Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio esittelee talouskasvun osatekijät

Commission Européenne - MEMO/12/497   27/06/2012

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

Euroopan komissio

MEMO

Bryssel 27. kesäkuuta 2012

Euroopan komissio esittelee talouskasvun osatekijät

EU:n johtajat kokoontuvat 28. ja 29. kesäkuuta Eurooppa-neuvostossa sopiakseen kattavasta toimenpidepaketista, jolla tuetaan kasvua ja työllisyyttä Euroopan unionissa.

Tämä kasvu- ja työllisyyssopimus perustuu toimenpiteisiin, jotka Euroopan komissio on toteuttanut viime vuosina. Käynnistettyään kaksi vuotta sitten Eurooppa 2020 ‑strategian komissio on esittänyt useita aloitteita, joilla pyritään edistämään kriisistä selviämistä, käynnistämään uudelleen kasvu ja luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja EU:ssa. Nyt on Euroopan yhdentymisen kannalta ratkaiseva hetki, joten on vauhditettava älykkään, kestävän ja osallistavan talouden luomista EU:ssa.

Tässä asiakirjassa käydään lyhyesti läpi komission esittämät aloitteet, joille Eurooppa-neuvoston odotetaan antavan täyden tukensa hyväksymällä kasvu- ja työllisyyssopimus.

Osa näistä aloitteista esitellään jäljempänä.

Eurooppa 2020 -strategia

Eurooppa 2020 on EU:n pitkän aikavälin kasvustrategia, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kaksi vuotta sitten komission ehdotuksen pohjalta. Strategiassa määritetään EU:n kasvutekijät seuraavaa vuosikymmentä varten ja keskitytään uusiin ratkaisuihin ja rakenneuudistuksiin. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun periaatteisiin pohjautuvassa Eurooppa 2020 ‑strategiassa esitetään viisi keskeistä tavoitetta, jotka liittyvät työllisyyteen, tutkimukseen ja innovointiin, koulutukseen, köyhyyden vähentämiseen ja ilmastonmuutokseen/energiaan. Tämä strategia on edelleen pätevä, ja sen olisi tuettava jäsenvaltioita edistymään kohti samoja tavoitteita kaikkien osapuolten hyödyksi. Strategian täytäntöönpano on elintärkeää EU:n kasvupotentiaalin lisäämiseksi. Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden täytäntöönpanoa edistetään poliittisen koordinointimekanismin, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, avulla.

Maakohtaiset suositukset

Jokaisen jäsenvaltion on pantava Eurooppa 2020 ‑strategia täytäntöön kansallisella tasolla. Täytäntöönpanossa sovelletaan vuotuisia uudistusohjelmia, jotka perustuvat kunkin jäsenvaltion omiin haasteisiin. Komissio analysoi jäsenvaltioiden kansalliset uudistusohjelmat (joissa käsitellään talous- ja työllisyyspolitiikkoja) ja vakaus- ja lähentymisohjelmat (julkista taloutta koskevat strategiat) ja antaa vuosittain 28 suositusta, joista 27 on jäsenvaltiokohtaisia ja yksi koskee koko euroaluetta. Suosituksissa esitellään toimenpiteet, jotka komissio katsoo välttämättömiksi asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi tuote- ja työmarkkinoiden, eläkkeiden, koulutuksen, verojärjestelmien ja budjettipolitiikan alalla. Vuoden 2012 suositukset julkaistiin 30. toukokuuta, ja Eurooppa-neuvoston odotetaan hyväksyvän ne kokouksessaan 28. ja 29. kesäkuuta. Sen jälkeen talous- ja rahoitusasioiden neuvosto hyväksyy ne virallisesti heinäkuussa.

Budjettipolitiikan tiukentamista koskevat säädökset [ECFIN]

Näillä kahdella asetusehdotuksella tiukennetaan edelleen euroalueen finanssipolitiikan koordinointia. Komissio esitti ehdotukset 23. marraskuuta 2011 (ks. MEMO/11/822). Ne perustuvat 13. joulukuuta 2011 voimaan tulleen talouspolitiikan ohjauspaketin sääntöihin (ks. MEMO/11/898).

Ensimmäisellä asetusehdotuksella pyritään parantamaan julkisen talouden valvontaa ottamalla käyttöön yhteinen aikataulu ja yhteiset säännöt, jotta euroalueen jäsenvaltioiden talousarvioita voidaan valvoa ja arvioida ennalta aiempaa aktiivisemmin. Ennakkoarvioinnin avulla voidaan paremmin ehkäistä jäsenvaltion poikkeaminen julkiselle taloudelle asetetuista tavoitteista ja estää mahdolliset haittavaikutukset sen talouskumppaneihin. Toisella asetusehdotuksella pyritään parantamaan taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien euroalueen maiden valvontaa.

Nämä ehdotukset ovat parhaillaan Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston arvioitavina. Komissio pyrkii edistämään säädösluonnosten pikaista hyväksymistä mahdollisimman kunnianhimoisessa muodossa.

Sisämarkkinoiden syventäminen [MARKT]

Sen jälkeen kun sisämarkkinoiden toimenpidepaketti hyväksyttiin 13. huhtikuuta 2011, komissio on esittänyt lupaamansa 12 keskeistä säädösehdotusta (ks. IP/11/469 ja MEMO/11/239 sekä IP/12/187) ja 30 täydentävää toimenpidettä, joilla pyritään tukemaan kasvua ja työllisyyttä ja lisäämään luottamusta sisämarkkinoilla. Näitä 12:ta keskeistä säädösehdotusta koskevat neuvottelut on ehdottomasti saatava päätökseen ennen tämän vuoden loppua.

Toteutuessaan ehdotukset hyödyttäisivät Euroopan yli 21:tä miljoonaa yritystä ja 500:aa miljoonaa kuluttajaa, sillä niiden avulla luodaan esimerkiksi riskipääoman sisämarkkinat, yksinkertaisemmat kirjanpitovaatimukset ja edullisempi patenttisuoja koko maanosaan. Lisäksi kansalaisten on helpompi saada ammattipätevyytensä tunnustettua ja hakea työtä toisessa jäsenvaltiossa. Ehdotukset myös helpottavat tavaroiden liikkumista ja palveluntarjoajien toimintaa valtioiden rajojen yli, sillä niillä yksinkertaistetaan sääntöjä ja normeja ja pyritään poistamaan palvelujen tarjontaa haittaavat jatkuvat ja perusteettomat rajoitukset. Riitojen ratkaisuun sovellettavat uudet lähestymistavat auttavat kuluttajia hyödyntämään paremmin digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia ja voivat lisätä sähköistä kaupankäyntiä jopa 2,5 miljardin euron arvosta.

Sisämarkkinoiden toteutuminen edellyttää vankan sääntelykehyksen lisäksi uudenlaista hallinnointitapaa. Sitä varten on vuosien aikana kehitetty erilaisia käytännön välineitä ja verkostoja. Komissio ehdottaa äskettäin antamassaan tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen” toimien keskittämistä niille aloille, joiden kasvupotentiaali on suurin (ks. IP/12/587 ja MEMO/12/427). Vuosina 2012–2013 näitä aloja ovat palvelut ja verkkotoimialat, joiden osalta komissio kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan direktiivien oikea-aikaiseen ja asianmukaiseen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio aikoo puolestaan tarjota nykyistä tehokkaammin apua EU:n säädösten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta mahdolliset ongelmat voitaisiin poistaa.

Lisäksi komissio ehdottaa toimenpiteitä, joilla parannetaan palvelualan toimintaa. Tämä on keskeistä, sillä palvelualan osuus on 45 prosenttia EU:n BKT:sta ja palveludirektiivillä on keskeinen rooli talouskasvun edistämisessä (ks. IP/12/587 ja MEMO/12/429). Erityisesti tämä koskee liike-elämän palveluja, rakennusalaa ja matkailua. Jäsenvaltioiden edistymisestä palveludirektiivin täytäntöönpanossa on laadittu arvio, johon sisältyvän taloudellisen analyysin mukaan direktiivin täytäntöönpano kasvattaa EU:n BKT:ta 0,8 prosenttia seuraavien 5–10 vuoden aikana. Tämä luku voi kasvaa 2,6 prosenttiin, jos jäsenvaltiot pyrkivät kunnianhimoisemmin avaamaan direktiivin soveltamisalaan kuuluvia palvelujaan.

Vuonna 2012 sisämarkkinat täyttävät 20 vuotta. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin jälkeen komissio aikoo ehdottaa vuoden 2012 aikana vielä toista toimenpidepakettia, jolla vähennetään edelleen markkinoiden pirstoutumista ja poistetaan esteet, jotka vielä haittaavat palvelujen, innovaatioiden ja luovuuden liikkumista. Syyskuussa 2012 todennäköisesti hyväksyttävässä toisessa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa otetaan käyttöön uusia kasvun, kilpailukyvyn ja sosiaalisen edistyksen vauhdittajia. Lisäksi komissio aikoo järjestää lokakuussa 2012 uutta kasvua käsittelevän viikon mittaisen tapahtuman, jonka yhteydessä pidetään toinen vuotuinen sisämarkkinafoorumi. Viikon aikana on tarkoitus jakaa näkemyksiä sisämarkkinoiden tulevaisuudesta osallistavalla tavalla.

Lisätietoja:

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: http://ec.europa.eu/internal_market/smact/

Kirjanen Single Market Act: Together for new growth (ei saatavilla suomeksi)

Digitaaliset sisämarkkinat [CNECT]

Kuluneen vuoden aikana on toteutettu useita merkittäviä toimenpiteitä, joista eräillä on ollut välittömiä vaikutuksia: uusi verkkovierailuasetus (ks. MEMO/12/316), asetus sähköisen allekirjoituksen yhdenmukaistamiseksi ja sähköisten henkilökorttien yhteentoimivuuden varmistamiseksi (ks. IP/12/558) ja suunnitelmat sähköisen kaupankäynnin lisäämiseksi (ks. IP/12/10). Näillä toimenpiteillä tuetaan digitaalista taloutta, joka kasvaa vuosittain 12 prosenttia.

Todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden luominen edellyttää lisää sääntelyä. Nopea laajakaista, jota ehdotetaan Verkkojen Eurooppa -välineen (ks. IP/12/583) yhteydessä, on kaiken perusta, ja sen kehittämiseksi tarvitaan etäresurssipalveluja (pilvipalvelut).

EU aikoo julkaista lähiviikkoina pilvipalveluja koskevan strategian, joka perustuu ehdotettuihin uusiin tietosuojasääntöihin ja jonka avulla Eurooppaan voidaan luoda kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä.

Muilla uusilla toimenpiteillä on tarkoitus luoda yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat tekijänoikeuksia, sähköisiä maksuja, sähköisiä julkisia hankintoja, sähköistä laskutusta ja internetin turvallisuutta.

Luomalla digitaaliset sisämarkkinat varmistetaan Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyky. Nykyiset ja tulevat ehdotukset ovat keskeisiä, jotta voidaan muun muassa varmistaa Euroopan teollisuuden tulevaisuus, tehdä terveydenhuollosta kannattavaa ja supistaa julkisen talouden alijäämää. Yhdenmukaisten sääntöjen pohjalta voidaan ottaa käyttöön tuottavuutta lisäävät standardit, varmistaa yhteentoimivuus ja soveltaa yhteisiä oikeudellisia käytänteitä samalla tavalla kuin 3G-matkapuhelinstandardi on 1990-luvulta lähtien mahdollistanut Euroopan johtoaseman globaalilla matkaviestinalalla, jonka vuotuinen arvo on 250 miljardia euroa.

Sääntelytaakka

Eurooppa 2020 ‑kasvustrategiassa korostetaan, että on tärkeä parantaa liiketoimintaympäristöä esimerkiksi järkevän sääntelyn avulla ja vähentämällä sääntelystä aiheutuvaa rasitusta, jotta eurooppalaiset yritykset olisivat kilpailukykyisempiä maailmanlaajuisesti. Komissio käynnisti marraskuussa 2011 aloitteen, jolla pyritään vähentämään sääntelytaakkaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osalta sekä mukauttamaan EU:n lainsäädäntöä vastaamaan mikroyritysten tarpeita (ks. IP/11/1386). Pk-yrityksillä on talouskasvun kannalta merkittävä rooli, sillä niiden osuus kaikista yrityksistä on 99 prosenttia ja kaikista yksityisen sektorin työpaikoista yli kaksi kolmasosaa. Pk-yritysten kasvupotentiaalin vapauttamisesta on pelkkää hyötyä EU:n taloudelle.

Komissio ryhtyi vähentämään sääntelyrasitusta jo viime vuosikymmenellä. Tammikuussa 2007 komissio ehdotti toimintaohjelmaa, jolla pyrittiin keventämään yrityksille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja jossa asetettiin tavoitteeksi EU:n lainsäädännöstä aiheutuvan hallinnollisen rasituksen vähentäminen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Eurooppa-neuvosto ilmaisi tukensa ohjelmalle maaliskuussa 2007. Liiketoimintaympäristön parantaminen vähentämällä byrokratiaa on yhteinen tavoite, joka voidaan saavuttaa ainoastaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteisvastuullisin toimin.

Euroopan komissio on jo ehdottanut toimenpiteitä, joilla vähennetään byrokratiaa jopa kolmanneksella eli yli 40 miljardilla eurolla. Esimerkiksi komission ehdotuksella arvonlisäveron sähköisestä laskuttamisesta voitaisiin aikaansaada 18,4 miljardin euron säästöt EU:n 22 miljoonalle verotettavalle yritykselle (ks. IP/10/1645). Komission helmikuussa 2009 tekemässä ehdotuksessa esitetään mikroyritysten vapauttamista kirjanpitosääntöjen soveltamisesta, minkä ansiosta voitaisiin aikaansaada noin 6,3 miljardin euron säästöt (ks. IP/09/328).

Energiamarkkinat [ENER]

Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet toteuttamaan energian sisämarkkinat vuoteen 2014 mennessä. Toimivat sisämarkkinat edellyttävät oikeusvarmuutta, joka edistää sijoituksia energian tuotantoon ja energiainfrastruktuureihin, uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen.

Energian sisämarkkinoita koskevat EU:n säädökset ovat keskeinen osa näitä säädöspuitteita. Ne käsittävät energiamarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta keskeiset säännökset, joissa asetetaan uudet eriyttämistä koskevat säännöt ja joilla edistetään valtioiden rajat ylittäviä investointeja.

Uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä asetetaan kullekin jäsenvaltiolle sitovat tavoitteet, joiden avulla uusiutuvien energialähteiden käytön odotetaan lisääntyvän kaikkiaan 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Komission äskettäin antamassa tiedonannossa uusiutuvia energialähteitä koskevasta strategiasta pohditaan erilaisia toimintavaihtoehtoja uusiutuvan energian sisällyttämiseksi eurooppalaiseen energiajärjestelmään vuoden 2020 jälkeen (ks. IP/12/571).

Euroopan parlamentin ja neuvoston äskettäin hyväksymällä energiatehokkuusdirektiivillä pyritään tehostamaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä käyttää energiaa tehokkaammin kaikissa energiaketjun vaiheissa energian tuotannosta ja jakelusta sen loppukäyttöön (ks. MEMO/12/433).

Valtioiden rajat ylittävien markkinoiden kehittämiseen tarvitaan oikeudellisten takeiden lisäksi taloudellisia kannustimia, varsinkin taloudellisesti epävarmoina aikoina. Verkkojen Eurooppa ‑välineen energiaosuudesta on tarkoitus rahoittaa hankkeita, joilla täydennetään Euroopan energiajärjestelmän puutteita. Euroopan laajuiseen infrastruktuuriin on ehdotettu sijoitettavaksi 9,1 miljardia euroa (ks. IP/11/1200 ja MEMO/11/710).

Innovointi: investointi kasvuun ja työllisyyteen [RTD]

Euroopan komission innovaatiounionia koskevalla strategialla tuetaan kilpailukykyä ja työllisyyttä lisäämällä rahoitusta ja parantamalla innovoinnin edellytyksiä. EU:n nykyisestä, seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta osoitetaan 55 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin seitsemän ohjelmavuoden aikana. Tämä käsittää muun muassa suoraa tukea noin 17 000 pk-yritykselle. Seitsemännen puiteohjelman riskinjakorahoitusvälineen avulla innovointia varten kerätään yli 10 miljardia euroa yksityisiä investointeja yhdessä Euroopan investointipankin kanssa. Määrästä vähintään miljardi euroa osoitetaan pk-yrityksille. Lisäksi seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet auttavat Eurooppaa pääsemään innovatiivisten lääkkeiden, puhtaan lentoliikenneteknologian, nanoelektroniikan ja sulautettujen järjestelmien kaltaisten keskeisten teknologioiden eturintamaan.

Komissio aikoo esittää heinäkuussa suosituksia eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi tarkoituksena yleiseurooppalaisen tutkimuksen ja innovaation tarjoamien mahdollisuuksien optimointi, tutkijoiden ja ideoiden liikkuvuutta Euroopassa haittaavien esteiden poistaminen ja korkeakoulujen ja yritysten välisten yhteyksien vahvistaminen. EU:n jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä 10 yhteisessä tutkimushankkeessa, joilla pyritään ratkaisemaan keskeisiä haasteita, kuten parannuskeinon löytäminen Alzheimerin tautiin. Lisäsi ne investoivat 48 ensisijaiseen tutkimusinfrastruktuuriin, kuten kliiniseen tutkimukseen, biodiversiteettiin ja aurinkoenergiaan. Infrastruktuureista 10 on jo täytäntöönpanovaiheessa ja 16:n täytäntöönpano on tarkoitus käynnistää tämän vuoden aikana.

Komissio on ehdottanut, että EU:n tason rahoitusta innovoinnille lisätään 80 miljardiin euroon seuraavassa talousarviossa Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa (ks. MEMO/11/848). Tähän uuteen ja yksinkertaiseen ohjelmaan on tarkoitus yhdistää kaikki EU:n tasolla käytettävissä oleva tuki tutkimuksesta markkinoihin ja luoda uusia mahdollisuuksia nopeasti kasvaville ja innovatiivisille yrityksille.

Lisätietoa innovaatiounionista:
http://ec.europa.eu/research/innovation-union/index_en.cfm

Lisätietoa Horisontti 2020 ‑ohjelmasta: http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm?pg=home

Euroopan patenttiuudistus [MARKT]

Kesäkuun 28. ja 29. päivänä kokoontuvan Eurooppa-neuvoston on tarkoitus päästä lopulliseen sopimukseen eräästä innovoinnin kehittämisen kannalta tärkeimmistä ja odotetuimmista uudistuksista eli aidosti eurooppalaisesta patenttijärjestelmästä, joka käsittää yhtenäisen eurooppalaisen patentin ja yhteisen patenttituomioistuimen. Käsiteltävänä oleva ehdotus perustuu tiiviimpään yhteistyöhön (ks. IP/11/470). Neuvosto on päässyt sopuun kaikista muista seikoista paitsi tuomioistuimen toimipaikasta.

Euroopan unionin patentti yksinkertaistaa innovaatioiden patentoimista Euroopassa ja vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia erityisesti pk-yritysten osalta. Tämä merkitsee sitä, että yhden patenttihakemuksen pohjalta myönnetään yhtenäinen patentti 25 jäsenvaltiossa ilman ylimääräisiä hallinnollisia esteitä. Espanja ja Italia eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön, mutta ne voivat päättää osallistua uuteen järjestelmään milloin tahansa sen käyttöönoton jälkeen perussopimuksen mukaisesti.

Yhtenäinen patentti on merkittävä edistysaskel, jonka avulla EU voi kuroa umpeen välimatkaa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Tällä hetkellä patenttisuojan hankkiminen kaikissa EU-maissa maksaa jopa 36 000 euroa, kun Yhdysvalloissa patenttisuoja maksaa 2 000 euroa ja Kiinassa vain 600 euroa.

Yksinkertaisempi patenttijärjestelmä on Euroopalle elintärkeä, jotta voidaan tukea innovointia ja investointeja eurooppalaiseen tutkimukseen ja kehitykseen. Esimerkiksi yhtenäisen patentin aiempaa yksinkertaisemmat käännösjärjestelyt laskevat patentin hakijoiden kustannuksia jopa 80 prosenttia nykyisestä, mikä vapauttaa resursseja tutkimustoimintaan.

Lisätietoja:

http://ec.europa.eu/internal_market/indprop/patent/index_en.htm

EIP:n pääoma [ECFIN]

EU:lla on käytössään vaikutusvaltainen instituutio, Euroopan investointipankki (EIP), joka voi tukea kasvua ja työllisyyttä. EIP, jonka lainakapasiteetti on useita kertoja Maailmanpankin kapasiteetin kokoinen, on ollut keskeisessä asemassa kriisin torjunnassa vuodesta 2008 lähtien. Se on kuitenkin lähes saavuttanut rajan, mihin se pystyy nykyisellä pääomapohjallaan. Jotta EIP voisi tukea paremmin kasvua ja työllisyyttä, sen pääomaa on vahvistettava: sen osakkeenomistajien eli jäsenvaltioiden on lisättävä pankin maksettua pääomaa. Puheenjohtaja Barroso vaati tällaista lisäystä unionin tilasta vuonna 2011 esittämässään puheessa (ks. SPEECH/11/607).

Jos EIP:n maksettua pääomaa kasvatetaan 10 miljardilla eurolla, pankki voi lisätä lainanantoaan 60 miljardilla eurolla seuraavien 3–4 vuoden aikana. Tämä puolestaan lisää muista lähteistä saatavaa rahoitusta, ja uusiin hankkeisiin voitaisiin näin ollen investoida 180 miljardia euroa. Lisäksi komissio ja EIP ehdottavat, että EU:n talousarviovaroilla lisätään EIP-ryhmän rahoitusvalmiuksia hyödyntämällä riskinjakovälineitä. Tältä osin on mahdollista hyödyntää valmiita tutkimus- ja innovointiohjelmia sekä infrastruktuuria ja pk-yrityksiä varten tarkoitettuja hankejoukkolainoja rakennerahastoista saatavalla tuella.

Puheenjohtaja Barroso ja EIP:n pääjohtaja Hoyer esittivät Eurooppa-neuvoston jäsenille tällaista EIP:n pääoman lisäystä 21. kesäkuuta (ks. MEMO/12/470).

Hankejoukkolainat [ECFIN]

Komissio esitti 19. lokakuuta 2011 säädösehdotuksen hankejoukkolainoja (ns. project bonds) koskevasta aloitteesta, jonka tavoitteena on saada hankejoukkolainamarkkinat käyntiin ja auttaa infrastruktuurihankkeiden järjestäjiä hankkimaan pitkäaikaista velkarahoitusta yksityiseltä sektorilta (ks. IP/11/236 ja MEMO/11/707).

Komissio aikoo käynnistää aloitteen pilottivaiheen vuosina 2012–2013 nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Sen on tarkoitus perustua Euroopan laajuisista verkoista (TEN) annetun asetuksen sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta tehdyn päätöksen muuttamiseen, ja siihen käytettäisiin näiden ohjelmien budjettikohdista yhteensä 230 miljoonaa euroa. Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston on tarkoitus äänestää ehdotuksesta heinäkuussa. Yhteensä 230 miljoonan euron talousarvioon yhdistetään EIP:n rahoitusta. Komissio arvioi, että kerrannaisvaikutukset ja erillinen takaus huomioon ottaen hankejoukkolainoilla voidaan pilottivaiheessa saada kerättyä investointeja jopa 4,6 miljardia euroa. Hankejoukkolainat ovat olennainen osa Verkkojen Eurooppa ‑välinettä vuosina 2014–2020.

Rakennerahastojen käyttö [REGIO/EMPL]

Koheesiopolitiikka on kasvun kannalta EU:n tärkein investointipolitiikka, jonka puitteissa Euroopan komissio on suorittanut huhtikuun 2009 jälkeen yhteensä 11,25 miljardia euroa ennakkomaksuja käteispulasta kärsiville jäsenvaltioille, jotta nämä voisivat tehdä pikaisesti investointeja kasvua tukeviin hankkeisiin.

Lisäksi vuonna 2011 käyttöön otettua mahdollisuutta pienentää kansallista yhteisrahoitusosuutta 10 prosenttiyksiköllä on tarjottu niin sanotuille ohjelmamaille, jotka saavat erityistä makrotaloudellista apua (tällä hetkellä Portugali, Romania, Latvia, Irlanti ja Kreikka). Sen avulla niiden on helpompi löytää hankkeiden toteuttamiseen tarvittavat varat (ks. IP/11/942). Jotta voitaisiin nopeuttaa hankkeiden toteuttamista koskevia päätöksiä, komission ennakkohyväksyntää tarvitaan vain hankkeille, joiden yhteenlaskettu arvo ylittää 50 miljoonaa euroa (kesäkuuhun 2010 saakka kynnysarvo oli 25 miljoonaa euroa).

Menettelyjä on yksinkertaistettu monin tavoin hankkeiden toteutuksen helpottamiseksi, ja uusille jäsenvaltioille on annettu erityistä hallinnollista apua, jotta ne voisivat paremmin mukauttaa hallintojärjestelmänsä vastaamaan EU:n sääntöjä. Komissio lähetti helmikuun ja toukokuun 2012 välisenä aikana erityisiä toimintaryhmiä kahdeksaan jäsenvaltioon, joissa nuorisotyöttömyys on suurinta (Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka, Latvia, Liettua, Portugali, Slovakia). Toimintaryhmien tehtävänä oli auttaa näitä jäsenvaltioita kohdentamaan uudelleen noin 7,3 miljardia euroa EU:n rakennerahastovaroja siten, että niistä hyötyi yli 460 000 nuorta näissä maissa (ks. MEMO/12/100, toimintaryhmien työn tulokset).

Kreikassa on laadittu julkinen luettelo 181 ensisijaisesta suurhankkeesta, joihin on investoitu yhteensä 115 miljardia euroa ja joiden avulla luodaan jopa 110 000 uutta työpaikkaa (ks. IP/12/549).

EU:n talousarviosta annettava tuki kasvuun ja työllisyyteen [BUDG]

Komission esittämässä vuosia 2014–2020 koskevassa ehdotuksessa pyritään keskittämään EU:n tulevat talousarviot yhä enemmän työllisyyttä tukevaan talouskasvuun. Vaikka määrärahojen enimmäismäärät on jäädytetty vuotta 2013 varten sovitulle tasolle, seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa kehotetaan lisäämään määrärahoja aloilla, jotka voivat tukea Euroopan taloutta (ks. IP/11/799).

Kestävän talouskasvun perusta ovat EU:n kaupungit ja alueet. Taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon osoitetut huomattavat määrärahat (376 miljardia euroa koko rahoituskaudella) on tarkoitus liittää tiiviimmin Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteisiin. Uusilla ehdollisuutta koskevilla säännöksillä varmistetaan, että EU:n rahoituksessa keskitytään tuloksiin ja että jäsenvaltioille tarjotaan voimakkaat kannustimet, jotta ne pyrkivät saavuttamaan Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteet. Kunkin jäsenvaltion kanssa tehdään kumppanuussopimus sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden rahoitus ja EU:n rahoitus täydentävät toisiaan.

Uudella Verkkojen Eurooppa ‑välineellä pyritään tehostamaan infrastruktuurihankkeiden yleiseurooppalaista arvoa (ks. IP/11/1200). Välineen määrärahat ovat 50 miljardia euroa, ja sen puitteissa on alustavasti määritelty liikenne-, energia- sekä tieto- ja viestintätekniikkahankkeet, joilla parannetaan verkkojen yhteenliitettävyyttä Euroopassa. Nämä yhteydet kiihdyttävät kasvua, tarjoavat paremman pääsyn sisämarkkinoille ja lopettavat tiettyjen taloudellisten ”saarekkeiden” eristyneen aseman. Verkkojen Eurooppa ‑väline antaa mahdollisuuden käyttää innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla nopeutetaan investointeja ja varmistetaan suuremmat investoinnit kuin mitä olisi mahdollista pelkällä julkisella rahoituksella. Komissio aikoo edistää EU:n hankejoukkolainojen käyttöä tukeakseen näiden tärkeiden hankkeiden toteuttamista.

Investointeja tutkimukseen ja innovointiin on tarkoitus lisätä merkittävästi seuraavien seitsemän vuoden aikana. EU:n yhteisellä Horisontti 2020 ‑ohjelmalla, jonka määrärahat ovat 80 miljardia euroa, tuetaan Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä ja autetaan luomaan työpaikkoja ja kehittämään ideoita tulevaisuutta varten. Ajatuksena on koota yhteen kaikki tämän alan hankkeet pirstaloitumisen ehkäisemiseksi ja varmistaa, että EU:n rahoittamat hankkeet täydentävät kansallisia pyrkimyksiä ja auttavat koordinoimaan niitä (ks. MEMO/11/848).

Lisäksi komissio ehdottaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmien vahvistamista. Nykyisten rahoitusvälineiden hajanaisuuden poistamiseksi se ehdottaa, että luodaan yhteinen koulutusta ja nuorisoa koskeva ohjelma, johon osoitetaan 15,2 miljardia euroa ja jossa keskitytään taitojen kehittämiseen ja liikkuvuuteen.

Työllisyyden tukeminen [EMPL]

Komission 18. huhtikuuta esittämä työllisyyspaketti (ks. IP/12/380 ja MEMO/12/252) käsittää keskipitkän aikavälin suunnitelman EU:n ja jäsenvaltioiden toimille, joilla tuetaan työllistävää elpymistä. Erityisesti paketissa kehotetaan jäsenvaltioita keskittymään työpaikkojen luomiseen seuraaville aloille: terveydenhuolto, tieto- ja viestintätekniikka sekä toimet, jotka liittyvät saastumisen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan siirtämään verotuksen painopistettä työnteosta ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. Komissio aikoo työllisyyspaketin puitteissa jatkossakin kannustaa ja tukea jäsenvaltioita hyödyntämään tehokkaammin EU:n varoja ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa, josta tehdään investointeja ammattitaitoon, koulutukseen, työnhakuneuvontaan ja osallistamiseen. Euroopan sosiaalirahasto luo suoraan keskimäärin noin 2 miljoonaa työpaikkaa vuosittain ja auttaa välillisesti luomaan lisää työpaikkoja koulutuksen avulla.

Työvoiman liikkuvuus [EMPL]

Komissio pyrkii tukemaan liikkuvuutta aidosti eurooppalaisilla työmarkkinoilla.

Sitä varten on edistyttävä työntekijöiden vapaata liikkuvuutta haittaavien juridisten ja käytännön esteiden poistamisessa. Komissio on tehnyt ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan muun muassa eläkeoikeuksien siirrettävyyttä (ks. MEMO/05/384) ja rajatyöntekijöiden verokohtelua ja lisäämään tietoisuutta oikeuksista ja velvollisuuksista.

Jotta työn kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan ja työntekijät, jotka ovat jääneet työttömiksi yhdessä jäsenvaltiossa, voisivat löytää avoinna olevan työpaikan toisesta jäsenvaltiosta ammattitaitonsa ja kokemuksensa avulla, komissio aikoo tehdä Eures-työnhakuportaalista todellisen eurooppalaisen työnvälitys- ja rekrytointivälineen. Lisäksi se suunnittelee (vuodesta 2013 alkaen) innovatiivisia verkossa toimivia itsepalvelusovelluksia, jotka tarjoavat käyttäjille välittömästi selkeän maantieteellisen kuvan Euroopan avoimista työpaikoista. Toukokuun 21. päivänä käynnistetty pilottihanke "Eka Eures-työpaikka" tarjoaa kaikkien jäsenvaltioiden 18–30-vuotiaille mahdollisuuden saada tietoa ja apua työnhakuun toisesta jäsenvaltiosta sekä taloudellista tukea työnhakua tai koulutusta varten. Pilottihankkeen alkuvaiheen tavoitteena on helpottaa 5 000 nuoren liikkuvuutta yli maiden rajojen.

Veropolitiikka [TAXUD]

Verotus on perinteisesti nähty pääasiassa keinona kerätä tuloja. Sillä on kuitenkin yhtä tärkeä merkitys talouden kilpailukyvyn, työllisyyden ja kasvun kannalta.

Vuoden 2012 talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa komissio keskittyi siihen, miten jäsenvaltiot voisivat verojärjestelmiensä avulla tukea paremmin kasvua esimerkiksi siirtämällä verotuksen painopistettä pois työnteosta ja keskittymällä enemmän ympäristöveroihin (ks. maakohtaiset suositukset).

EU:n tasolla komissio on ehdottanut energiaverodirektiiviä, jolla on tarkoitus tukea verotuksen painopisteen siirtämistä sekä edistää vihreää taloutta ja EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita (ks. IP/11/468). Toteutuessaan energiaverodirektiivi voi synnyttää miljoona uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Komissio ehdotti maaliskuussa 2011 yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa luodakseen yrityksille paremman toimintaympäristön (ks. MEMO/11/171). Tämä tekisi liiketoiminnasta valtioiden rajojen yli paljon halvempaa ja helpompaa, kun käytössä olisi yhdet ainoat veronlaskentasäännöt ja yhden luukun järjestelmä. Muut EU:n äskettäin esittämät aloitteet kilpailukykyisemmän liiketoimintaympäristön luomiseksi koskevat kaksinkertaista verotusta (ks. IP/11/1337) ja uutta arvonlisäverostrategiaa (ks. IP/11/1508).

EU:n finanssitransaktioveron käyttöönoton arvioidaan edistyvän tiiviimmän yhteistyön kautta, ja se voi olla tärkeä keino saada uutta rahoitusta, tukea rahoitusvakautta ja auttaa palauttamaan luottamus pankkeihin (ks. IP/11/1085).

Komissio on ottanut tavoitteeksi veronkierron ja petosten takia EU:ssa menetettyjen miljardien eurojen takaisin saamisen ja esittänyt useita käytännön toimenpiteitä, jotka on tarkoitus toteuttaa kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla (ks. IP/12/697 ja MEMO/12/492). Lisäksi komissio aikoo esittää vielä ennen vuoden 2012 loppua yhteisen lähestymistavan verokeitaiden ja aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi.

Komission ehdotus EU:n säästödirektiivin tehostamisesta sekä esitys neuvotteluvaltuuksista viiden EU:n ulkopuolisen maan kanssa tehtävistä tiukemmista säästöjen verottamista koskevista sopimuksista (ks. MEMO/12/353) ovat parhaillaan neuvoston käsittelyssä. Komissio kehottaa neuvostoa hyväksymään ehdotukset nopeasti, sillä ne ovat keskeisiä keinoja tehostaa veronkierron ehkäisemistä EU:ssa.

Kauppa [TRADE]

Ulkomaankauppa on keskeinen osa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa. Talouskasvun ja työpaikkojen luominen edellyttävät markkinoiden avaamista nopeuttamalla vapaakauppasopimusten tekemistä. Vaikka EU panosti suuresti Dohan neuvottelukierroksen päätökseen saamiseen, edistyminen monenvälisellä tasolla on hyvin hidasta. Sen vuoksi EU on laajentanut pyrkimyksiään käynnistää neuvottelut uusista vapaakauppasopimuksista ja päättää käynnissä olevat neuvottelut. EU:n ja Etelä-Korean vapaakauppasopimuksen voimaantulosta on kulunut vuosi 1. heinäkuuta 2012. Sopimus lisäsi vuonna 2011 vientiä EU:sta Koreaan 16 prosenttia. Komissaari Karel De Gucht on asettanut ensisijaiseksi tavoitteeksi saattaa päätökseen neuvottelut Kanadan ja Singaporen kanssa, sillä jälkimmäinen maa on tärkeä väylä Kaakkois-Aasiaan. EU:lla on samalla alueella käynnissä neuvottelut Intian ja Malesian kanssa, ja se on hiljattain käynnistänyt kauppaneuvottelut Vietnamin kanssa (ks. IP/12/689). EU pyrkii aloittamaan Kiinan kanssa neuvottelut investointisopimuksesta. Lisäksi komissio aikoo piakkoin pyytää jäsenvaltioilta valtuutusta käynnistää neuvottelut Japanin kanssa. Transatlanttisen kauppa-alueen luomista silmällä pitäen Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama, komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy ilmaisivat äskettäin tyytyväisyytensä työpaikkoja ja kasvua käsittelevän EU:n ja Yhdysvaltojen korkean tason työryhmän välikertomuksessa esitetystä edistyksestä (ks. MEMO/12/462). Tänä vuonna on tehty kauppasopimukset Perun, Kolumbian (ks. IP/12/690) ja Väli-Amerikan kanssa. Neuvottelut Latinalaisen Amerikan Mercosur-maiden kanssa jatkuvat. Lisäksi EU syventää sitoumustaan naapurialueillaan, etelässä ja idässä: Ukrainan kanssa on hiljattain saatu aikaan kunnianhimoinen sopimus.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site