Navigation path

Left navigation

Additional tools

Eurooppalainen kansalaisaloite

European Commission - MEMO/12/235   30/03/2012

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/12/235

Bryssel 30. maaliskuuta 2012

Eurooppalainen kansalaisaloite

I. Yleisiä kysymyksiä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

  • Mitä Lissabonin sopimuksessa sanotaan eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta?

  • Milloin ensimmäiset aloitteet on mahdollista käynnistää?

  • Mitä tapahtuu hiljattain tehdyn Greenpeace-vetoomuksen kaltaisissa tapauksissa? Voidaanko vetoomus jättää uudestaan nyt, kun kansalaisaloitteesta annettavaa asetusta on alettu soveltaa?

  • Mitä lisäarvoa kansalaisaloite tarjoaa?

  • Miten kansalaisaloite eroaa vetoomuksesta?

  • Onko jäsenvaltioissa mahdollista tehdä kansalaisaloitteita?

  • Voiko kansalaisaloite koskea aihetta ”x”? Hyväksyttäisiinkö aihetta koskeva aloite?

  • Voivatko kansalaiset käynnistää kansalaisaloitteella perussopimusten muutosprosessin?

  • Voivatko EU:ssa oleskelevat muiden maiden kansalaiset allekirjoittaa kansalaisaloitteen?

II. Kysymyksiä kansalaisaloitetta koskevasta asetuksesta: aloitteen toimintaperiaate

  • Kuka voi järjestää kansalaisaloitteen?

  • Voivatko järjestöt järjestää kansalaisaloitteen?

  • Annetaanko rahoittajien julkistamisesta mitään sääntöjä?

  • Tarjoaako EU rahoitusta kansalaisaloitteen järjestäjille?

  • Miten kansalaiset saavat tietoa vireillä olevista aloitteista?

  • Miten komissio tarkastaa, että aloitteita käynnistävät ryhmät ovat tosissaan?

  • Miten komissio aikoo estää ääriaineksia käyttämästä kansalaisaloitetta näkemystensä esittelyyn?

  • Eikö ”loukkaamis- tai pilailutarkoituksessa” tehtyjen aloitteiden hylkääminen tarkoita käytännössä sitä, että komissio voi sensuroida aloitteita?

  • Miten aloite-ehdotuksen voi rekisteröidä?

  • Millä kielellä aloite-ehdotuksen rekisteröintiä on pyydettävä?

  • Kääntääkö komissio ehdotetut aloitteet?

  • Miten järjestäjät voivat aloitetta valmistellessaan varmistaa, että heidän ideansa kuuluu komission toimivaltaan?

  • Miksi aloitteen allekirjoittajia on oltava neljäsosasta jäsenvaltioita? Miksei yksi maa riitä?

  • Miksi jäsenvaltiokohtaisen kannattajamäärän vähimmäisrajan määrittämisessä käytetään Euroopan parlamentin jäsenmäärään perustuvia kertoimia?

  • Mitä tapahtuu sellaisista jäsenvaltioista kerätyille kannatuksen ilmauksille, joissa vähimmäismäärä ei ylity?

  • Minkä ikäinen voi allekirjoittaa aloitteen?

  • Onko kansalaisten oltava äänestäjärekisterissä voidakseen allekirjoittaa aloitteen?

  • Jos jonkin jäsenvaltion kansalainen asuu toisessa jäsenvaltiossa, kummassa jäsenvaltiossa hänet lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?

  • Voivatko unionin ulkopuolella oleskelevat kansalaiset allekirjoittaa aloitteen? Missä jäsenvaltiossa heidät lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?

  • Voiko kansalaisaloitteen allekirjoittaa internetissä?

  • Miten kansalaiset voivat olla varmoja, että aloitteen allekirjoittaminen internetissä on suojattu?

  • Miten aloitetta tukevat kansalaiset voivat varmistaa, että heidän henkilötietojaan ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen?

  • Miten kannatuksen ilmaukset tarkastetaan?

  • Miten komissio vastaa hyväksyttyihin aloitteisiin?

  • Mitä tapahtuu, jos komissio päättää jättää toimimatta kansalaisaloitteen pohjalta? Mitä vaikutuskeinoja kansalaisilla on?

  • Onko aloitteella mahdollista vastustaa toista, vireillä olevaa aloitetta? Voiko saman aloitteen esittää useita kertoja?

  • Miksi jäsenvaltiot tarvitsivat vuoden kansalaisaloitteen saamiseksi käyttöön?

  • Eikö asetus tee kansalaisaloitteesta liian byrokraattista?

  • Monet kansalaisaloitteet saattavat tulla hylätyiksi sen perusteella, että niiltä puuttuu oikeusperusta tai ne katsotaan yhteensopimattomiksi EU:n arvojen kanssa. Eikö tämä heikennä kansalaisaloitemenettelyn tai jopa komission mainetta?

  • Eikö koko kansalaisaloite ole näennäisdemokratiaa ilman todellista vaikutusta?

I. Yleisiä kysymyksiä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

1. Mitä Lissabonin sopimuksessa sanotaan eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta?

Eurooppalainen kansalaisaloite on Lissabonin sopimuksen tarjoama uutuus. Sopimuksessa määrätään, että ”vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen, jossa Euroopan komissiota kehotetaan toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään asianmukainen ehdotus asioista, joissa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi” (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohta).

Kansalaisaloitetta koskevista menettelyistä ja edellytyksistä, kuten kansalaisten edustamien jäsenvaltioiden vähimmäismäärästä, säädetään asetuksessa, jonka antavat Euroopan parlamentti ja neuvosto Euroopan komission ehdotuksesta. Komissio teki ehdotuksensa 31. maaliskuuta 2010. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät asetuksen 16. helmikuuta 2011. Jäsenvaltioiden pyynnöstä sitä on alettu soveltaa vasta 1. huhtikuuta 2012 (ks. kysymys 27).

2. Milloin ensimmäiset aloitteet on mahdollista käynnistää?

Sunnuntai 1. huhtikuuta on ensimmäinen päivä, josta alkaen komissio voi rekisteröidä aloite-ehdotuksia. Tämä on ensimmäinen vaihe ennen kuin kansalaiset voivat alkaa kerätä aloitteelle kannatusta.

3. Mitä tapahtuu hiljattain tehdyn Greenpeace-vetoomuksen kaltaisissa tapauksissa? Voidaanko vetoomus jättää uudestaan nyt, kun kansalaisaloitteesta annettavaa asetusta on alettu soveltaa?

Greenpeacen hiljattain järjestämän kaltaisia vetoomuksia ei voida pitää kansalaisaloitteina. Koska Lissabonin sopimuksen mukaan kansalaisaloitetta koskevista menettelyistä ja edellytyksistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, ennen asetuksen voimaantuloa käynnistettyjä aloitteita ei voida pitää sopimuksessa tarkoitettuina kansalaisaloitteina, koska noudatettavia sääntöjä ja menettelyjä ei vielä ollut olemassa. Ennen asetuksen voimaantuloa kerättyjä allekirjoituksia ei voida käyttää myöhemmin, sillä asetuksen mukaan kannatuksen ilmaisuja voidaan kerätä vasta kun komissio on rekisteröinyt aloite-ehdotuksen.

4. Mitä lisäarvoa kansalaisaloite tarjoaa?

Euroopan unioni toimii Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeenkin edustuksellisen demokratian pohjalta. Euroopan parlamentti edustaa unionissa suoraan kansalaisia.

Eurooppalaiset kansalaisaloitteet kuitenkin laajentavat julkista keskusteluareenaa tarjoamalla kansalaisille mahdollisuuden osallistua unionin demokraattiseen päätöksentekoon entistä aktiivisemmin.

Vaikka aloiteoikeus jää komissiolle, joka ei ole velvollinen tekemään ehdotuksia kansalaisaloitteen pohjalta, komissio sitoutuu huolellisesti tarkastelemaan kaikkia sen toimivaltaan liittyviä aloitteita, jotta se voi harkita toimenpide-ehdotuksen tarpeellisuutta.

Komissio uskookin, että tämä uusi väline on erittäin tervetullut lisä sekä eurooppalaiseen demokratiaan että EU:n toimintalinjojen valmisteluun.

5. Miten kansalaisaloite eroaa vetoomuksesta?

Jo aiempien perussopimusten nojalla Euroopan parlamentille oli mahdollista esittää vetoomuksia, mutta Lissabonin sopimuksella käyttöön otettava uusi kansalaisaloite eroaa näistä merkittävästi. Vetoomuksia voivat esittää joko yksin tai yhdessä unionin kansalaiset sekä luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka oleskelevat tai joilla on rekisteröity toimipaikka jossakin jäsenvaltiossa. Vetoomuksen aiheen on kuuluttava unionin toimialaan ja sillä on oltava suora vaikutus vetoomuksen tekijään (esimerkiksi valitus). Niinpä vetoomuksissa ei välttämättä ehdoteta uutta toimintapolitiikkaa. Vetoomukset osoitetaan Euroopan parlamentille, koska se on kansalaisten suora edustaja unionissa.

Sen sijaan kansalaisaloite tarjoaa vähintään miljoonan kansalaisen joukolle mahdollisuuden pyytää suoraan komissiolta uutta poliittista aloitetta.

6. Onko jäsenvaltioissa mahdollista tehdä kansalaisaloitteita?

Kansalaisaloitteet ovat mahdollisia jo useimmissa jäsenvaltioissa jollakin tasolla. Maanlaajuiset kansalaisaloitteet ovat mahdollisia esimerkiksi Alankomaissa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Unkarissa. Alueellisiin aloitteisiin on mahdollisuus muun muassa Alankomaissa, Espanjassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Saksassa. Paikalliset aloitteet ovat mahdollisia esimerkiksi Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Luxemburgissa, Ruotsissa, Saksassa, Sloveniassa ja Unkarissa. Kansalaisaloitteita käytetään myös EU:n ulkopuolella (esim. Sveitsissä ja Yhdysvalloissa). Aloitteiden aiheet vaihtelevat suuresti maittain. Myös menettelyissä on eroja.

7. Voiko kansalaisaloite koskea aihetta ”x”? Hyväksyttäisiinkö aihetta koskeva aloite?

Tässä ei ole mahdollista kartoittaa kaikkia sääntöjen mukaan mahdollisia ehdotuksia. Periaatteet ovat melko selvät: aloite rekisteröidään paitsi jos se kuuluu selkeästi komission toimivallan ulkopuolelle, se on tehty selkeästi loukkaamis- tai pilailutarkoituksessa tai se on selkeästi EU:n arvojen vastainen.

8. Voivatko kansalaiset käynnistää kansalaisaloitteella perussopimusten muutosprosessin?

Eivät. Lissabonin sopimuksen ja kansalaisaloitetta koskevan asetuksen mukaisesti kansalaisaloitteissa voidaan tehdä ehdotuksia ainoastaan sellaisista asioista, joissa kansalaiset katsovat tarvittavan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi.

9. Voivatko EU:ssa oleskelevat muiden maiden kansalaiset allekirjoittaa kansalaisaloitteen?

Tämä ei ole Lissabonin sopimuksen mukaan sallittua. Sopimuksessa sanotaan, että ainoastaan jäsenvaltioiden kansalaiset voivat allekirjoittaa kansalaisaloitteita.

II. Kysymyksiä kansalaisaloitetta koskevasta asetuksesta: aloitteen toimintaperiaate

1. Kuka voi järjestää kansalaisaloitteen?

Kansalaisaloitteen voi järjestää kansalaiskomitea, jossa on vähintään seitsemän kansalaista, joiden asuinpaikat ovat vähintään seitsemässä eri jäsenvaltiossa. Komitean jäsenten on oltava unionin kansalaisia, jotka ovat saavuttaneet äänioikeusiän Euroopan parlamentin vaaleissa (18 vuotta kaikissa muissa jäsenvaltioissa paitsi Itävallassa 16). Heidän on nimettävä edustaja ja varaedustaja, jolla on valtuudet puhua ja toimia komitean nimissä koko prosessin ajan. Euroopan parlamentin jäseniä ei lasketa kansalaiskomitean jäsenten vähimmäismäärään.

2. Voivatko järjestöt järjestää kansalaisaloitteen?

Järjestöt eivät voi järjestää kansalaisaloitetta. Mikä tahansa yhteisö voi kuitenkin edistää tai tukea ehdotettuja aloitteita, kunhan se tapahtuu täysin avoimesti.

3. Annetaanko rahoittajien julkistamisesta mitään sääntöjä?

Avoimuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden vuoksi aloitteen järjestäjien pitää toimittaa koko prosessin ajan säännöllisesti tietoa aloitetta tukevista järjestöistä ja siitä, miten aloite rahoitetaan. Tämä hyödyttää myös niitä kansalaisia, jotka harkitsevat aloitteen allekirjoittamista. Lisäksi se on komission käynnistämän Euroopan avoimuusaloitteen mukaista.

4. Tarjoaako EU rahoitusta kansalaisaloitteen järjestäjille?

Tarkoitukseen ei aiota myöntää EU-rahoitusta.

5. Miten kansalaiset saavat tietoa vireillä olevista aloitteista?

Kaikki vireillä olevat aloitteet rekisteröidään, ja ne ovat kaikkien nähtävissä komission internetsivustolla. Tämä helpottaa vireillä olevien aloitteiden seuraamista ja tukee tiedottamista ja avoimuutta.

6. Miten komissio tarkastaa, että aloitteita käynnistävät ryhmät ovat tosissaan?

Asetuksessa säädetään, että sellaisia aloite-ehdotuksia ei rekisteröidä, joita ei selvästikään ole tehty vakavissaan (vaan esim. pilailu- tai loukkaamistarkoituksessa). Koska aloitteen voi järjestää vain kansalaiskomitea, tällaisten aloitteiden määrä tuskin nousee kovin suureksi.

7. Miten komissio aikoo estää ääriaineksia käyttämästä kansalaisaloitetta näkemystensä esittelyyn?

Asetuksessa säädetään, että komission on kieltäydyttävä rekisteröimästä aloite-ehdotus, joka on selvästi unionin arvojen vastainen, jotta ääriainekset eivät voi mainostaa näkemyksiään komission internetsivustolla.

8. Eikö ”loukkaamis- tai pilailutarkoituksessa” tehtyjen aloitteiden hylkääminen tarkoita käytännössä sitä, että komissio voi sensuroida aloitteita?

Ei. Se voi jättää rekisteröimättä ainoastaan selkeästi sellaiset aloitteet, joiden loukkaamis- tai pilailutarkoituksesta ei ole juuri epäilystä. Aloitteen laatijoilla on sitä paitsi mahdollisuus saattaa asia Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi tai tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle, jos he ovat tyytymättömiä päätökseen (ks. kysymys 25).

9. Miten aloite-ehdotuksen voi rekisteröidä?

Aloitteen järjestäjien on pyydettävä, että komissio rekisteröi heidän ehdotuksensa. Niiden on ilmoitettava jollakin unionin virallisella kielellä komission rekisteröintisivulla internetissä seuraavat tiedot:

  • ehdotetun kansalaisaloitteen nimi

  • aihe

  • ehdotuksen tavoitteet, joiden perusteella komissiolta pyydetään toimia

  • perussopimusten kohdat, joita järjestäjät pitävät olennaisina ehdotettujen toimien kannalta

  • komitean jäsenten (vähintään seitsemän) koko nimi, postiosoite, kansalaisuus ja syntymäaika; maininta komitean edustajasta ja varaedustajasta sekä näiden sähköpostiosoitteet

  • kaikki rahoittajat ja tukijat.

Järjestäjät voivat myös tarjota liitteessä tarkempia tietoja, esimerkiksi ehdotuksen säädöstekstiksi.

Komissio rekisteröi ehdotetun aloitteen näiden tietojen perusteella, jos asetuksessa vahvistetut edellytykset täyttyvät. Se varmistaa erityisesti, että aloite-ehdotus kuuluu sellaiselle alalle, jossa komissiolla on toimivalta ehdottaa unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi.

10. Millä kielellä aloite-ehdotuksen rekisteröintiä on pyydettävä?

Aloite-ehdotuksen rekisteröintipyynnön voi esittää millä tahansa unionin virallisella kielellä.

11. Kääntääkö komissio ehdotetut aloitteet?

Ei. Järjestäjät vastaavat ehdotuksensa käännättämisestä haluamilleen kielille. Kun ehdotus on rekisteröity jollakin virallisella kielellä, järjestäjät voivat pyytää muiden virallisten kielten lisäämistä rekisteriin. Ennen kuin komissio rekisteröi ne, se tarkastaa, etteivät ne ole ilmeisessä ristiriidassa alkuperäisen aloitteen nimen, aiheen ja tavoitteiden kanssa.

12. Miten järjestäjät voivat aloitetta valmistellessaan varmistaa, että heidän ideansa kuuluu komission toimivaltaan?

Komissio tarjoaa tietoa toimivallastaan kansalaisaloitetta koskevalla internetsivustolla. Tämä tieto auttaa järjestäjiä tarkastamaan, onko olemassa sellaista perussopimuksen määräystä, jonka perusteella komissio voisi toimia kyseisessä asiassa.

13. Miksi aloitteen allekirjoittajia on oltava neljäsosasta jäsenvaltioita? Miksei yksi maa riitä?

Jotta kansalaisaloite edustaisi todella unionin etua ja koska Lissabonin sopimuksessa vaaditaan, että aloitteentekijät tulevat "merkittävästä määrästä jäsenvaltioita”, jäsenvaltioille oli vahvistettava vähimmäismäärä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto päätyivät neljäsosaan jäsenvaltioista, mikä tarkoittaa nykyisellä jäsenmäärällä (ja vielä Kroatiankin liityttyä unioniin) seitsemää jäsenvaltiota.

14. Miksi jäsenvaltiokohtaisen kannattajamäärän vähimmäisrajan määrittämisessä käytetään Euroopan parlamentin jäsenmäärään perustuvia kertoimia?

Komissio ehdotti vihreässä kirjassaan, että jäsenvaltiokohtaiseksi aloitteen tukijoiden vähimmäismääräksi vahvistettaisiin 0,2 prosenttia väestöstä. Monissa vihreään kirjaan saaduissa kannanotoissa tätä lukua pidettiin kuitenkin turhan korkeana sen eurooppalaisen edustavuuden saavuttamiseksi. Toiset pitivät prosenttilukua myös epätasapuolisena. On paljon helpompaa kerätä tuki 1 000 kansalaiselta (0,2 prosenttia väestöstä) Luxemburgissa kuin 160 000 kansalaiselta Saksassa, jolloin pienillä jäsenvaltioilla olisi enemmän vaikutusta kuin suurilla.

Valitussa menettelyssä onkin otettu huomioon nämä molemmat näkökohdat. Asetuksessa säädetään jokaisella valtiolle kiinteä vähimmäisraja, joka on suhteutettu valtion väestömäärään ja jolle on määritetty ala- ja yläraja.

Jotta nämä vähimmäismäärät voitaisiin määrittää objektiivisesti, ne lasketaan kustakin jäsenvaltiosta valittujen Euroopan parlamentin jäsenten määrään perustuvan kertoimen avulla. Kertoimeksi valittiin 750, jotta voidaan ottaa huomioon useiden sidosryhmien esittämät vaatimukset asettaa vähimmäismäärä alle 0,2 prosenttiin väestöstä sekä se, ettei vähimmäismäärä saisi olla liian pieni pienissä jäsenvaltioissa.

Tämän järjestelmän ansiosta suurissa jäsenvaltioissa tarvitaan suhteellisesti pienempi määrä allekirjoittajia kuin pienissä jäsenvaltioissa.

Asetuksen liitteessä I luetellaan allekirjoitusten vähimmäismäärät jäsenvaltioittain.

15. Mitä tapahtuu sellaisista jäsenvaltioista kerätyille kannatuksen ilmauksille, joissa vähimmäismäärä ei ylity?

Ne lisätään tietysti allekirjoitusten yhteismäärään, mutta kyseisiä jäsenvaltioita ei lasketa mukaan vaadittuun jäsenvaltioiden neljäsosaan.

16. Minkä ikäinen voi allekirjoittaa aloitteen?

Kaikki unionin kansalaiset, jotka ovat äänioikeusikäisiä Euroopan parlamentin vaaleissa, voivat ilmaista tukensa aloitteelle. Tämä tarkoittaa 18 vuoden ikärajaa muissa jäsenvaltioissa paitsi Itävallassa (jossa ikäraja on 16).

17. Onko kansalaisten oltava äänestäjärekisterissä voidakseen allekirjoittaa aloitteen?

Ei. Vaaditaan ainoastaan unionin kansalaisuus ja äänioikeusikä Euroopan parlamentin vaaleissa.

18. Jos jonkin jäsenvaltion kansalainen asuu toisessa jäsenvaltiossa, kummassa jäsenvaltiossa hänet lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?

Tämä riippuu sitä, minkälaisia tietoja aloitteen allekirjoittaja antaa, ja samalla siis jäsenvaltiosta, joka tarkastaa hänen tuen ilmauksensa. Jos henkilö antaa tiedot asuinjäsenvaltionsa mukaan, hänet lasketaan mukaan asuinjäsenvaltiossa. Jos taas henkilö antaa siihen maahan liittyvät tiedot, jonka kansalainen hän on, hänet lasketaan mukaan tässä jäsenvaltiossa. Esimerkiksi Virossa asuva itävaltalainen voi täyttää lomakkeen joko Virossa tarkastettavaksi ja siellä laskettavaksi, kunhan hän ilmoittaa koko nimensä, osoitteensa, syntymäaikansa ja -paikkansa sekä kansalaisuutensa, TAI hän voi tehdä sen Itävallassa tarkastettavaksi ja laskettavaksi, jos hän toimittaa edellä mainittujen tietojen lisäksi henkilötunnuksen (joka on määritelty tarkemmin asetuksen liitteessä III olevassa C osassa).

Kansalainen ei kuitenkaan voi allekirjoittaa aloitetta kuin kerran.

19. Voivatko unionin ulkopuolella oleskelevat kansalaiset allekirjoittaa aloitteen? Missä jäsenvaltiossa heidät lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?

EU:n ulkopuolella oleskelevien unionin kansalaisten mahdollisuus allekirjoittaa kansalaisaloite riippuu siitä jäsenvaltiosta, jonka kansalaisia he ovat. Jotkut jäsenvaltiot eivät kykene tarkastamaan EU:n ulkopuolella asuvien kansalaistensa kannatuksen ilmauksia. Komission ehdotuksessa tarjottiin mahdollisuutta aloitteen allekirjoittamiseen kaikille unionin kansalaisille, jotka oleskelevat EU:n ulkopuolella. Joidenkin jäsenvaltioiden uusista vaatimuksista johtuen on kuitenkin mahdollista, että eräät kansalaiset eivät voi allekirjoittaa aloitteita. Ne, joilla tämä mahdollisuus on, lasketaan sen maan allekirjoittajamäärään, jonka kansalaisia he ovat.

20. Voiko kansalaisaloitteen allekirjoittaa internetissä?

Aloitteen allekirjoittaminen internetissä on mahdollista. Järjestäjien on tällöin perustettava internettiin nimienkeräysjärjestelmä, joka täyttää asetuksessa vahvistetut tekniset ja turvallisuusvaatimukset. Komissio on laatinut tekniset standardit ja tarjoaa ilmaisen avoimen lähdekoodin ohjelmiston, josta järjestäjät saavat apua järjestelmän perustamiseen.

21. Miten kansalaiset voivat olla varmoja, että aloitteen allekirjoittaminen internetissä on suojattu?

Ennen kuin nimien keräys aloitetaan internetissä, järjestäjien on pyydettävä tietojen tallennuspaikan toimivaltaista kansallista viranomaista hyväksymään keräysjärjestelmän (myös silloin kun järjestäjät käyttävät komission tarjoamaa avoimen lähdekoodin ohjelmaa). Nämä viranomaiset tarkastavat, että keräysjärjestelmän tekniset ja turvallisuusominaisuudet vastaavat asetuksessa vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia. Tällä varmistetaan, että allekirjoittaminen on turvallista.

22. Miten aloitetta tukevat kansalaiset voivat varmistaa, että heidän henkilötietojaan ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen?

Asetuksessa varmistetaan, että kaikki asianomaiset toimijat – järjestäjä, jäsenvaltiot ja komissio – noudattavat tietosuojaa. Tietosuoja koskee sekä aloitteen järjestämistä että jatkotoimia. Kansalaisaloitetta varten tarvittavien henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan voimassa olevia tietosuojasäännöksiä. Tietojen käsittelystä vastaavat kansalaisaloitteen järjestäjät ovat sovellettavan kansallisen lain mukaisesti vastuussa aiheuttamastaan vahingosta. Myös kansalaisaloitetta koskevaan asetukseen sisältyy seuraamuksia sen säännösten rikkomisesta.

23. Miten kannatuksen ilmaukset tarkastetaan?

Kun kansalainen haluaa allekirjoittaa aloitteen, hänen on täytettävä jäsenvaltionsa (joko asuin- tai kansalaisuusjäsenvaltionsa) vaatimat tiedot, joita voivat olla esim. etunimet ja sukunimi, osoite, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus sekä joissakin jäsenvaltioissa henkilötunnus. Jotkut jäsenvaltiot eivät vaadi kaikkia näitä tietoja (kuten tarkkaa osoitetta tai syntymäaikaa ja -paikkaa). Tietoja koskevat vaatimukset esitetään tarkemmin kahdessa kannatuksen ilmaisemiseen tarkoitetussa mallissa, jotka sisältyvät asetuksen liitteeseen III (A ja B osa). Joidenkin jäsenvaltioiden vaatimien henkilötunnusten osalta liitteen III C osassa luetellaan, mitä asiakirjoja tai tunnuksia ne hyväksyvät.

Järjestäjien on käytettävä eri lomaketta sen mukaan, mistä jäsenvaltiosta allekirjoittajat ovat. Toisin sanoen kaikkien saman lomakkeen allekirjoittajien on oltava samasta jäsenvaltiosta. Järjestäjien on lähettävä lomakkeet kyseisen valtion viranomaisille. Viranomaiset tekevät tarvittavat tarkastukset voidakseen vahvistaa hyväksyttyjen kannatuksen ilmaisujen lukumäärän. Tässä voidaan käyttää satunnaisotantaa.

24. Miten komissio vastaa hyväksyttyihin aloitteisiin?

Komissiolla on sääntöjen mukaan kolme kuukautta aikaa tarkastella tarvittavan kannatuksen saanutta kansalaisaloitetta. Ennen kuin komissio laatii asiasta päätelmänsä, se vastaanottaa aloitteen järjestäjät soveltuvalla tasolla, jotta he voivat selittää tarkemmin aloitteen tarkoitusta. Järjestäjille annetaan myös mahdollisuus esitellä aloitteensa Euroopan parlamentin järjestämässä julkisessa kuulemisessa.

25. Mitä tapahtuu, jos komissio päättää jättää toimimatta kansalaisaloitteen pohjalta? Mitä vaikutuskeinoja kansalaisilla on?

Kansalaisaloite koskee politiikan määrittelyä eikä vaikuta komission aloiteoikeuteen. Se velvoittaa komission kuitenkin tarkastelemaan kollegiona tarkasti kansalaisaloitteessa esitettyjä pyyntöjä. Jos komissio ei aio ryhtyä aloitteen johdosta mihinkään toimiin, se perustelee selkeästi, miksei. Komission tekemään poliittiseen arviointiin aloitteen sisällöstä ei ole mitään valitusmenettelyä.

Sen sijaan päätös jättää ehdotettu aloite rekisteröimättä perustuu oikeudellisiin seikkoihin, ja siitä päätöksestä voi valittaa. Jos komissio kieltäytyy rekisteröimästä aloitetta, se ilmoittaa järjestäjille syyt tähän sekä kertoo kaikista oikeudellisista ja muista mahdollisuuksista, joita järjestäjillä on käytettävissään.

26. Onko aloitteella mahdollista vastustaa toista, vireillä olevaa aloitetta? Voiko saman aloitteen esittää useita kertoja?

Asetuksessa ei ole sääntöjä saman tai samantapaisen kansalaisaloitteen ehdottamisesta uudestaan. Siinä ei myöskään kielletä vastakkaisten aloitteiden käynnistämistä.

27. Miksi jäsenvaltiot tarvitsivat vuoden kansalaisaloitteen saamiseksi käyttöön?

Monien jäsenvaltioiden oli mukautettava kansallista lainsäädäntöään, jotta ne voivat tarkastaa kannatuksen ilmaukset ja/tai varmistaa, että järjestäjiin voidaan soveltaa asianmukaisia seuraamuksia, jos he rikkovat kansalaisaloitteesta annettua asetusta.

28. Eikö asetus tee kansalaisaloitteesta liian byrokraattista?

Kansalaisaloitteesta ei ole annettu tarpeettomia sääntöjä. Sovituilla säännöillä saavutetaan sopiva tasapaino, jotta kansalaisaloite on uskottava väline ja kansalaisten on helppo käyttää sitä.

Lisäksi komissio on laatinut kattavan ja käyttäjäystävällisen oppaan menettelyn eri vaiheista. Se on saatavilla internetissä. Lisäksi Europe Direct -tiedotuspiste vastaa komission yksiköiden avustuksella kansalaisten tiedusteluihin.

29. Monet kansalaisaloitteet saattavat tulla hylätyiksi sen perusteella, että niiltä puuttuu oikeusperusta tai ne katsotaan yhteensopimattomiksi EU:n arvojen kanssa. Eikö tämä heikennä kansalaisaloitemenettelyn tai jopa komission mainetta?

Komissio uskoo, että suurin osa aloite-ehdotuksista rekisteröidään. Hylkäysperusteita on vähän ja ne ovat selvät: aloite kuuluu selkeästi komission toimivallan ulkopuolelle, se on tehty selkeästi loukkaamis- tai pilailutarkoituksessa tai se on selkeästi EU:n arvojen vastainen. Kansalaisaloite on innovatiivinen osallistuvan demokratian väline. Kuten kaikkien uusien järjestelmien, sen käyttöönottoon saattaa liittyä alkuhankaluuksia, mutta tämä ei välttämättä tarkoita suurta hylättyjen hakemusten määrää. Komissio on vakuuttunut, että kansalaisaloitteiden järjestäjät toimivat hyvin huolellisesti ja pyytävät aloitteen rekisteröintiä täysin tietoisina edellä mainituista säännöistä. Tällöin kansalaisaloitemenettelyn tai komission maine tuskin on vaarassa.

30. Eikö koko kansalaisaloite ole näennäisdemokratiaa ilman todellista vaikutusta?

Miljoonalla allekirjoituksella vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta on aivan varmasti vaikutusta. Jos aloite täyttää vaatimukset ja saa tarvittavan kannatuksen, sitä ei missään tapauksessa lakaista maton alle. Komissio vastaanottaa aloitteen järjestäjät soveltuvalla tasolla, jotta he voivat selittää tarkemmin aloitteen tarkoitusta. Järjestäjille annetaan myös mahdollisuus esitellä aloitteensa Euroopan parlamentin järjestämässä julkisessa kuulemisessa. Komission koko päätöksentekokoneisto osallistuu aloitteen käsittelyyn laatimalla aloitteen jatkotoimista tiedonannon, jonka koko kollegio hyväksyy. Vaikka aloite ei lopulta johtaisikaan lainsäädännöllisiin toimiin, asia on saanut runsaasti näkyvyyttä koko Euroopassa ja Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat keskustelleet sitä.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website