Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

MEMO/12/12

Strasbourg 17. tammikuuta 2012

Rikkomukset: Usein kysyttyä

Mitkä ovat rikkomusmenettelyn eri vaiheet?

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 258 artiklassa valtuutetaan komissio aloittamaan oikeustoimet sellaista jäsenvaltiota vastaan, joka ei täytä EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan.

Rikkomusmenettely käynnistetään tietopyynnöllä (”virallinen ilmoitus”), joka lähetetään asianomaiselle jäsenvaltiolle. Pyyntöön on vastattava yleensä kahden kuukauden määräajassa.

Jos komissio ei ole tyytyväinen saamiinsa tietoihin ja katsoo edelleen, että jäsenvaltio ei täytä EU:n lainsäädäntöön perustuvia velvoitteitaan, se voi lähettää tälle ns. perustellun lausunnon, jossa kehotetaan noudattamaan EU:n lainsäädäntöä. Lausunnossa kehotetaan jäsenvaltiota ilmoittamaan toteuttamistaan toimenpiteistä komissiolle määräajassa, joka on yleensä kaksi kuukautta.

Jos jäsenvaltio ei edelleenkään saata lainsäädäntöään vastaamaan EU:n lainsäädäntöä, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen. Noin 95 prosentissa rikkomustapauksista jäsenvaltiot kuitenkin täyttävät EU:n lainsäädäntöön perustuvat velvoitteensa, ennen kuin asia viedään tuomioistuimeen. Jos jäsenvaltio häviää asian tuomioistuimessa, sen on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet tuomion noudattamiseksi.

Jos jäsenvaltio ei ole pannut direktiiviä täytäntöön EU:n ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin asettamassa määräajassa, komissio voi pyytää tuomioistuinta määräämään asianomaiselle jäsenvaltiolle sakkorangaistuksen, kun se antaa ensimmäisen tuomion asiassa. Tästä Lissabonin sopimuksella käyttöönotetusta mahdollisuudesta määrätään SEUT-sopimuksen 260 artiklan 3 kohdassa.

Mitä tapahtuu, jos jäsenvaltio ei noudata tuomioistuimen tuomiota?

Jos jäsenvaltio ei ensimmäisestä tuomiosta huolimatta toteuta toimenpiteitä, komissio voi aloittaa toisen rikkomusmenettelyn SEUT-sopimuksen 260 artiklan nojalla. Se voi viedä jäsenvaltion uudelleen tuomioistuimeen annettuaan sitä ennen ainoastaan yhden kirjallisen varoituksen.

Jos komissio vie jäsenvaltion uudelleen tuomioistuimeen, se voi ehdottaa, että tuomioistuin määrää jäsenvaltiolle sakkorangaistuksen, joka perustuu rikkomuksen kestoon ja vakavuuteen sekä jäsenvaltion kokoon. Sakkorangaistus muodostuu kahdesta osasta:

  • kiinteä summa, jonka suuruus riippuu siitä, kuinka kauan tuomioistuimen alkuperäisestä tuomiosta on kulunut aikaa;

  • päivittäinen uhkasakko jokaisesta päivästä, joka kuluu tuomioistuimen toisesta tuomiosta rikkomuksen päättymiseen.

Kuka päättää viime kädessä sakoista?

Komissio ehdottaa sakkorangaistusta, ja tuomioistuin voi muuttaa sen määrää tuomiossaan.

Mikä on komission rooli?

Komissio on perussopimusten valvoja. Komission tehtävänä ja velvollisuutena on varmistaa yleisen edun suojaaminen. Menettelyn vaiheista ja määräajoista määrätään perussopimuksessa. Osana menettelyä jäsenvaltio voidaan viedä Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Päätöksen rikkomusmenettelyn aloittamisesta jäsenvaltiota vastaan tekee kollegio eli kaikki komissaarit yhdessä. Tämä päätös perustuu tarkkaan ja puolueettomaan oikeudelliseen analyysiin, jonka komission yksiköt suorittavat osapuolten toimittamista asiakirjoista ja tiedoista sekä mahdollisista kanteluista.

Komission rikkomuksista tekemät päätökset kootaan kerran kuukaudessa yleisessä prosessissa, joka kattaa eri politiikanalat. Päätökset julkistetaan.

Rikkomuksia koskevia tuoreita tilastoja on saatavilla seuraavalla verkkosivulla:

http://ec.europa.eu/eu_law/infringements/infringements_fi.htm


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site