Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

MEMO/11/851

Bryssel 30.11.2011

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strateginen innovaatio-ohjelma – Usein esitetyt kysymykset

(IP/11/1479)

Mikä EIT on?

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) perustettiin Euroopan komission aloitteesta vuonna 2008. Se on itsenäinen EU:n elin, jonka tavoitteena on tukea maailmanluokan innovointia. EIT kokoaa yhteen huipputason korkeakouluja, tutkimuskeskuksia ja yrityksiä. Tavoitteensa saavuttamista varten EIT on kehittänyt julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin perustuvan uraauurtavan toimintamallin: osaamis- ja innovaatioyhteisöt. EIT:n hallinnollinen päätoimipaikka sijaitsee Budapestissä, ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä on 16 paikkakunnalla eri puolilla Eurooppaa, Barcelonasta Tukholmaan. Tähän mennessä on perustettu kolme osaamis- ja innovaatioyhteisöä. Ne keskittyvät kestävään energiaan (InnoEnergy KIC), ilmastonmuutokseen (Climate KIC) ja tieto- ja viestintäyhteiskuntaan (ICT Labs).

Mitä komissio odottaa EIT:ltä tulevaisuudessa?

EIT:n tarkoituksena on luoda huomisen yrittäjiä ja varmistaa, että eurooppalainen osaamiskolmio kuuluu maailman kärkikastiin. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt kehittävät ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja EIT on liikkeelle paneva voima, joka vauhdittaa uuden teknologian ja tutkimustulosten käyttöönottoa ja hyödyntämistä.

EIT ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöt on muodostettu niin, että byrokratiaa on mahdollisimman vähän, ja ne ovat joustavia ja sopeutuvat siksi nopeasti uusin tarpeisiin ja kykenevät tuottamaan vaikuttavia tuloksia. Komissio haluaa EIT:n olevan malli siitä, miten yksinkertaistaminen toteutetaan.

Opiskelijat, tutkijat ja yrittäjät ovat sen innovaatiotoiminnan ytimessä. EIT:n koulutusnäkökulman avulla luodaan uusia mahdollisuuksia urakehitykseen ja siltoja tiedeyhteisön ja yksityissektorin välille.

EIT:n ensimmäiset osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat toimineet vasta melko lyhyen ajan, mutta ne ovat jo ehtineet osoittaa arvonsa ja vaikutuksensa: vuoden aikana on perustettu kuusi uutta yritystä, ja 50 yritystä lisää on perusteilla, ja noin 700 maisterin- ja tohtorintutkintoon tähtäävää opiskelijaa on ilmoittautunut osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kursseille.

Vuoteen 2020 mennessä komissio haluaa antaa sysäyksen jopa 600 uuden yrityksen perustamiseen, ja koulutuksen saralla tavoitteena on kouluttaa noin 25 000 opiskelijaa ja tuottaa 10 000 tohtorintutkintoa uusissa opinto-ohjelmissa, joissa huipputieteeseen yhdistyy vahva yrittäjyyskomponentti.

Kuinka paljon rahoitusta komissio ehdottaa osoitettavaksi EIT:lle vuosina 2014–2020?

EIT on perustamisestaan lähtien saanut EU:n talousarviosta 309 miljoonaa euroa. Komissio aikoo Horisontti 2020 -ohjelmaansa puitteissa kasvattaa tukeaan EIT:lle siten, että sen talousarvio on 2,8 miljardia euroa1 vuosina 2014–2020.

Talousarviota kasvatetaan, jotta kolme ensimmäistä osaamis- ja innovaatioyhteisöä pääsevät vahvistumaan ja kasvamaan ja tasoittavat tietä kuudelle uudelle osaamis- ja innovaatioyhteisölle, jotka perustetaan vuoteen 2018 mennessä. Uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt käsittelevät tervettä elämää, raaka-aineita, tulevaisuuden ruokahuoltoa (perustetaan vuonna 2014), kaupunkiliikennettä, lisäarvoa tuovaa valmistusteollisuutta sekä älykästä turvallista yhteiskuntaa (perustetaan vuonna 2018).

Keskimäärin EIT:n osuus osaamis- ja innovaatioyhteisön kokonaistalousarviosta on enintään 25 prosenttia. Eri osaamis- ja innovaatioyhteisöille myönnettävä summa voi vaihdella, koska myös niiden rahoitustarpeet ovat erilaiset. Lopullinen määrärahojen jako riippuu kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön liiketoimintasuunnitelmasta ja sen kehittymisestä.

Miten EIT saa rahoitusta muista lähteistä?

EIT:n rahoitusmalli perustuu osaamis- ja innovaatioyhteisöissä toimivien kumppanien vahvuuksiin ja resursseihin. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoituksesta 25 prosenttia tulee Euroopan unionilta, ja loput saadaan suurimmaksi osaksi osaamis- ja innovaatioyhteisössä toimivilta kumppaneilta itseltään.

Alkuvaiheen kokemukset ovat osoittaneet, että teollisuus on hyvin sitoutunut tällaiseen toimintaan. Lisäksi osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat onnistuneet saamaan lisärahoitusta julkisista valtakunnallisista ja alueellisista varoista. Esimerkiksi Saksan liittovaltio on päättänyt myöntää viiden vuoden aikana 50 miljoonaa euroa Software Campus -koulutusaloitteen hallinnointiin, josta huolehtii ICT Labs -osaamis- ja innovaatioyhteisö.

Mikä on EIT:n strateginen innovaatio-ohjelma?

Se on komission ehdottama EIT:n puitestrategia tuleviksi vuosiksi, ja sen tavoitteena on lisätä merkittävästi EIT:n vaikutusta kaikkialla Euroopassa.

Osaamis- ja innovaatioyhteisöistä saadut kokemukset – sekä parhaat toimintatavat että saadut kolhut – kerrotaan muillekin, jotta niistä voidaan ottaa opiksi. Komissio perustaa järjestelmiä, joilla tehostetaan tällaista tietämyksen jakamista apurahajärjestelmien, koulutukseen osallistuneiden verkoston ja sidosryhmäfoorumin avulla. Näiden toimenpiteiden lisäksi on määrä tehostaa EIT:n hallintoa ja perustaa uusi seurantajärjestelmä arvioimaan EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suorituskykyä. Seurantajärjestelmän avulla EIT:n suorituskykyä voidaan verrata sen omiin tavoitteisiin ja parhaisiin toimintatapoihin EU:n ja koko maailman tasolla.

Komissio on ehdottanut, että EIT:n hallintoneuvoston jäsenten määrää vähennettäisiin. Miksi?

Hallintoneuvoston jäsenten määrää vähennetään 22:sta 10:een. EIT:n yrityslähtöinen toimintatapa edellyttää tehokasta, nopeaa ja keskittynyttä päätöksentekoa. Pienempi hallintoneuvosto, joka keskittyy selkeämmin strategiseen ohjaukseen on olennainen askel tähän suuntaan, kuten todetaan aiemmin tänä vuonna tehdyssä riippumattomassa ulkoisessa arvioinnissa ja kuten EIT:n hallintoneuvosto itsekin on ehdottanut. Suppeampi hallintoneuvosto kykenee tehokkaaseen ja vaikuttavaan päätöksentekoon ja pitää hallintokulut pienempinä.

Miten yritysmaailma ja etenkin pk-yritykset saadaan kiinnostumaan EIT:stä?

Komissio on ehdottanut toimenpiteitä, joilla EIT:n päätöksenteko- ja täytäntöönpanomenettelyjä yksinkertaistetaan säilyttäen silti EIT:n tarpeellisen joustavuuden. Uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen aiheet valittiin sillä perusteella, kuinka suuri on niiden potentiaali saada aikaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Yritykset osallistuvat vilkkaasti EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan, ja osallistuminen kasvaa yhä. Tähän mennessä osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on yli 200 kumppania, joista 75 (eli 40 prosenttia) on yrityssektorilta. Esimerkiksi ilmastonmuutosta käsittelevän osaamis- ja innovaatioyhteisön (Climate-KIC) toimintaan osallistuu suuri määrä alueellisia pk-yrityksiä. Kestävää energiaa käsittelevän InnoEnergy KIC:n talousarviosta arviolta puolet, noin 290 miljoonaa euroa, tulee teollisuudelta. ICT Labs -osaamis- ja innovaatioyhteisössä teollisuuden osuus talousarviosta on 20 prosenttia.

Sekä suuret monikansalliset yritykset että pk-yritykset pitävät kiintoisana etenkin EIT:n yrityslähtöistä lähestymistapaa innovaatioon sekä sen tähtäämistä joustavaan työskentelyyn ja yksinkertaisiin ja selkeisiin sääntöihin.

Miten kuuden uuden osaamis- ja innovaatioyhteisön aihealueet on valittu? Millä kriteereillä niiden toiminta-ala on määritelty?

EIT:n hallintoneuvosto toimitti kesäkuussa 2011 komissiolle strategisen innovaatio-ohjelman luonnoksen, jonka perusteella uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen aihealueet valittiin. Samaan aikaan kehitettiin kriteerejä varmistamaan, että kunkin tulevan aihealueen tarjoamat innovaatiomahdollisuudet voitaisiin arvioida objektiivisesti. Laajempi innovaatioyhteisö arvioi nämä kriteerit julkisessa kuulemismenettelyssä.

Aihealueet keskittyvät yhteiskunnallisiin haasteisiin. Nykyiset ja uudet osaamis- ja innovaatioyhteisöt tarjoavat tilaisuuksia innovoinnille ja niissä on taloudellista potentiaalia, ja lisäksi ne tukevat Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyyttä ja kasvua koskevia tavoitteita.

Mikä merkitys EIT:llä on Horisontti 2020 -puiteohjelmassa?

EIT:llä on merkittävä asema Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, sillä se kokoaa yhteen huipputason tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin.

EIT vastaa osaltaan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja täydentää siten muiden aloitteiden puitteissa tehtävää työtä osana laajempaa strategiaa. Lisäksi se edistää tavoitetta, joka liittyy teollisuuden johtoaseman ja kilpailukyvyn puitteiden luomiseen, vauhdittamalla tulossuuntautunutta tutkimusta ja tukemalla nopeasti kasvavien innovatiivisten pk-yritysten perustamista. EIT vaikuttaa myös tieteellisen huippuosaamisen luomiseen edistämällä tieteenalojen, toimialojen ja maiden väliset rajat ylittävää liikkuvuutta.

Horisontti 2020 antaa EIT:lle sen tarvitsemaa yksinkertaistamista ja joustavuutta, joiden avulla EIT pystyy täysimääräisesti hyödyntämään innovointipotentiaaliaan, esittelemään uusia lähestymistapoja ja vetämään puoleensa yrityksiä. Se kannustaa EIT:tä ottamaan kaiken irti itsenäisestä asemastaan, jotta se voi vastata nopeasti uusiin tarpeisiin.

1 :

Kun otetaan huomioon arvioitu inflaatio vuosina 2014–2020, summa on 3,2 miljardia euroa.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site