärän odotetaan ylittävän 3 miljoonan rajan lukuvuoden 2012–2013 aikana.

Edistyminen kohti 3 miljoonan opiskelijan tavoitetta

Opiskelemaan tai yritysharjoitteluihin ulkomaille lähtevien opiskelijoiden jakauma vuonna 2009–2010

4. Minkä suuruinen Erasmus-opiskelijoiden apuraha on?

Lukuvuonna 2009–2010 keskimääräinen kuukausittainen Erasmus-apuraha oli 254 euroa. Kysyntä on useimmissa maissa huomattavasti suurempi kuin saatavilla olevien apurahojen määrä. Vuonna 2009–2010 Erasmus-apurahan ulkomaan opiskelua tai työharjoittelua varten sai yli 213 000 opiskelijaa – kasvua edellisvuoteen oli 7,4 %, ja määrä oli uusi ennätys.

Apurahat myönnetään opiskelijoille lähettävän oppilaitoksen toteuttaman valintaprosessin jälkeen sitten, kun vastaanottava oppilaitos tai (työharjoittelujen osalta) yritys on hyväksynyt opiskelijat. Erasmuksen perusperiaate on, että vastaanottava oppilaitos ei saa periä opiskelijoilta opetusmaksuja.

Apurahan suuruus vaihtelee maittain, eikä sen ole tarkoitus kattaa opiskelijan kaikkia kuluja. Sen on tarkoitus kompensoida osittain elinkustannusten eroa toisessa maassa.

Euroopan komissio vahvistaa kuukausittaisen apurahan kattosumman vastaanottajamaittain; Erasmus-ohjelman toteuttamisesta vastaavat kansalliset toimistot ja korkeakoulut päättävät, kuinka suuri apurahan tulisi olla. Suurin osa pyrkii siihen, että apurahaa myönnetään mahdollisimman monelle edunsaajalle (opiskelijoille ja henkilöstölle), mutta jotkin maat maksavat suurempaa apurahaa pienemmälle edunsaajamäärälle. Kansalliset toimistot ja lähettävät oppilaitokset voivat esimerkiksi ottaa huomioon opiskelijan sosioekonomisen taustan ja lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen välisen välimatkan. Erasmus-apurahaan voi yhdistää muuta yliopiston, EU-maiden, alueiden taikka julkisten tai yksityisten tahojen tarjoamaa rahoitusta. Yhä useammat yksityisyritykset tarjoavat liikkuvuusapurahoja, ja entistä useammalla opiskelijalla on nykyisin mahdollisuus saada opintolainaa pankista.

5. Tukeeko Erasmus-ohjelma myös henkilöstön liikkuvuutta ja kielikursseja?

Kyllä. Kansalliset toimistot toteuttavat 33 osallistujamaassa Erasmus-intensiivikursseja, Erasmus-intensiivikielikursseja ja henkilöstön Erasmus-liikkuvuustoimia, joiden kautta opetus- ja muu henkilöstö voivat lähteä ulkomaille opettamaan tai työharjoitteluun.

Henkilöstön Erasmus-liikkuvuus

Opetustehtävät antavat opetushenkilöstölle mahdollisuuden suorittaa opetusjakson ulkomailla. Toisen maan korkeakoulussa suoritettavan jakson pituus voi vaihdella yhdestä päivästä (vähintään viidestä opetustunnista) kuuteen viikkoon. Tavoitteena on edistää opetuksen laatua ja korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä. Henkilöstön liikkuvuuteen käytetään 8 prosenttia Erasmuksen kokonaisbudjetista. Lukuvuonna 2009–2010 Erasmuksesta rahoitettiin 29 031 opetusjaksoa ja 8 745 koulutusjaksoa. Henkilöstökoulutusta on tarjolla myös muulle henkilöstölle kuin opetushenkilöstölle.

Henkilöstön liikkuvuuden lisääntyminen lukuvuodesta 2007–2008 lukuvuoteen 2009–2010

Erasmus-intensiivikurssit ja -intensiivikielikurssit

Intensiivikurssi on lyhyt opinto-ohjelma, joka kokoaa yhteen opiskelijoita ja opetushenkilöstöä vähintään kolmen osallistujamaan korkeakouluista. Kurssi voi kestää kymmenestä päivästä kuuteen viikkoon, ja sen aikana työskennellään tietyn aiheen parissa. Tarkoituksena on rohkaista sellaisten aiheiden opetusta, joita ei muuten opetettaisi kyseisissä korkeakouluissa, ja antaa opiskelijoille ja opettajille mahdollisuus tehdä yhteistyötä monikansallisissa ryhmissä. Erasmus-intensiivikurssien ominaispiirteitä ovat monitieteellisyys ja innovatiivisuus. Lukuvuonna 2009–2010 järjestettiin 384 intensiivikurssia, joihin osallistui yhteensä 12 606 opiskelijaa ja 4 378 opettajaa.

Erasmus-intensiivikielikurssit ovat vähän puhuttujen ja opetettujen kielten erityiskursseja. Kursseja järjestetään maissa, joissa näitä kieliä käytetään korkeakoulujen opetuskielenä. Erasmus-intensiivikielikursseja ei voi järjestää englannin, espanjan (kastilian), ranskan eikä saksan kielistä. Kurssien tavoitteena on antaa tuleville Erasmus-opiskelijoille kieli- ja kulttuurivalmennusta vastaanottajamaassa suoritettavaa liikkuvuusjaksoa varten. Lukuvuonna 2009–2010 järjestettiin 361 Erasmus-intensiivikielikurssia, joihin osallistui 5 386 opiskelijaa.

Muut toimet

Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto hallinnoi EU-tasolla verkostoja, monenvälisiä hankkeita ja muita keskitetysti hallinnoitavia toimia. Tarkoituksena on kehittää korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien (esimerkiksi yritysten) välille erityistoimintoja, joilla nykyaikaistetaan korkeakoulutusta ja toteutetaan ja kehitetään korkeakoulutuspolitiikkaa.

Korkeakoulujen Eramus-yhteistyöhankkeiden toiminta-alat vuosina 2007–2010

Erasmus-yhteistyöhankkeissa käsitellyt korkeakoulutuspolitiikan prioriteetit vuosina 2007–2010

6. Mikä on EU-maiden rooli Erasmus-ohjelmassa?

EU-maat osallistuvat ohjelman toteuttamiseen usealla tasolla. Ensinnäkin jokainen EU-maa lähettää kansallisen ministeritason edustajansa Euroopan unionin neuvostoon, joka hyväksyy lakeja ja koordinoi toimintalinjoja, muun muassa Elinikäisen oppimisen ohjelmaa, johon Erasmus kuuluu. Neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät yhdessä Erasmus-ohjelman budjetista seitsemäksi vuodeksi. Erasmuksen nykyinen vuosibudjetti on noin 450 miljoonaa euroa. Toiseksi, kansalliset viranomaiset yhteisrahoittavat kansallisen toimistonsa toimintakuluja ja valvovat Erasmus-ohjelman toteutusta maassaan. Elinikäisen oppimisen ohjelman toteutuksessa Euroopan komissiota avustaa elinikäistä oppimista käsittelevä komitea, joka koostuu jäsenmaiden edustajista. Jotta korkea-asteen oppilaitokset voivat saada Erasmus-peruskirjan osallistuakseen Erasmus-ohjelmaan, niiden on lisäksi oltava sijaintimaansa kansallisten viranomaisten tunnustamia.

7. Mikä on Yhteinen Erasmus?

Yhteinen Erasmus on Euroopan komission ehdottama koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen uusi rahoitustukiohjelma. Se käynnistyisi vuonna 2014, ja sen myötä osaamisen ja taitojen kehittämiseen osoitettavien varojen määrä kasvaisi huomattavasti. Yhteisen Erasmuksen perusperiaatteena on, että koulutukseen investoimalla voidaan auttaa ihmisiä hyödyntämään oma kehityspotentiaalinsa, hankkimaan uusia taitoja ja parantamaan uranäkymiään.

Yhteinen Erasmus -ohjelman virtaviivaistettu rakenne lisää ohjelman vaikuttavuutta, mikä käytännössä tarkoittaa opiskelijoille, harjoittelijoille, opettajille ja muille myönnettävien avustusten määrän lisäämistä. Liikkuvuus- ja yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät uudessa ohjelmassa merkittävästi: tarjolla on enemmän rahoitusta ulkomailla tapahtuvaa opiskelua, harjoittelua, opettamista ja vapaaehtoistoimintaa varten korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten opiskelijoille sekä harjoittelijoille, opettajille, kouluttajille ja nuorisotyöntekijöille. Myös oppilaitoksille ja nuorisoalan organisaatioille tarjotaan aiempaa enemmän mahdollisuuksia osallistua kumppanuuksiin, joissa vaihdetaan hyviä toimintatapoja tai tehdään yhteistyötä yritysten kanssa innovoinnin ja työpaikkojen lisäämiseksi. Tukea myönnetään enemmän myös tietoteknisiin tukijärjestelmiin, joiden avulla koulut ja muut koulutuksen järjestäjät voivat olla yhteydessä toisiinsa internetin välityksellä (esimerkiksi e-ystävyyskoulutoiminta).

8. Miten Yhteinen Erasmus poikkeaa nykyisistä ohjelmista?

Perustavoite pysyy samana: parannetaan ihmisten taitoja ja sitä kautta heidän työllistyvyyttään sekä tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista. Yhteinen Erasmus korvaisi nykyiset seitsemän ohjelmaa. Se yhdistäisi nykyiset Elinikäisen oppimisen ohjelman (Erasmus, Leonardo da Vinci, Comenius ja Grundtvig), nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) ja viisi kansainvälistä yhteistyöohjelmaa (Erasmus Mundus, Tempus, Alfa, Edulink ja teollisuusmaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön keskittyvä ohjelma).

Nykyisten ohjelmien päätavoitteet (oppimiseen liittyvä liikkuvuus, yhteistyöhankkeet ja politiikan uudistamisen tuki) säilyvät, mutta sellaisten toimintojen rahoitusta lisätään, joiden systeemiset vaikutukset ovat voimakkaimpia ja joissa EU:n toiminta tuottaa selkeää lisäarvoa. Ohjelmaan sisältyy myös useita uusia innovatiivisia ehdotuksia, esimerkiksi maisterintutkintoa suorittavien opiskelijoiden opintolainan takausjärjestelmä Erasmus Master, osaamisyhteenliittymät ja alakohtaiset taitoyhteenliittymät. Yksittäisen ohjelman myötä soveltamissäännöt ja menettelyt yksinkertaistuvat ja kyetään välttämään pirstaleisuutta ja päällekkäisyyksiä. (Ks. IP/11/1398).

Vuodesta 2007 lähtien vuosittain noin 400 000 ihmistä on saanut EU-apurahan ulkomailla tapahtuvaa opiskelua, harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten. Komission ehdotuksen mukaan tämä luku lähes kaksinkertaistuisi.

Yhteinen Erasmus -ohjelmaa koskeva ehdotus on nyt neuvoston (27 jäsenvaltion) ja Euroopan parlamentin käsiteltävänä. Ne päättävät lopullisesti vuosien 2014–2020 rahoituskehyksestä.

9. Ketkä hyötyvät Erasmus-ohjelmasta?

Kohderyhmä

Tavoitteet

Budjetti 2009–2010

Osuus vuoden 2009–2010 budjetista

Edunsaajien lukumäärä 2009–2010

Talousarvio* 2012

Edunsaajien lukumäärä*
2012–2013

Korkea-asteen opiskelijat

Opiskelijat hankkivat uutta tietoa ja parantavat keskeisiä siirrettävissä olevia taitoja opiskelemalla tai suorittamalla harjoittelun ulkomailla.

‑{}‑Opiskelijat ovat hyvin valmistautuneita tuleviin työmarkkinoiden tarpeisiin.

Parempi kielitaito ja kulttuurien tuntemus.

330 milj. euroa

77 %

213 000 opis-kelijaa

(n. 20 % suoritti harjoittelun ulkomailla)

450 milj. euroa

280 000 opis-kelijaa


(joista 30 % suorittaa harjoittelun ulkomailla)

Korkea-koulujen opetus-henkilöstö

Opetuksen laadun parantaminen vaihtamalla hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia oppimismenetelmiä lyhyiden ulkomaan-opetusvierailujen tai ‑harjoittelujen kautta.

21 milj. euroa

5 %

30 500 ulko-maanjaksoa opettajille

28 milj. euroa

40 000 ulko-maanjaksoa opettajille

Korkea-koulujen muu kuin opetus-henkilöstö

Korkea-asteen oppilaitosten välisen kansainvälisen yhteistyön edistäminen lyhyiden koulutusvierailujen kautta.

5 milj. euroa

1 %

7 000 ulko-maanjaksoa muulle kuin opetushenki-löstölle

7 milj. euroa

9 500 ulko-maanjaksoa muulle kuin opetushenki-löstölle

Korkeakoulut

Korkeakoulujen nykyaikaistaminen ja vetovoiman lisääminen.

Kansainvälisen akateemisen liikkuvuuden ja yhteistyön edistäminen.

Opetussuunnitelmien lähentäminen työmarkkinoiden tarpeisiin.

Yhteisopetusmahdollisuuksien luominen tiettyjen oppiaineiden osalta.

70 milj. euroa*

16 %*

3 000 oppi-laitosta

90 milj. euroa

Ei sovelleta.

Julkiset elimet, yhdistykset ja muut sidosryhmät

Kannustetaan näitä edistämään korkeakoulujen nykyaikaistamista yhteistyöhankkeiden ja erilaisten aloitteiden (viestinnän, selvitysten ja tutkimuksen jne.) avulla.

3 milj. euroa*

1 %*

Ei sovelleta.

4,3 milj. euroa

Ei sovelleta.

Yksityinen sektori

Parannetaan yritysten kilpailukykyä tietämyksen vaihdon avulla, ml. opetus korkeakouluissa.

Koulutettavien ammattitaidon ja työllistettävyyden parantaminen.

Työnantajien ja työmarkkinalaitosten osallistuminen innovatiivisten ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

1 milj. euroa*

<1 %*

27 000 isäntä-yritystä tai ‑organisaatiota

1,5 milj. euroa

Ei sovelleta.

* Arvioidut määrät

10. Mistä saa tilastotietoa Erasmus-ohjelmasta?

Tilastotietoja Erasmus-ohjelmasta saa seuraavalta sivustolta tai esitteestä ”Erasmus – facts, figures & trends – The European Union support for student and staff exchanges and university cooperation in 2009/2010”:

Tilastot: http://ec.europa.eu/education/erasmus/doc920_en.htm

Esite: http://ec.europa.eu/education/pub/pdf/higher/erasmus0910_en.pdf

Liite 1

Erasmus-lähettiläät

Ohjelmaan osallistuvat 33 maata ovat valinneet Erasmus-lähettiläitä. Kutakin maata edustamaan on valittu yksi opiskelija ja yksi opetushenkilöstön edustaja sen perusteella, miten Erasmus on vaikuttanut heidän ammatilliseen ja yksityiselämäänsä. Lähettiläät rohkaisevat muita opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä hyödyntämään ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia.

Country

Student Ambassador

Staff Ambassador

BE

Marc GOFFART
from University of Ghent
in 1990 (3 months)
to Free University of Amsterdam (Netherlands)

Hugo MARQUANT
Head of International Office and Erasmus Coordinator (1986-2003)
Léonard de Vinci University College

BG

Boryana KLINKOVA
from Burgas Free University
in 2001 (3 months)
to Chemnitz University of Technology (Germany)

Rumyana TODOROVA
Vice-Rector for International Relations
University of Shumen

CZ

Tomas VITVAR
from Czech Technical University in Prague
in 2000 (6 months)
to Cork Institute of Technology (Ireland)

Milada HLAVÁČKOVÁ
Erasmus department coordinator since 1998/99
VŠB – Technical University of Ostrava

DK

Nina SIIG SIMONSEN
from Roskilde University
in 2009 (4 months)
to Mykolas Romeris University (Lithuania)

Connie VÆVER
Lecturer
VIA University College (TEKO Design)

DE

Katja KROHN
from University of Greifswald
in 2007 (5 months)
to University of Oviedo (Spain)

Christiane BIEHL
LLP/Erasmus institutional coordinator since 1997
University of Cologne

EE

Helen MARGUS
from Tallinn University
in 2005 (5 months)
to University of Ioannina (Greece)

Sirje VIRKUS
Lecturer and Erasmus departmental coordinator
Tallinn University

IE

Jessica GOUGH
from University of Limerick
in 2009 (5 months)
to Autonomous University of Barcelona (Spain)

Miriam BRODERICK
Head of Department of Languages and Cultural Studies
Dublin Institute of Technology

EL

Maria KALIAMBOU
from Aristotle University of Thessaloniki
in 1995 (6 months)
to Ludwig-Maximilians-University of Munich (Germany)

Katerina GALANAKI-SPILIOTOPOULOS
Head of International Relations / LLP/Erasmus ECTS institutional coordinator
Athens University of Economics and Business

ES

Tomás SÁNCHEZ LÓPEZ
from Polytechnic University of Valencia
in 2002 (1 year)
to Helsinki Metropolia University of Applied Sciences (Finland)

Fidel CORCUERA MANSO
Vice-Rector of International relations
University of Zaragoza

FR

Julien PEA
from University of Franche-Comté
2003 (9 months)
to University of Birmingham (UK)

Nathalie BRAHIMI
Lecturer
Lycée Ozenne

IT

Maurizio OLIVIERO
from University of Perugia
in 1988 (9 months)
to University of Alicante (Spain)

Ann Katherine ISAACS
Lecturer
University of Pisa

CY

Stavroulla ANTONIOU
from University of Cyprus
in 2004 (6 months)
to Roma Tre University (Italy)

Maria HADJIMATHEOU
LLP/Erasmus institutional coordinator
University of Cyprus

LV

Madara APSALONE
from University of Latvia
in 2006 (5 months)
to Copenhagen Business School (Denmark)

Aleksejs NAUMOVS
Rector
Art Academy of Latvia

LT

Tadas ZUKAS
from Mykolas Romeris University
in 2001 (6 months)
to Christian Albrechts University of Kiel (Germany)

Vilma LEONAVICIENE
Lecturer
Vilnius Pedagogical University

LU

Matthieu CISOWSKI
from Paris IV – Sorbonne
in 2000
to Bremen University (Germany)

Lucien KERGER
Vice-President
University of Luxembourg

HU

Piroska BAKOS
from University of Pécs
in 1998
to European University Viadrina Frankfurt Oder (Germany)

Mária DUDÁS
Lecturer and institutional coordinator
Óbuda University

MT

David FRIGGIERI
from University of Malta
in 2000 (7 months)
to University of Rennes I (France)

John SCHRANZ
Lecturer
University of Malta

NL

Désirée MAJOOR
from Utrecht University
in 1987 (6 months)
to Bologna University (Italy)

Bram PEPER
Lecturer
Erasmus University Rotterdam

AT

René KREMSER
from Vorarlberg University of Applied Sciences
in 2005 (5 months)
to VAMK University of Applied Sciences (Finland)

Elena LUPTAK
Docent and Erasmus departmental coordinator
Konservatorium Wien University

PL

Diana DMUCHOWSKA
from Medical University of Bialystok
in 2005 (1 year)
to University of Duisburg-Essen (Germany)

Ryszard ZAMORSKI
Vice-Dean
Bydgoszcz University of Technology and Life Sciences

PT

Filipe ARAÚJO
from Catholic University of Portugal
in 1999 (10 months)
to LUMSA University (Italy)

José MARAT-MENDES
Lecturer
New University of Lisbon

RO

Laura Adelina POPA
from Academy of Economic Studies Bucharest
in 2008 (10 months)
to Istanbul University

Ion VISA
Rector
Transilvania University of Brasov

SI

Jure KUMLJANC
from Faculty of Tourism Studies Portorož
in 2007 (6 months)
to University College Birmingham (UK)

Vesna RIJAVEC
Lecturer
University of Maribor

SK

Jana VITVAROVÁ
from University of Žilina
in 2000 (5 months)
to National Institute of Telecommunications, Evry (France)

Jozef RISTVEJ
Vice-Dean for Development and International Relations
University of Žilina

FI

Elina YLIPELKONEN
from Seinäjoki University of Applied Sciences
in 2006
to Protestant University of Applied Sciences Berlin (Germany)

Paula PIETILÄ
Disability Coordinator
University of Turku

SE

Karl-Fredrik AHLMARK
from University of Gothenburg
in 2008 (6 months)
to Loughborough University (UK)

Hans ÅHL
Swedish and Swedish as a second language
Erasmus Intensive Language Course coordinator
Mid Sweden University

UK

Kate SAMWAYS
from Cardiff University
in 2008 (10 months)
to IT Institute for the Disabled in Aveyron (France) and Ca' Foscari University Venice (Italy)

Julia KENNEDY
Erasmus institutional coordinator
Robert Gordon University

HR

Jelena SIMIĆ
from University of Rijeka
in 2010 (4 months)
to University of Wrocław (Poland)

Katica ŠIMUNOVIĆ
Erasmus Faculty coordinator
Josip Juraj Strossmayer University of Osijek

TR

Begum YURDAKOK
from Ankara University
in 2004 (9 months study exchange) and in 2008 (10 months training exchange)
to University of Bologna (Italy) and Karolinska Institut Stockholm (Sweden)

Mr. Mustafa ÇOBAN
Lecturer
Akdeniz University Vocational High School of Health Services

IS

Ásgerður KJARTANSDÓTTIR
from University of Iceland
in 1997 (5 months)
to Umeå University (Sweden)

Guðmundur HÁLFDANARSON
Lecturer
University of Iceland

LI

Gerold BÜCHEL
from University of Liechtenstein
in 2001 (6 months)
to Catholic University of Lyon (France)

Hansjörg HILTI
Lecturer
University of Liechtenstein

NO

Frederik STRAND SARDINOUX
from INSA Toulouse
in 2008 (6 months)
to Norwegian University of Science and Technology

Wolfgang LASCHET
EU Programme coordinator
Norwegian University of Science and Technology

CH

Marco AMHERD
from Zurich University of the Arts
in 2011 ( 10 months)
to CESMD Toulouse (Centre d'Etudes supérieures Musique et Danse)

Antoinette CHARON WAUTERS
Lecturer and International Relations coordinator
University of Lausanne


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website