Navigation path

Left navigation

Additional tools

Yhteinen Erasmus – Usein kysyttyä

European Commission - MEMO/11/818   23/11/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/11/818

Bryssel 23. marraskuuta 2011

Yhteinen Erasmus – Usein kysyttyä

(ks. myös IP/11/1398)

Mikä on Yhteinen Erasmus?

Yhteinen Erasmus on Euroopan komission ehdottama uusi koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma. Se käynnistyisi vuonna 2014, ja sen myötä osaamisen ja taitojen kehittämiseen osoitettavien varojen määrä kasvaisi huomattavasti. Yhteinen Erasmus -ohjelman lähtökohtana on, että koulutukseen investoiminen on avainasemassa ihmisten potentiaalin käyttöönoton kannalta heidän iästään tai taustastaan riippumatta. Koulutuksen kautta ihmiset voivat kehittää itseään, hankkia uusia taitoja ja parantaa työllistymismahdollisuuksiaan.

Millaista tukea Yhteisestä Erasmuksesta myönnetään?

Yhteinen Erasmus -ohjelman virtaviivaistettu rakenne lisää vaikuttavuutta, mikä käytännössä tarkoittaa opiskelijoille, harjoittelijoille, opettajille ja muille myönnettävien avustusten määrän lisäämistä. Yksittäisten ihmisten saamista hyödyistä on etua myös EU:n koko taloudelle.

Liikkuvuus- ja yhteistyömahdollisuudet lisääntyvät uudessa ohjelmassa merkittävästi: tarjolla on enemmän rahoitusta ulkomailla tapahtuvaa opiskelua, harjoittelua, opettamista ja vapaaehtoistoimintaa varten korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten opiskelijoille sekä harjoittelijoille, opettajille, kouluttajille ja nuorisotyöntekijöille. Myös oppilaitoksille ja nuorisoalan organisaatioille tarjotaan aiempaa enemmän mahdollisuuksia osallistua kumppanuuksiin, joissa vaihdetaan hyviä toimintatapoja tai tehdään yhteistyötä yritysten kanssa innovoinnin ja työpaikkojen lisäämiseksi. Tukea myönnetään enemmän myös tietoteknisille tukijärjestelmille, joiden avulla koulut ja muut koulutuksen järjestäjät voivat olla yhteydessä toisiinsa internetin välityksellä (esimerkiksi e-ystävyyskoulutoiminta).

Ohjelmasta tuettavat toimet jakautuvat kolmeen päätyyppiin:

  • Henkilöille tarjottavat oppimismahdollisuudet sekä EU:ssa että sen ulkopuolella: opiskelu ja harjoittelut, opettaminen ja ammatillinen kehittäminen sekä epäviralliseen oppimiseen liittyvä nuorisotoiminta, esimerkiksi vapaaehtoistyö. Yhteinen Erasmus tarjoaa mahdollisuuksia ulkomailla opiskeluun jopa 5 miljoonalle henkilölle eri koulutussektoreilla. Eurooppalaisilla olisi mahdollisuus opiskella tai opettaa korkeakouluissa kaikkialla maailmassa, ja Euroopan ulkopuolelta tulevat opiskelijat ja opettajat voisivat opiskella, opettaa ja oppia Euroopassa. Ohjelman ulottaminen EU:n rajojen ulkopuolelle lisää Euroopan korkeakoulujen vetovoimaa ja tukee korkeakoulutuksen kehittämistä muualla maailmassa.

  • Oppilaitosten, nuorisojärjestöjen, yritysten, paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välinen institutionaalinen yhteistyö, jolla pyritään kehittämään ja toteuttamaan innovatiivisia koulutukseen ja nuorisoon liittyviä käytänteitä ja edistämään työllistyvyyttä, luovuutta ja yrittäjyyttä.

  • Tuki politiikan uudistamiselle jäsenvaltioissa ja yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa painottaen päätöksenteon näyttöperustan lujittamista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Tuki käsittää myös tutkintojen läpinäkyvyyttä koskevien EU:n välineiden soveltamisen, useassa maassa tapahtuvan opiskelun ja tuen tietyille poliittisille strategioille, esimerkiksi Bolognan (koreakoulutus) ja Kööpenhaminan (ammatillinen koulutus) prosesseille.

Yhteinen Erasmus -ohjelmaan sisältyy kaksi täysin uutta osiota:

  • Lainojen takausjärjestelmä, jolla maisterintutkintoon tähtääviä opiskelijoita autetaan rahoittamaan opintojen suorittamista ulkomailla ja hankkimaan osaamisintensiivisissä työtehtävissä tarvittavia taitoja.

  • Osaamisyhteenliittymien ja alakohtaisten taitoyhteenliittymien perustaminen (tavoitteena 400 liittymää). Osaamisyhteenliittymät ovat laajamittaisia korkeakoulujen ja yritysten kumppanuuksia, jotka edistävät luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä tarjoamalla uusia oppimismahdollisuuksia ja opetussuunnitelmia. Alakohtaiset taitoyhteenliittymät ovat koulutuksen järjestäjien ja yritysten välisiä kumppanuuksia, joilla edistetään työllistyvyyttä kehittämällä uusia alakohtaisia opetusohjelmia ja innovatiivisia tapoja ammatilliseen opetukseen ja oppimiseen.

Miten Yhteinen Erasmus poikkeaa nykyisistä ohjelmista?

Perustavoite pysyy samana: parannetaan ihmisten taitoja ja sitä kautta heidän työllistyvyyttään sekä tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista. Yhteinen Erasmus korvaisi nykyiset seitsemän ohjelmaa. Se yhdistäisi nykyiset elinikäisen oppimisen ohjelman (Erasmus, Leonardo da Vinci, Comenius ja Grundtvig), nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) ja viisi kansainvälistä yhteistyöohjelmaa (Erasmus Mundus, Tempus, Alfa, Edulink ja teollisuusmaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön keskittyvä ohjelma).

Nykyisten ohjelmien päätoiminnot (oppimiseen liittyvä liikkuvuus, yhteistyöhankkeet ja politiikan uudistamisen tuki) säilyvät, mutta sellaisten toimintojen rahoitusta lisätään, joiden systeemiset vaikutukset ovat voimakkaimpia ja joiden osalta EU:n toiminta tuottaa selkeää lisäarvoa. Ohjelmaan sisältyy myös useita uusia innovatiivisia ehdotuksia, esimerkiksi maisterintutkintoa suorittavien opiskelijoiden opintolainan takausjärjestelmä Erasmus Master, osaamisyhteenliittymät ja alakohtaiset taitoyhteenliittymät. Yksittäisen ohjelman myötä soveltamissäännöt ja menettelyt yksinkertaistuvat ja kyetään välttämään pirstaleisuutta ja päällekkäisyyksiä.

Miksi koulutuksen alalla tarvitaan uutta toimintamallia?

Kun nykyiset ohjelmat perustettiin, maailma oli erilainen paikka. Tällä hetkellä maailman talous on aikakautemme suurimman myllerryksen kourissa. EU on reagoinut tilanteeseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen tähtäävällä koordinoidulla Eurooppa 2020 -strategialla, johon yleissivistävä ja ammatillinen koulutus kuuluvat olennaisena osana.

Myös Euroopan työmarkkinat ovat muuttumassa. Korkeasti koulutetuille tarkoitettujen työpaikkojen määrä kasvaa, kun taas matalan ammattitaidon työpaikat vähenevät. Arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä lähes 35 prosentissa kaikista työpaikoista vaaditaan korkean tason osaamista, innovointikapasiteettia ja mukautumiskykyä. Yksi Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteista onkin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän kasvattaminen 40 prosenttiin (nykyisestä 32 prosentista). Yhteinen Erasmus voi myötävaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen auttamalla ihmisiä hankkimaan uusia taitoja ulkomailla suoritettujen opiskelujen ja harjoittelujen kautta.

Eurooppa 2020 ‑strategian toisena yleistavoitteena on vähentää koulupudokkaiden osuus nykyisestä 14 prosentista alle 10 prosenttiin. Yhteinen Erasmus edistää tämän tavoitteen saavuttamista tukemalla kaikkien koulutustasojen, myös kouluopetuksen, nykyaikaistamista esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Ohjelmasta tuetaan myös epävirallista oppimista nuorisovaihtojen ja vapaaehtoistyön kautta.

Miten Yhteinen Erasmus vaikuttaa nuorisotyöttömyyteen?

Yhteinen Erasmus auttaa nuoria hankkimaan koulutusta ja taitoja, jotka voivat edistää heidän henkilökohtaista kehitystään ja työllistymismahdollisuuksiaan. Ulkomailla opiskelu voi parantaa myös kielitaitoa ja mukautumiskykyä. Tutkimusten mukaan osan opinnoistaan ulkomailla suorittaneet opiskelijat ovat valmiimpia lähtemään ulkomaille töihin työmarkkinoille tullessaan.

Yhteinen Erasmus ‑ohjelmassa tunnustetaan myös epävirallisen oppimisen merkitys. On näyttöä siitä, ettei työpaikan saamiseen riitä vain oikeanlainen tutkintotodistus: työnantajat edellyttävät yhä enemmän taitoja, joita on hankittu epävirallisen oppimisen, esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta. Niinpä 75 prosenttia Eurooppalainen vapaaehtoistyö -hankkeisiin osallistuneista on todennut, että kokemus on parantanut heidän uranäkymiään.

Keitä ohjelman edunsaajat ovat?

Kuten nimestä voi päätellä, Yhteiseen Erasmukseen voivat osallistua kaikki oppijat ja kouluttajat jonkin koulutus-, nuoriso- tai urheilualalla toimivan julkisen tai yksityisen elimen kautta. Ohjelmasta tuetaan oppimiskokemuksia sekä virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa että sen ulkopuolella kaikilla sektoreilla.

Muuttuvatko edunsaajien kohderyhmät nykyisiin ohjelmiin verrattuna?

Eivät muutu. Uusi ohjelma kohdistuu edelleen nuorten tarpeisiin, olipa kyse sitten oppilaista, opiskelijoista, harjoittelijoista, vapaaehtoistyöntekijöistä tai järjestöaktiiveista. Siinä korostetaan aiempaa enemmän opettajille, kouluttajille, tiedottajille ja nuorisotyöntekijöille annettavaa tukea, koska heillä on tärkeä tehtävä tiedon eteenpäin viemisessä ja moninkertaistamisessa.

Yhteistyöhankkeissa pyritään saamaan yritykset mukaan toimintaan oppilaitosten ja nuorisojärjestöjen kanssa solmittavien kumppanuuksien kautta.

Kouluja rohkaistaan tekemään yhteistyötä muiden EU-maiden vastaavien koulujen kanssa. Näin tehostettaisiin EU:n tuen vaikutusta ja edistettäisiin synergiaetujen aikaansaamista eri yhteistyömuotojen kesken – näitä olisivat esimerkiksi oppilaiden ja henkilöstön liikkuvuus ja pedagogiset hankkeet. Aikuiskoulutukseen annettavalla tuella lisätään opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta ja edistetään tiiviimpää rajatylittävää yhteistyötä organisaatioiden välillä.

Joitakin nykyisistä ohjelmista tuettavia toimia supistetaan tai lopetetaan, koska niiden systeemiset vaikutukset ovat vähäisempiä, niistä ei saada rahalle riittävästi vastinetta tai vastaavaa toimintaa voidaan rahoittaa tehokkaammin EU:n muista rahoituslähteistä, esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Jo työmarkkinoilla olevien henkilöiden liikkuvuus kuuluisi esimerkiksi paremmin ESR:n painopisteisiin.fihmis

Mitä lisäarvoa saadaan opintolainojen EU-tason takausjärjestelmästä – monilla EU-maillahan on jo oma opintolainajärjestelmänsä?

Useissa maissa on opintolainajärjestelmiä, mutta ne on usein rajattu kansallisissa oppilaitoksissa suoritettaviin opintoihin tai alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Monissa kansallisissa lainajärjestelmissä rajoitetaan lainan siirtämistä ulkomaille.

Ehdotettu EU:n opintolainaväline kohdistetaan maisterintutkintoa toisessa Euroopan maassa suorittaviin opiskelijoihin. Maisterintutkintojen opintomaksut ovat todennäköisesti alemman korkeakoulututkinnon opintomaksuja suuremmat. Tämä aloite siis täydentäisi kansallisia rahoitusjärjestelmiä.

Mitä muuta komissio tekee opiskelijoiden ja nuorten liikkuvuuden lisäämiseksi?

Rahoitus on tärkeää, mutta raha yksin eri riitä, jotta kaikilla olisi realistinen mahdollisuus osallistua liikkuvuushankkeisiin. Tarvitaan yhteistyötä ja uusia kumppanuuksia, jotta kansallisella ja alueellisella tasolla olevat esteet saadaan poistettua. Yksi tärkeä edellytys on tiedonsaannin parantaminen, jotta voidaan varmistaa, että avustukset ovat ”liikuteltavia” (eli ulkomailla opiskelevat tai harjoittelevat opiskelijat voivat hyödyntää niitä) ja että opiskelusuoritukset ja harjoittelujaksot tunnustetaan opintojen osaksi.

EU-maiden opetusministerit hyväksyivät toukokuussa [neuvoston suosituksen muodossa] yhteisen suunnitelman ulkomaan opiskelujen ja harjoittelujen tiellä olevien esteiden poistamiseksi.

Miksi komissio on päättänyt jättää liikkuvuusohjelmien nykyiset nimet (esim. Leonardo da Vinci, Comenius ja Grundtvig) pois käytöstä?

Erasmus on nimi, joka tunnetaan laajasti ja assosioidaan voimakkaasti ulkomailla opiskeluun ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. Kun perustetaan yksi yhtenäinen ohjelma, tuntuu järkevältä luopua useista nimistä ja hyödyntää Erasmus-brändin suosio ja tunnettuus.

Mitkä maat voivat osallistua Yhteiseen Erasmukseen?

Yhteiseen Erasmukseen voivat osallistua kaikki EU-maat, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi, EU:n ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, sekä jotkin muut Länsi-Balkanin maat.

Ulkomaan opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksia edistäviin toimiin ja nuorisoalan toimintoihin voivat lisäksi osallistua EU:n ulkopuoliset maat, lähinnä sen naapurimaat.

Yhteinen Erasmus (2014–2020) numeroina

Kokonaisbudjetti

19 miljardia euroa (mukaan luettuna 1,8 miljardia euroa kansainväliseen yhteistyöhön)

Liikkuvuusmahdollisuudet yhteensä

5 miljoonaa ihmistä

Korkea-asteen koulutus

2,2 miljoonaa opiskelijaa

Henkilöstön liikkuvuus

Miljoona opettajaa, kouluttajaa, nuorisotyöntekijää ja muuta henkilöstöä

Ammatillinen koulutus

735 000 opiskelijaa

Vapaaehtoistyö ja nuorisovaihto-ohjelmat

540 000 nuorta

Maisterin opintojen lainatakausjärjestelmä

330 000 opiskelijaa

Kansainväliset opiskelijat

135 000 opiskelijaa

Yhteistutkintoihin liittyvät avustukset

34 000 opiskelijaa

Yhteistyötä koskevat tavoitteet:

Strategiset kumppanuudet

Yli 20 000 kumppanuutta, joissa mukana 115 000 instituutiota

Osaamisyhteenliittymät

200 liittymää, joissa mukana 2 000 korkeakoulua ja yritystä

Alakohtaiset taitoyhteenliittymät

200 liittymää, joissa mukana 2 000 koulutuksen järjestäjää ja yritystä


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website