Navigation path

Left navigation

Additional tools

Luova Eurooppa: Usein kysyttyjä kysymyksiä

European Commission - MEMO/11/819   23/11/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/11/819

Bryssel 23. marraskuuta 2011

Luova Eurooppa: Usein kysyttyjä kysymyksiä

(ks. myös IP/11/1399)

Mikä Luova Eurooppa ‑ohjelma on?

Luova Eurooppa ‑ohjelmalla on tarkoitus tukea eurooppalaista elokuvaa ja Euroopan kulttuurialaa ja luovia toimialoja, jotta ne voivat osaltaan myötävaikuttaa kasvuun ja työpaikkojen syntymiseen. Ohjelman ehdotettu budjetti vuosille 2014–2020 on 1,8 miljardia euroa, ja sen avulla voidaan tukea kymmeniä tuhansia taiteilijoita sekä kulttuurialan ammattilaisia ja organisaatioita esittävien taiteiden, kuvataiteiden, julkaisutoiminnan, elokuvan, television, musiikin, taiteidenvälisen toiminnan, kulttuuriperinnön ja videopelituotannon aloilla niin, että heillä on mahdollisuus toimia koko Euroopassa, saavuttaa uusia yleisöjä ja kehittää taitoja, joita tarvitaan digitaaliaikakaudella. Ohjelman ansiosta eurooppalaiset kulttuuriteokset voivat saada uutta yleisöä muista maista, ja siten se tukee myös Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden vaalimista ja edistämistä.

Miksi tarvitaan Luova Eurooppa ‑ohjelma?

Kulttuuri on merkittävässä asemassa 27 EU-maan taloudessa. EU:n tutkimusten mukaan kulttuurialan ja luovien toimialojen osuus EU:n BKT:stä on noin 4,5 % ja työpaikkojen määrästä noin 3,8 % (8,5 miljoonaa työpaikkaa ja vielä paljon enemmän, jos mukaan otetaan heijastusvaikutukset muille aloille). Tutkimukset osoittavat, että alan kasvumahdollisuudet ovat melkoiset: Vuosien 2000 ja 2007 välillä työpaikkojen määrä näillä aloilla kasvoi keskimäärin 3,5 % vuosittain, kun yleinen kasvu EU:ssa oli 1 %. Työpaikkojen määrän kasvu oli ripeää myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa, joissa keskiarvo oli lähes 2 % vuodessa. Eurooppa on selvästi suurin luovien alojen tuotteiden viejä. Jotta voisimme säilyttää tämän aseman, meidän on panostettava näiden alojen valmiuksiin toimia maailmanmarkkinoilla.

Luova Eurooppa ‑ohjelmalla vastataan tähän tarpeeseen strategisesta näkökulmasta ja niin, että investoinnit kohdistetaan sinne, missä niiden vaikutus on suurin.

Luova Eurooppa ‑ohjelmassa otetaan huomioon globalisaation aiheuttamat haasteet ja varsinkin digitalisoituminen, joka muuttaa tapaa, jolla kulttuuriteoksia luodaan, jaellaan ja käytetään. Myös tulovirrat ja liiketoimintamallit muuttuvat. Mutta nämä muutokset synnyttävät myös mahdollisuuksia Euroopan kulttuurialalle ja luoville toimialoille. Ohjelman avulla pyritään helpottamaan näiden mahdollisuuksien hyödyntämistä niin, että alan toimijat voivat hyötyä digitalisoitumisesta ja luoda kansainvälistä uraa ja löytää työtilaisuuksia.

Miksi komissio haluaa yhdistää nykyiset Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus ‑ohjelmat yhdeksi ohjelmaksi?

Näillä aloilla on samankaltaisia haasteita, kuten kulttuurisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta aiheutuva markkinoiden pirstaleisuus, globalisaatio ja digitalisoituminen sekä suuret vaikeudet saada kaupallista lainarahoitusta.

Myös tarpeet ovat samankaltaisia: kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden vaaliminen ja edistäminen sekä kilpailukyvyn vahvistaminen työpaikkojen syntymisen ja kasvun edistämiseksi.

Toisaalta komissio tunnustaa, että näiden alojen rakenteissa on eroja. Siksi ehdotetaan yhtä puiteohjelmaa, joka jakautuu erikoistuneisiin ohjelmalohkoihin.

Miten Luova Eurooppa eroaa nykyisistä Media- ja Kulttuuri-ohjelmista? Katoavatko nämä nimet?

Luova Eurooppa ‑ohjelmassa yhdistyvät nykyiset kulttuuri- ja audiovisuaalialan erilliset tukimekanismit keskitettyyn ”palvelupisteeseen”, joka on avoinna kaikille kulttuurialan ja luovien alojen toimijoille.

Ohjelmassa käsitellään kuitenkin audiovisuaalialan ja muiden luovien alojen erityistarpeita eriytettyjen kulttuuri- ja mediaohjelmalohkojen kautta. Nämä perustuvat Kulttuuri- ja Media-ohjelmien saavutuksiin.

Lisäksi ohjelmalla perustetaan uusi rahoituksen takuuväline, jonka ansiosta pienet toimijat voivat saada jopa miljardin euron arvosta pankkilainoja.

Mitä ohjelmalla aiotaan saada aikaan?

Komissio arvioi, että vuosina 2014–2020 ainakin 8 000 kulttuuriorganisaatiota ja 300 000 taiteilijaa, kulttuurialan ammattilaista ja heidän teostaan saisi tukea, jonka avulla voidaan ylittää rajoja ja hankkia kokemuksia, jotka auttavat luomaan kansainvälistä uraa. Ohjelmasta tuetaan myös yli 5 500 kirjan ja muun kirjallisen teoksen kääntämistä.

Mediaohjelmalohkosta tuetaan yli 1 000 eurooppalaisen elokuvan maailmanlaajuista levitystä perinteisten ja digitaalisten jakelukanavien kautta. Lisäksi ohjelmasta järjestetään audiovisuaalialan ammattilaisille rahoitusta, joka auttaa heitä pääsemään kansainvälisille markkinoille ja työskentelemään niillä menestyksellisesti, sekä tuetaan sellaisten elokuvien ja muiden audiovisuaalialan teosten luomista, joilla on mahdollisuuksia levitä yli rajojen.

Pohjatyötä on tehty jo paljon: Osittain Media-ohjelman tuen ansiosta eurooppalaisten elokuvien osuus kaikista Euroopan elokuvateattereissa äskettäin julkaistuista elokuvista oli 54 % vuonna 2009, kun se vuonna 1989 oli 36 %. Elokuvateattereiden Europa Cinema -verkosto, johon kuuluu yli 2 000 salia enimmäkseen riippumattomissa teattereissa, huolehtii osaltaan siitä, että katsojille on tarjolla on laaja kirjo elokuvia 475 kaupungissa. Niiden esittämät elokuvat saivat 59 miljoonaa katsojaa vuonna 2009, kun määrä oli 30 miljoonaa vuonna 2000.

Mihin haasteisiin ohjelmalla vastataan?

Kulttuuriala ja luovat toimialat eivät nykyisellään hyödynnä sisämarkkinoita parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi alan ongelmista on kieli: Euroopan unionissa on 23 virallista kieltä, kolme kirjaimistoa ja noin 60 virallisesti tunnustettua alueellista ja vähemmistökieltä. Tämä monimuotoisuus on osa Euroopan kulttuurin rikkautta, mutta sen vuoksi kirjailijoiden on vaikeampi tavoittaa lukijoita muissa maissa, elokuva- tai teatteriyleisön seurata ulkomaisia esityksiä ja muusikoiden saada uusia kuulijoita. Eurobarometritutkimus (2007) on osoittanut, että vain pieni osa eurooppalaisista katselee televisiota tai elokuvia vieraalla kielellä ja että vain 7 % väestä lukee vieraskielisiä kirjoja.

Lisäämällä tukea sellaiseen toimintaan, jolla voidaan laajentaa yleisöpohjaa ja parantaa alan valmiuksia kohdata yleisönsä entistä suoremmin, voidaan tuoda yleisön ulottuville entistä enemmän ulkomaisia teoksia. Keinoja ovat esimerkiksi medialukutaidon parantaminen ja uusien interaktiivisten online-välineiden kehittäminen. Komissio arvioi, että Luova Eurooppa ‑ohjelmasta tuettavilla hankkeilla saavutetaan suoraan tai välillisesti reilusti yli 100 miljoonaa ihmistä.

Miten Luova Eurooppa ‑ohjelmaa hallinnoidaan?

Luova Eurooppa tulee olemaan yksinkertainen, helposti tunnistettava ja helppokäyttöinen väylä Euroopan kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisille riippumatta siitä, mikä on heidän taiteenalansa, ja se tarjoaa tukea kansainväliseen toimintaan EU:ssa ja sen ulkopuolella. Ohjelmaa hallinnoi aiempien ohjelmien tapaan koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto.

Voivatko yksityishenkilöt hakea rahoitusta?

Yksityishenkilöt eivät voi hakea tukea Luova Eurooppa ‑ohjelmasta. Mutta kulttuuriorganisaatioiden hankkeiden kautta ohjelman arvioidaan saavuttavan noin 300 000 taiteilijaa ja kulttuurialan ammattilaista sekä oppilaitosta. Tämä on kustannustehokkaampi tapa saada aikaan tuloksia ja kestäviä vaikutuksia.

Mistä maista olevat hakijat ovat tukikelpoisia?

Luova Eurooppa ‑ohjelmaan voivat osallistua jäsenvaltiot, Euroopan vapaakauppaliiton Eftan maat (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) sekä EU:n jäsenyyteen valmistautuvat maat, ehdokasmaat, mahdolliset ehdokasmaat ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat. Muut maat voivat osallistua erityistoimiin.

Kulttuuri-ohjelmaan osallistuvat nykyisin EU:n jäsenvaltiot, Efta-maat, Kroatia, Turkki, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Serbia, Montenegro ja Bosnia-Hertsegovina.

Media‑ohjelmaan osallistuvat EU:n jäsenvaltiot, Kroatia, Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.

Mitä tapahtuu MEDIA Mundus ‑ohjelmalle?

Media Mundus, josta nykyisin tuetaan eurooppalaisten ja kansainvälisten ammattilaisten yhteistyötä ja eurooppalaisten elokuvien levitystä, sulautetaan Luova Eurooppa ‑ohjelman medialohkoon.

Luova Eurooppa ‑ohjelmassa on myös monialainen ohjelmalohko. Mikä sen tarkoitus on?

Kyseinen ohjelmalohko sisältää kaksi osaa: Euroopan investointirahaston hallinnoiman takuuvälineen tarkoituksena on tehdä pienille toimijoille helpommaksi saada pankkilainaa. Tutkimukseen, analysointiin ja tiedonkeruun tehostamiseen osoitettavalla rahoituksella helpotetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Eikö olisi tehokkaampaa myöntää edunsaajille suoria avustuksia sen sijaan, että taataan pankkilainoja?

Takuuvälineen kerrannaisvaikutukset ovat suuret, ja se houkuttelee lisärahoitusta investoijilta, kun EU jakaa riskin. Tämä on jo havaittu nykyisen Media-ohjelman tuotannon takuurahaston yhteydessä. EU:n kahden miljoonan panostus on jo tuonut elokuvatuottajille rahoitusta 18 miljoonan euron arvosta.

Miksi kulttuurialaa ja luovia toimialoja varten tarvitaan oma takuurahasto? Eikö nämä alat voitaisi hoitaa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman tai riskinjakorahoitusvälineen avulla?

Nykyisissä välineissä ei oteta huomioon seuraavassa lueteltuja esteitä, jotka haittaavat erityisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritysten rahoituksen saantia:

  • Niiden varat ovat enimmäkseen aineettomia, kuten tekijänoikeuksia.

  • Luovien alojen tuotteita ei yleensä valmisteta sarjatuotantona. Jokaista elokuvaa, kirjaa, oopperaa ja videopeliä voidaan pitää ainutkertaisena prototyyppinä.

  • Kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritysten aikaansaama rahoituspalvelujen kysyntä ei useinkaan ole niin mittavaa, että pankit pitäisivät sitä kaupallisesti kiinnostavana ja hankkisivat itselleen riittävästi alan riskiprofiilien tuntemusta.

Näistä syistä eurooppalaisilla rahoitusvälineillä ei ole kyetty tukemaan kyseisiä aloja, ja siksi tarvitaan alalle suunnattu väline.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website