Navigation path

Left navigation

Additional tools

MEMO/12/184

Bryssel 15. maaliskuuta 2012

Kysymyksiä ja vastauksia Kreikka-työryhmästä ja sen toisesta neljännesvuosiraportista

Katso myös: IP/12/242

1. Mikä on Kreikka-työryhmän tehtävä?

Komission Kreikka-työryhmä perustettiin auttamaan Kreikan viranomaisia uudistusten toteuttamisessa ja kasvun aikaansaamisessa lähivuosina Kreikan, EU:n ja IMF:n kesken sovittujen ohjelmien mukaisesti.

Puheenjohtaja Barroso perusti työryhmän heinäkuussa 2011 Kreikan hallituksen pyynnöstä. Se aloitti toimintansa syyskuussa ja on siitä lähtien toiminut aktiivisesti ennen kaikkea kahdessa tehtävässä:

  • 1) Se pyrkii määrittelemään, missä määrin Kreikka tarvitsee teknistä apua jäsenvaltioilta EU:n, IMF:n ja EKP:n sopeutusohjelman toteuttamiseksi, ja koordinoimaan tätä apua. Avun tarve on nyt arvioitu, joten on aika sovittaa todetut tarpeet yhteen monien jäsenvaltioiden ja esimerkiksi IMF:n tarjoaman asiantuntemuksen kanssa. Asiantuntemusta on tarjottu esimerkiksi veronkannon, kiinteistörekisterin pidon, terveydenhuoltojärjestelmän uudenaikaistamisen, hallintouudistuksen, valmiuksien parantamisen, yksityistämisprosessin ja liiketoimintaympäristön kehittämisen aloilta.

  • 2) Se pyrkii tehostamaan EU:n varojen käyttöä kasvua ja työllisyyttä parantavien hankkeiden edistämiseksi. Painopisteenä on tähän mennessä ollut käytettävissä olevien EU-varojen kohdentaminen 181 tärkeimpään kasvua edistävään hankkeeseen. Seuraavana vaiheena on kanavoida varat konkreettisesti näihin hankkeisiin.

2. Millä aloilla työryhmä toimii?

Kreikka-työryhmä toimii yhdeksällä alalla, joista on sovittu talouden sopeutusohjelman ja Kreikan, EU:n, EKP:n ja IMF:n välisen yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti sekä Kreikan viranomaisten ja jäsenvaltioiden kuulemisen perusteella. Näillä aloilla tarvitaan kipeimmin uudistuksia Kreikan tulevan kehityksen edistämiseksi:

  • Koheesiopolitiikan ohjelmat, ympäristö ja liikenne

  • Talousarvio ja verotus

  • Rahoitussektori / rahoituksen saatavuus

  • Liiketoimintaympäristö (julkiset hankinnat ja kilpailu)

  • Hallintouudistus / sähköinen viranomaisasiointi

  • Työmarkkinat

  • Kansanterveys

  • Oikeus- ja sisäasiat

  • Yksityistäminen ja julkisten urakoiden loppuun saattaminen.

3. Tulokset ovat toistaiseksi vähäisiä. Johtaako työryhmän toiminta vain byrokratian lisääntymiseen?

Kuluneiden kuuden kuukauden aikana on saatu aikaan seuraavaa:

  • Työryhmän tärkeimpänä tavoitteena on ollut kartoittaa EU-varoista osittain tuettavat hankkeet, jotka ovat olleet käynnissä mutta keskeytyneet Kreikan viranomaisten puuttuvan rahoituksen vuoksi. Lisäksi on laadittu luettelo tärkeimmistä kasvua tukevista hankkeista, ja huomattavaa osaa EU-varoja ollaan uudelleenkohdentamassa näihin hankkeisiin.

  • Työryhmän toisena keskeisenä tavoitteena on ollut luoda vankka yhteistyöperusta ja hyvät työsuhteet Kreikan viranomaisten kanssa. Tämän pohjalta Kreikan viranomaiset ovat pystyneet selkeästi ilmoittamaan, millaista teknistä apua ne tarvitsevat. Sittemmin työryhmä on onnistunut sovittamaan viranomaisten tarpeet avainaloilla yhteen jäsenvaltioiden tarjoaman teknisen avun kanssa.

4. Mitä konkreettisia tuloksia työryhmä on saanut aikaan?

Ensinnäkin EU:n varat, jotka ovat eräs harvoista Kreikassa tällä hetkellä käytettävissä olevista kasvurahoituksen lähteistä, kohdennetaan ja käytetään nyt paremmin.

  • Työryhmä ja Kreikan viranomaiset ovat parhaillaan kohdentamassa uudelleen suurta osaa Kreikan käytettävissä olevasta 20,4 miljardin euron koheesiorahoituksesta. Erityisesti pyritään edistämään 181:tä kasvua lisäävää painopistehanketta, esimerkkeinä viisi moottoritietoimilupaa (1 400 kilometriä ja 30 000 potentiaalista työpaikkaa) sekä pk-yrityksille osoitettu tuki.

  • Kreikka on parantanut EU:n varojen käyttöä: tämänhetkinen 35 prosentin käyttöaste on EU:n keskiarvoa parempi ohjelmakauden tässä vaiheessa. Lisäksi se on toteuttanut yli 98 prosenttia yhteisymmärryspöytäkirjassa asetetusta vuoden 2011 maksupyyntöjä koskevasta tavoitteesta.

Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana lähes 20 jäsenvaltiota, komissio ja IMF ovat antaneet ennenkokematonta teknistä apua. Sen odotetaan jatkuvan kuluvana vuonna. Tämän konkreettisen asiantuntemuksen avulla edistetään Kreikan talouden ja julkisen hallinnon uudistamista. Teknisen avun jatkuminen voidaan perustaa monien myönteisten kehityssignaalien varaan:

  • Verorästien perinnän alkuperäinen tavoite oli 400 miljoonaa euroa, mutta niitä on saatu perittyä jo 946 miljoonan euron arvosta.

  • Tuomioistuimissa käsiteltävinä olevien verotapausten sumaa on saatu supistettua 15 prosenttia neljässä kuukaudessa (tavoitteena on vähentää sitä 80 prosenttia vuoden 2012 loppuun mennessä).

  • Ranska ja Saksa tukevat suurta keskus- ja paikallishallinnon uudistamishanketta: toukokuuhun 2012 mennessä pyritään käynnistämään ministeriöiden välinen koordinointitoiminta, virkamiesten pätevyyttä on arvioitu tammikuusta lähtien, tietotekniikan ja henkilöstövoimavarojen horisontaalisia rakenteita on otettu käyttöön helmikuusta lähtien jne.

  • Työryhmä on edistänyt säänneltyihin ammatteihin pääsyn ja niiden harjoittamisen vapauttamista, mikä toteutui helmikuussa.

5. Onko tarkoituksena perustaa Kreikkaan jonkinlainen varjohallitus?

Ei missään tapauksessa. Kreikka-työryhmällä ei ole toimeenpanovaltuuksia, eikä se voi määrätä Kreikan hallitusta tekemään mitään oikeudellisia tai taloudellisia päätöksiä. Sen tehtävänä on tukea Kreikkaa komission, EKP:n ja IMF:n kanssa sovittujen ja Kreikan parlamentin hyväksymien uudistusten toteuttamisessa. Se toimii Kreikan hyväksi yhdessä kreikkalaisten itsensä kanssa.

6. Miten työryhmä toimii yhdessä EU/IMF/EKP-troikan kanssa?

Komission työryhmä täydentää troikan toimintaa. Troikka on pyrkinyt yhdessä Kreikan viranomaisten kanssa määrittelemään tärkeimmät Kreikassa tarvittavat rakenteelliset uudistukset ja seuraamaan sen jälkeen niiden toteutumista neljännesvuosittain.

Komission työryhmän tehtävänä on auttaa Kreikkaa uudistusten toteuttamisessa hankkimalla teknistä apua jäsenvaltioilta ja rationalisoimalla EU-varojen käyttöä. Työryhmän raportissa seurataan näillä kahdella osa-alueella saavutettua konkreettista edistystä.

Troikkaan kuuluva komission henkilöstö ja työryhmä raportoivat johdonmukaisuuden varmistamiseksi varapuheenjohtaja Olli Rehnille.

7. Kuinka suuri henkilöstö työryhmällä on?

Työryhmän toimipaikka on Bryssel, mutta se toimii pysyvästi myös Ateenassa. Sen palveluksessa on noin 45 henkeä (joista 15 Ateenassa). Suurin osa heistä on komission virkamiehiä. Työryhmää johtaa puheenjohtajan erityisneuvonantaja Horst Reichenbach. Teknisen avun koordinointi hoidetaan korkean tason koordinointikokouksissa, joita järjestetään säännöllisesti Brysselissä (viimeksi 6. maaliskuuta).

Työryhmässä on myös kansallisia asiantuntijoita (Ranskasta (2), Yhdistyneestä kuningaskunnasta (2), Saksasta (2), Alankomaista (2), Belgiasta ja Tšekistä). Heitä ollaan parhaillaan rekrytoimassa myös Itävallasta ja Ruotsista. Muutkin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet olevansa mahdollisesti kiinnostuneita asiantuntijoiden lähettämisestä. Tällaiset tilapäiset siirrot ovat tässä vaiheessa vuoden pituisia.

8. Euroryhmä pyysi komissiota viime kuussa kasvattamaan työryhmän kokoa. Mitä komissio aikoo tehdä?

Työryhmän merkitys kasvaa entisestään, koska toisessa Kreikan talouden sopeuttamisohjelmassa korostetaan ensimmäistä ohjelmaa painokkaammin kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämistä.

Komissio päättää pian, millä tavoin se voisi yhteistyössä Kreikan viranomaisten kanssa lisätä tukivalmiuksiaan paikan päällä.

9. Mitä tekninen apu tarkoittaa?

Teknisen avun tarkoituksena on tarjota Kreikalle asiantuntemusta sellaisilla avainaloilla, joilla siltä puuttuu asiantuntemusta tai käytännön kokemusta. Monet jäsenvaltiot ovat tarjoutuneet lähettämään kansallisia asiantuntijoita Kreikkaan lyhyemmäksi tai toisinaan pidemmäksikin aikaa tukemaan teknisen avun hankkeita. Myös IMF tarjoaa asiantuntemusta. Työryhmän tehtävänä on koordinoida tätä asiantuntemusta ja varmistaa, että se vastaa konkreettisia tarpeita. Monissa tapauksissa teknistä apua tarjoaa työryhmä itse, toisinaan yhdessä komission muiden yksiköiden kanssa.

10. Kuka vastaa teknisen avun kustannuksista?

Asiantuntijat viipyvät Kreikassa yleensä vain muutaman päivän, ja kustannuksista vastaavat heidän kotijäsenvaltionsa. Komissio maksaa heidän virkamatkakulunsa.

11. Miten tekninen apu toimii käytännössä?

Teknisen avun tarpeet ryhmitellään pääasiassa politiikanalojen mukaan (talousarvio ja verotus, rahoitussektori, koheesiorahastovarat ja maatalous, liiketoimintaympäristö, julkiset hankinnat ja kilpailu, työmarkkinat, kansanterveys, oikeus- ja sisäasiat, hallintouudistus, sähköinen viranomaisasiointi, tilastot, kansalaisyhteiskunta ja työmarkkinaosapuolet).

Teknistä apua koskevan pyynnön jälkeen työryhmä auttaa laatimaan työohjelman, joka sisältää Kreikan viranomaisten kanssa sovittavat selkeät suoritteet ja välitavoitteet. Lisäksi työryhmä auttaa Kreikan viranomaisia saamaan käyttöön teknisen avun työohjelman toteuttamiseksi tarvittavan taitotiedon (asiantuntemus muista jäsenvaltioista tai eurooppalaisilta tai kansainvälisiltä organisaatioilta).

Teknistä apua voidaan antaa seuraavilla tavoilla:

  • Lyhytaikaiset asiantuntijavierailut tai työpajat, joissa kansalliset hallintoviranomaiset esittelevät omia ratkaisujaan kreikkalaisille virkaveljilleen. Kreikan viranomaisia autetaan näin löytämään omiin tarpeisiinsa soveltuvin ratkaisu.

  • Joidenkin jäsenvaltioiden tai organisaatioiden antama pitkäjänteisempi tuki, johon sisältyy erikoistietämystä. Tähän voi liittyä asiantuntijoiden pidempiaikainen vierailu tai yhteistyö Kreikan viranomaisten kanssa teknisten ratkaisujen löytämiseksi esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan tapaisilla aloilla.

  • Joissakin tapauksissa, kun tietyllä jäsenvaltiolla on erityisen paljon kokemusta jollakin politiikanalalla, se voi ottaa johtaakseen toimintaa kyseisellä alalla. Tämä johtava jäsenvaltio voi osallistua varhaisessa vaiheessa hankkeen suunnitteluun, esimerkiksi etenemissuunnitelmien laatimiseen. Näissä tapauksissa Kreikka-työryhmä pyrkii helpottamaan käynnissä olevaa yhteistyötä Kreikan viranomaisten, johtavan jäsenvaltion ja muiden teknisen avun antajien välillä.

Teknisen avun kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisesta huolehditaan Kreikka-työryhmän neljännesvuosittain järjestämissä korkean tason koordinaatiokokouksissa, joihin osallistuvat Kreikan viranomaiset, (mahdolliset) teknisen avun antajat ja Euroopan komission yksiköt. Ennen näitä kokouksia jäsenvaltioita ja muita kansainvälisiä organisaatioita pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa yksittäisiä hankkeita koskevan teknisen avun antamiseen.

12. Millaisissa konkreettisissa tapauksissa jäsenvaltiot ovat antaneet teknistä apua?

Kreikka-työryhmä on käynnistänyt yhteisymmärryksessä Kreikan viranomaisten kanssa konkreettisia hankkeita seuraavilla aloilla:

  • verohallinto: IMF:n ja EU:n (verotuksen ja tulliliiton pääosaston ja Kreikka-työryhmän) yhteinen toimintasuunnitelma, jota tukevat jo useat jäsenvaltiot (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Viro)

  • valtiontalouden hoito, erityisesti menojen kurissa pitäminen

  • hallintouudistus (keskushallinnon osalta johtoroolissa Ranska ja aluetason osalta Saksa)

  • terveydenhuoltoala, jolla Saksa on suostunut toimimaan johtavassa roolissa, mutta konkreettisista toimista ei ole vielä päätetty

  • useita liiketoimintaympäristöön liittyviä osa-alueita, jotka ovat vielä pohdittavina; monilla niistä Kreikka-työryhmä aikoo itse toimia johtoroolissa.

Koordinoinnista huolehditaan Kreikka-työryhmän neljännesvuosittain järjestämissä korkean tason koordinaatiokokouksissa, joihin osallistuvat Kreikan viranomaiset, (mahdolliset) teknisen avun antajat ja komission yksiköt. Ennen näitä kokouksia jäsenvaltioita ja muita kansainvälisiä organisaatioita pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa yksittäisiä hankkeita koskevan teknisen avun antamiseen.

Työryhmän neljännesvuosittaisessa raportissa annetaan yleiskatsaus käyttöön saadusta asiantuntemuksesta ja arvioidaan konkreettista edistystä.

13. Kuinka paljon EU-varoja Kreikka saa? Käyttääkö se nämä varat tehokkaasti?

EU on osoittanut Kreikalle vuosiksi 2007–2013 rakennerahastojensa kautta 20 miljardia euroa, joista lähes 8 miljardia euroa on jo maksettu. Ohjelmakauden loppuajaksi on siis käytettävissä noin 12 miljardia euroa, joista suuri osa on jo sidottu tiettyihin hankkeisiin.

Nämä varat tai osa niistä voitaisiin käyttää Kreikan kasvupotentiaalin lisäämiseen kohdennettujen hankkeiden avulla, joiden tavoitteena on etenkin pk-yritysten tukeminen, työttömyyden torjunta ja keskeisen infrastruktuurin kehittäminen. Yhdessä Kreikan viranomaisten kanssa on valittu 181 painopistehanketta, joita koskeva luettelo julkaistiin marraskuussa 2011. Näiden hankkeiden osuus on 56 prosenttia ohjelmakauden aikana käytettävissä olevasta rahoituksesta, ja sekä Kreikan hallinto että komissio seuraavat ja tukevat niitä erityisen tiiviisti.

Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon Kreikan hyväksi havaittu varojen vastaanottokyky. Vuoden 2011 loppuun mennessä Kreikka oli ottanut käyttöön 35 prosenttia EU:n sille kohdentamasta 20,4 miljardin euron määrästä, mikä ylittää EU:n keskiarvon (33,5 %). Hyvän tilanteen taustalla on aluerahastojen vastaanottokyky (Kreikka 39,6 %, koko EU 34,6 %) ja koheesiorahaston tilanne (Kreikka 29,2 %, koko EU 28,5 %). Sosiaalirahaston osalta Kreikan osuudesta on otettu käyttöön 24,4 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 27 prosenttia.

14. Mikä on toisen raportin sisältö?

Raportissa selvitetään, miten Kreikka-työryhmä organisoi ja koordinoi teknisen avun tarjontaa, sekä kartoitetaan mahdollisia uusia aloja, joilla teknistä apua saatetaan tarvita tulevaisuudessa.

Raportissa hyödynnetään työryhmän toiminnan ensimmäisten kuuden toimintakuukauden aikana saatuja kokemuksia. Yksi sen merkittävimmistä luvuista käsittelee koheesiorahastovarojen käyttöä kasvun ja työpaikkojen luomisen tukemiseen. Koheesiopolitiikan hankkeiden tehostamista koskevassa luvussa esitellään useita myönteisiä kehityskulkuja sekä jäljellä olevia haasteita. Siinä kuvataan edellä mainittujen 181 painopistehankkeen kannustavaa edistymistä ja poliittisesti ja taloudellisesti tärkeiden moottoritietoimilupahankkeiden tämänhetkistä tilannetta. Siinä esitellään myös tulevaa riskinjakovälinettä.

Rahoituksen saatavuutta / rahoitussektoria koskevassa raportin osuudessa esitetään katsaus pk-yritysten rahoitukseen käytettävissä oleviin merkittäviin varoihin. Siinä kuvataan käynnissä olevaa toimintaa kreikkalaisten pankkien maksuvalmiushaasteiden ratkaisemiseksi sekä määritellään tulevia uusia välineitä, joilla pk-yritysten rahoituksen saantia voitaisiin parantaa.

Raportin toinen osa käsittelee teknistä apua rakenteellisille uudistuksille, jotka talouden sopeutusohjelmassa määritellään kasvun ja kilpailukyvyn palauttamisen edellytyksiksi.

Talousarviota ja verotusta koskevassa osuudessa selostetaan alalla saavutettua edistystä, kuten verorästien onnistunutta perintää. Siinä tuodaan myös esiin aloja, joilla kehitystä on tehostettava, kuten veronkanto varakkailta veronmaksajilta. Lisäksi kuvataan pyrkimyksiä toteuttaa kattava verohallinnon toimintasuunnitelma, joka perustuu jäsenvaltioiden, IMF:n ja komission yksiköiden huomattavaan tukeen. Siinä käsitellään myös rahanpesun vastaista toimintaa, jossa Kreikan eri toimijoiden välistä koordinaatiota on ehdottomasti tarpeen parantaa. Lisäedistys on tarpeen myös valtiontalouden hoidossa, varsinkin menojen kurissapitämisessä.

Julkishallinnon uudistamisessa ja sähköisen viranomaisasioinnin käyttöönotossa on raportin mukaan edetty hyvin. Kreikan hallitus on perustanut pääministerin alaisuudessa toimivan ohjausryhmän. Keskushallinnon uudistamistyötä johtavat Ranskan viranomaiset toimittavat huomattavaa teknistä apua. Samalla toteutetaan Saksan tuella hajautetun, alueellisen ja paikallisen hallinnon uudistusta.

Liiketoimintaympäristön parantamiseen tähtäävistä rakenneuudistuksista todetaan, että niihin liittyvän teknisen avun valmistelussa on edistytty esimerkiksi seuraavilla aloilla: viennin helpottaminen, julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja hallinnoinnin tarkistaminen, säänneltyjen ammattien vapauttaminen ja sääntelyn yksinkertaistaminen. Monien teknisen avun hankkeiden osalta odotetaan enää Kreikan viranomaisten lopullista hyväksyntää.

Monenlaisia teknisen avun tarpeita ja avun mahdollisia toimittajia on kartoitettu myös kansanterveyden alalla. Tekninen apu keskitetään lääkkeiden hinnoitteluun, terveydenhuoltopalvelujen ja ‑tuotteiden käytön parempaan hallinnointiin sekä terveydenhoitoympäristön kysymyksiin. Viimeksi mainitussa tapauksessa tekninen apu kohdennetaan yhdennetyn sairauskassan perustamiseen.

Myös oikeusjärjestelmän uudistamisessa on edistytty. Kreikan hallinto ja mahdolliset teknisen avun antajat ovat tarkastelleet tilannetta alustavasti, minkä pohjalta on saatu määritettyä aloja, joilla tekninen apu on jo osittain aloitettukin. Tällaisia aloja ovat oikeudellisten menettelyjen nopeuttaminen, tuomioistuimissa kesken olevien verotapausten suman purkaminen sekä riitojen ratkaiseminen tuomioistuinten ulkopuolella.

Muuttoliikettä, turvapaikka-asioita ja rajoja koskeva käytännön toiminta on jo aloitettu, mutta esimerkiksi Kreikan muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskevan vuoden 2010 toimintasuunnitelman toteuttamiseen tarvittavasta teknisestä avusta ei ole vielä saatu kaikilta osin tarjouksia.

Raportin kaikissa osissa kuvataan teknisen avun antajien panosta, samoin kuin muiden komission yksiköiden usein ratkaisevaa panosta. Raportissa on lisäksi liite, jossa selostetaan myös teknisen avun hankkeiden tämänhetkistä tilannetta sekä luetellaan osallistuvat jäsenvaltiot ja organisaatiot.

Lisätietoja:

Toinen neljännesvuosiraportti on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/president/taskforce-greece/index_en.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website