Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

MEMO/12/306

Bryssel 7. toukokuuta 2012

Digitaalistrategia: Komissiolta ensimmäinen raportti audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin soveltamisesta

Euroopan komissio esitteli tänään raporttinsa audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin soveltamisesta. Direktiivi mahdollistaa audiovisuaalisten sisältöjen vapaan liikkuvuuden ja sillä pyritään tärkeisiin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin, jollaisia ovat esimerkiksi vihaan yllyttämisen kieltäminen, alaikäisten suojelu haitallisilta sisällöiltä sekä eurooppalaisten audiovisuaaliteosten edistäminen.

Raportin keskeisiä aiheita ovat mainonnan käytänteet ja tarve antaa lisäohjeistusta ns. internet-valmiisiin televisioihin (Connected TV) liittyen. Raportin pohjalta komissio:

  • käynnistää vuoden 2012 jälkipuoliskolla julkisen kuulemisen internet-valmiista televisioista,

  • päivittää TV-mainontaa koskevat ohjeensa vuonna 2013.

Varapuheenjohtaja Neelie Kroesin mukaan ”raportti osoittaa, että direktiivi toimii, mutta internet-vetoisten muutosten, kuten internet-valmiiden televisioiden yleistymisen, vuoksi tilannetta on seurattava tarkkaan”.

Direktiivin täytäntöönpano

Toistaiseksi 25 jäsenvaltiota on ilmoittanut siirtäneensä direktiivin kokonaan kansalliseen lainsäädäntöönsä. Kahden jäsenvaltion, eli Puolan ja Belgian, on vielä tehtävä lainsäädäntöönsä muutoksia.

Mainonta

Mainospalojen ja teleostosesitysten osuus televisiolähetyksissä saa olla enintään 12 minuuttia tuntia kohti. Raportin mukaan säännön soveltaminen on johtanut uudenlaisten mainosmuotojen käyttöön. Esimerkiksi Espanjassa on esiintynyt uudenlaista televisiomainontaa, jota Espanjan viranomaiset eivät ole tulkinneet mainospalojen esittämiseksi. EU-tuomioistuin on kuitenkin todennut, että myös kyseisen tyyppiset mainontamuodot ovat mainospaloja, joihin sovelletaan 12 minuutin sääntöä.

Komissio seurasi viitekaudella mainontakäytänteitä kahdeksassa jäsenvaltiossa. Useissa jäsenvaltioissa rikotaan säännöllisesti mainospaloja koskevaa 12 minuutin sääntöä. Kyseisille jäsenvaltioille on lähetetty asiasta ns. hallinnolliset kirjeet ja asiasta keskustellaan parhaillaan. Komissio seuraa jatkuvasti mainontasääntöjen noudattamista jäsenvaltioissa ja käynnistää tarvittaessa rikkomusmenettelyjä.

Alkoholi

Seuratuissa jäsenvaltioissa alkoholimainonta muodostaa 0,8–3 prosenttia kaikesta mainonnasta audiovisuaalisissa mediapalveluissa seurantakaudella lähetettyjen mainosten kokonaismäärästä laskettuna. Selkeitä sääntörikkomuksia ei kuitenkaan todettu.

Alkoholimainontaa koskevien direktiivin säännösten täytäntöönpanossa 22 jäsenvaltiota on asettanut jonkin verran tiukempia sääntöjä kanavien, mainostettujen tuotteiden tai mainonnan ajankohdan suhteen.

Lapset

Direktiivin mukaan audiovisuaalinen kaupallinen viestintä ei saa aiheuttaa fyysistä tai moraalista haittaa alaikäisille. Tämä tarkoittaa, ettei viestinnässä saa suoraan kehottaa alaikäisiä ostamaan tai vuokraamaan tuotetta tai palvelua käyttämällä hyväksi heidän kokemattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan, rohkaista suoraan alaikäisiä suostuttelemaan vanhempiaan tai muita henkilöitä ostamaan mainostettuja tavaroita tai palveluja, käyttää hyväksi erityistä luottamusta, jota alaikäiset tuntevat vanhempiaan, opettajiaan tai muita henkilöitä kohtaan, eikä näyttää perusteettomasti alaikäisiä vaarallisissa tilanteissa.

Sisältöanalyysi 100:sta yleisimmin lähetetystä mainospalasta osoitti, että direktiivin säännöksiä alaikäisten suojelusta mainonnassa on rikottu vain harvoin. Samoin kuin alkoholimainonnan tapauksessa asianomaisten säännösten yksityiskohtaisen sanamuodon vuoksi rikkomuksia todettiin vain vähän. Tästä huolimatta näyttää siltä, että televisiomainonnassa käytetään usein alaikäisiin kohdistettuja mainostekniikoita.

Viisi jäsenvaltiota on kieltänyt mainonnan lastenohjelmissa. Neljä jäsenvaltiota asettaa osittaisen kiellon tai muita rajoituksia mainonnalle lastenohjelmissa, joko tiettyinä ajankohtina tai tiettyjen tuotteiden osalta, ja seitsemän jäsenvaltiota kieltää sponsorien logojen näyttämisen lastenohjelmissa1.

Syrjintä

Raportissa analysoidaan myös sukupuolista syrjintää ja sukupuolistereotypioita sadasta yleisimmin lähetetystä mainospalasta kahdeksassa jäsenvaltiossa. Stereotyyppisiä sukupuolirooleja todettiin 21–36 prosentissa analysoiduista mainospaloista. Joissakin jäsenvaltioissa tietyt asemat, ammatit tai tuotteet liitetään kuitenkin järjestelmällisemmin tiettyyn sukupuoleen kuin muissa jäsenvaltioissa. Raportin mukaan yksikään analyysin kattamista maista ei ollut täysin vapaa tällaisista stereotypioista.

Näiden huomioiden pohjalta komissio jatkaa mainontasääntöjen noudattamisen seurantaa jäsenvaltioissa ja päivittää tiettyjä TV-mainonnan säännöksiä koskevan tulkintaohjeensa vuonna 2013.

Internet-valmiudella varustetut televisiot

Internet-valmiit televisiot (ns. Connected TV tai Hybrid TV) merkitsevät uutta vaihetta teknologioiden yhteennivoutumisessa (ns. konvergenssikehityksessä), joka tuo yhteen internetin ja perinteisen televisiolähetystoiminnan. Kun perinteisiin televisiovastaanottimiin tulee internet-liittymä, katsoja voi valita ohjelmia laajoista kirjastoista, käyttää uudenlaisia tilausvideopalveluja sekä katsella internetin sisältöjä.

Internetiin liitetyille televisioille suunniteltuja palveluja on tällä hetkellä toiminnassa Saksassa ja Italiassa, ja niitä ollaan tuomassa markkinoille myös Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vaikka monet tällä hetkellä myytävistä televisiolaitteista ovat internet-valmiita, vain 20–30 prosenttia on todella liitetty verkkoon. Euroopassa on tällä hetkellä 47 miljoonaa aktiivista internetiin kytkettyä kotilaitetta. Tähän sisältyvät televisiolaitteet, pelikonsolit, erilliset TV-sovittimet, Blu-ray-soittimet ja maksu-TV-sovittimet. Kun nopeammat internet-yhteydet tulevat yhä useampien ulottuville ja verkkoon kytkettäviä laitteita ja sisältöä tulee saataville yhä enemmän, internet-valmiille televisioille tarkoitettujen palvelujen voidaan ennakoida kasvavan suhteellisen nopeasti lähivuosien aikana.

Komission tavoitteena on, että eurooppalaiset saisivat täyden hyödyn näistä uusista palveluista ja heillä olisi laadukas ja turvallinen mahdollisuus tutustua audiovisuaalimateriaaliin tällaisten internetiin liitettyjen laitteiden kautta. Asiasta järjestetään julkinen kuuleminen vuoden 2012 loppuun mennessä.

Tausta

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 33 artiklan mukaan komissio esittää säännöllisesti direktiivin soveltamisesta raportin Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Nyt on kyseessä ensimmäinen raportti, joka kattaa vuodet 2009–2010.

Raportin ensimmäisessä osassa tarkastellaan direktiivin tähänastista täytäntöönpanoa, muun muassa kysymyksiä, jotka liittyvät mainonnan laatua koskevien sääntöjen tehokkuuteen alalla, jolla tarjonta ja kuluttajien reagointi mainontaan ovat muuttumassa.

Niiltä osin kuin arvioinnissa todetaan tilanteessa parantamisen varaa, ei aseteta kyseenalaiseksi direktiivin interventiologiikkaa, vaan edellytetään tehokkaampia keinoja. Raportti tarjoaa aineksia tietopohjan vahvistamiseksi tätä tarkoitusta varten.

Toisessa osassa luodaan ennakoiva katsaus siihen, millainen vaikutus merkittävillä teknologisilla muutoksilla on sääntelyyn tilanteessa, jossa perinteinen lähetystoiminta ja internet nivoutuvat yhteen nopeaa vauhtia.

Hyödyllisiä linkkejä

Raportti

http://ec.europa.eu/avpolicy/reg/tvwf/implementation/reports/index_en.htm

Audiovisuaali- ja mediapolitiikan verkkosivusto

http://ec.europa.eu/avpolicy/index_en.htm

Digitaalistrategian verkkosivusto

Neelie Kroesin verkkosivusto

Neelie Kroes Twitterissä

1 :

Ks. yhteyskomitean asiakirja http://ec.europa.eu/comm/avpolicy/reg/tvwf/contact_comm/index_en.htm.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site