Navigation path

Left navigation

Additional tools

Komission energiainfrastruktuuripaketti

European Commission - MEMO/11/710   19/10/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/11/710

Bryssel 19. lokakuuta 2011

Komission energiainfrastruktuuripaketti

Miksi tarvitaan uusia putkistoja ja sähköverkkoja?

Energiainfrastruktuuri – putkistot ja sähköverkot – ovat ratkaisevan tärkeitä kaikkien EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

Uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattaminen 20 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä edellyttää tuulipuistojen ja aurinkovoimaloiden tuottaman energian johtamista kuluttajien käyttöön. Siksi tarvitaan nykyistä yhdennetympää ja tehokkaampaa verkkoa.

Jotta teknologian avulla voidaan toteuttaa 20 prosentin säästö arvioidussa energiankulutuksessamme vuoteen 2020 mennessä, tarvitaan älykkäitä kulutusmittareita ja verkkoja, jotka tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden seurata tarkkaan energiankulutustaan sekä säästää rahaa ja energiaa muuttamalla kulutustottumuksiaan.

Kaasutoimitusten varmistamiseksi myös kriisitilanteissa meidän on monipuolistettava hankintalähteitämme ja asennettava uusia putkistoja kaasun tuomiseksi uusilta alueilta suoraan Eurooppaan.

Kilpailuun perustuvien sisämarkkinoiden toimivuuden sekä kohtuullisten ja kilpailukykyisten hintojen varmistamiseksi tarvitaan jäsenvaltioiden välisiä yhteenliitettyjä verkkoja, joiden avulla yhtiöt voivat saattaa tarjoamansa energian kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön.

Miten suuria investointeja EU:ssa tarvitaan?

Seuraavien kymmenen vuoden aikana kaasuputkien ja sähköverkkojen rakentamiseen tarvitaan noin 200 miljardia euroa, joista 140 miljardia korkeajännitteisiin sähkönsiirtojärjestelmiin, varastointi- ja älykkäisiin verkkosovelluksiin, 70 miljardia kaasuputkiin, varastointiin, nesteytetyn maakaasun terminaaleihin ja vastakkaisvirtausinfrastruktuuriin (kaasun johtamiseksi molempiin suuntiin) sekä 2,5 miljardia hiilidioksidin kuljetusinfrastruktuuriin.

Tämän vuoksi investointien nykyistä tasoa on nostettava huomattavasti. Kauteen 2000–2010 verrattuna kaasualan investoinnit lisääntyisivät 30 prosenttia ja sähköalan 100 prosenttia.

Miksi EU:n on toimittava aktiivisemmin?

On arvioitu, etteivät investoinnit vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi toteudu ajoissa, mikä johtuu pääasiassa kahdesta syystä:

1. Rakennuslupien saaminen kestää liian kauan. Ilmajohdon rakentaminen saattaa nykyisin viedä yli 10 vuotta.

2. Kaikki tarvittavat investoinnit eivät ole kaupallisesti kannattavia. Tietyt sähkölinjat ja kaasuputket eivät välttämättä ole kaupallisesti kannattavia, koska markkinat eivät yksinään tarjoa riittävää tuottoa investoinnille. On ero siinä, suunnitellaanko kaasuputki alueelle, jolla vuotuinen kaasunkulutus on vain noin 10 miljardia m3, kuten kolmessa Baltian maassa ja Suomessa, vaiko Saksan kaltaiseen maahan, jossa vuosikulutus on noin 80 miljardia m3. Kuitenkin kaikki nämä maat olisi kytkettävä Euroopan energiamarkkinoille kilpailun edistämiseksi, kohtuullisten kuluttajahintojen turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että eri kaasuntuottajat voivat päästä markkinoille kriisitilanteen sattuessa.

Eräissä tapauksissa asia koskee kahta maata, joista toinen vastaa kustannuksista ja toinen korjaa hyödyn. Näin tapahtuu silloin, kun asennetaan kompressorit kaasun johtamiseksi kahteen suuntaan, jotta naapurimaata voidaan auttaa selviytymään kaasukriisistä tai sähkölinjat rakennetaan tiettyyn maahan toisen maan tuottaman ylimääräisen tuulivoiman johtamiseksi.

Mikä on uutta?

Komissio ehdottaa, että valitaan tiettyjä yhteisen edun mukaisia hankkeita, jotka ovat tärkeitä sen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tällaisiin hankkeisiin sisältyy kaksi etua:

  • Niihin sovelletaan erityistä lupamenettelyä, joka on tavallista helpompi, nopeampi ja avoimempi: Kukin jäsenvaltio nimeää yhden ainoan toimivaltaisen viranomaisen huolehtimaan yhden luukun periaatteen mukaisesti koko lupamenettelystä, joka saa kestää enintään kolme vuotta.

  • Ne ovat oikeutettuja EU:n rahoitukseen, joko lainojen, joukkovelkakirjalainojen tai takuiden muodossa. Kaudella 2014–2020 energiainfrastruktuurille varataan 9,1 miljardia euroa Verkkojen Eurooppa -välineen osana.

Onko EU jo aiemmin rahoittanut energiainfrastruktuurihankkeita?

EU osallistuu nyt ensimmäistä kertaa suurten energiainfrastruktuurien rahoitukseen varsinaisesta talousarviostaan. Edellisellä kaudella (2007–2013) EU rahoitti lähinnä toteutettavuustutkimuksia yhteensä 155 miljoonalla eurolla. Energiahankkeisiin investoitiin 3,85 miljardia euroa talous- ja finanssikriisin yhteydessä käyttöön otetun Euroopan energiatalouden elvytyssuunnitelman puitteissa. Kyse oli kertaluonteisista toimenpiteistä.

Mitkä ovat yhteisen edun mukaisten hankkeiden valintakriteerit?

Hankkeissa olisi korostettava taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä elinkelpoisuutta ja niissä olisi oltava mukana vähintään kaksi jäsenvaltiota. Alakohtaisilla lisäkriteereillä varmistetaan, että hankkeet lujittavat erityisesti toimitusvarmuutta, edistävät markkinoiden yhdentymistä ja kilpailua, turvaavat järjestelmän joustavuuden ja mahdollistavat uusiutuvista energianläheistä tuotetun energian siirtämisen kulutuskeskuksiin ja varastointipaikkoihin.

Kuinka yhteisen edun mukaiset hankkeet valitaan?

Valintaprosessi on kaksivaiheinen.

1. Aluetaso: Hankkeen vetäjä esittää ehdotuksen asianomaiselle alueelliselle ryhmälle, joka muodostuu jäsenvaltioiden, sääntelyviranomaisten, siirtoverkonhaltijoiden ja hankkeiden vetäjien edustajista. Ryhmä laatii tältä pohjalta ehdotuksensa luetteloksi.

2. EU:n taso: Lopullisen päätöksen unionin laajuisesta yhteisen edun mukaisten hankkeiden luettelosta tekee komissio. Ensimmäinen luettelo hyväksytään viimeistään 31. heinäkuuta 2013, minkä jälkeen sitä päivitetään kahden vuoden välein.

Kuinka paljon rahoitusta hanke voi saada?

EU osarahoittaa enintään 50 prosenttia tutkimus- ja rakentamiskustannuksista ja poikkeuksellisissa tapauksissa enintään 80 prosenttia hankkeista, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä alueellisen tai EU:n laajuisen toimitusvarmuuden tai yhteenkuuluvuuden kannalta, edellyttävät innovatiivisia ratkaisuja taikka tuottavat monialaista synergiaa.

Saavatko kaikki yhteisen edun mukaiset hankkeet automaattisesti EU:n rahoitusta?

Ei. Kun hankkeen status on tunnustettu, sille voidaan hakea EU:n rahoitusta. Jotta hanke voidaan ottaa huomioon rakentamistöihin suunnatun tuen myöntämiseksi, on osoitettava, että se ei ole kaupallisesti kannattava. Valitseminen yhteisen edun mukaiseksi hankkeeksi ei vielä ole tae EU:n rahoituksesta, mutta se voi merkitä tällaisten hankkeiden käsittelyyn varattua nopeutettua lupamenettelyä ja erityissääntelyä.

Onko mahdollista saada esimerkkejä tulevaisuudessa rahoitettavista hankkeista?

EU voi rahoittaa esimerkiksi

  • pohjoisille merialueille rakennettavaa offshore-verkkoa rannikkoalueiden tuulipuistojen tuottaman sähköenergian siirtämiseksi suurkaupunkien kuluttajille,

  • innovatiivisia hankkeita sähköenergian varastoimiseksi,

  • monista osista muodostuvat kaasuputkihankkeet, joiden avulla voidaan tuoda EU:hun kaasua uusista toimituslähteistä, kuten Kaspianmeren alueelta,

  • kompressoreita, joiden avulla kaasua voidaan johtaa molempiin suuntiin; näin maat voivat auttaa toisiaan selviytymään kaasukriiseistä.

Millaisia uusia rahoitusvälineitä on tarjolla energiainfrastruktuurihankkeille?

Välineisiin sisältyvät muun muassa oman pääoman ehtoiset instrumentit (esim. investointirahastot) ja riskienjaon välineet (esim. lainat, takaukset ja erityisesti joukkovelkakirjalainat), joiden kerrannaisvaikutukset ovat suuremmat kuin investointiavustuksilla. Yhdistämällä eri tukimuotoja voidaan räätälöidä rahoitustuki kunkin hankkeen erityistarpeisiin. Riskienjaon välineet soveltuvat todennäköisesti laajempiin hankerahoitteisiin investointeihin, kuten suuret kaasun tuontiputket, joissa on mukana useita sidosryhmiä. Offshore-siirtojen kaltaiset erittäin innovatiiviset hankkeet, joihin sisältyy merkittäviä teknologisia riskejä, saattavat edellyttää käynnistysvaiheessa avustusten kaltaista tukea.

Millaisia parannuksia on tulossa lupien myöntämismenettelyyn?

Energiainfrastruktuurihankkeiden toteutus erityisesti sähköenergian alalla voi kestää yli 10 vuotta. Tämä johtuu pääosin pitkistä ja monimutkaisista lupamenettelyistä, jotka saattavat viedä enimmillään kaksi kolmasosaa tästä ajasta. Euroopan yhteisen edun mukaisiin hankkeisiin sovelletaan nopeampaa lupamenettelyä, joka kestää enintään kolme vuotta. Hankkeiden kehittäjien ei myöskään tarvitse kääntyä lupa-asioissa useiden eri viranomaisten puoleen, vaan yksi ainoa kansallinen toimivaltainen viranomainen koordinoi lupamenettelyä ja antaa kattavan päätöksen.

Ehdotettu menettely alentaa hankkeen hallinnollisia kustannuksia Euroopassa keskimäärin noin 30 prosentilla vetäjän osalta ja noin 45 prosentilla viranomaisten osalta.

Tarkoittaako lyhyempi aika sitä, ettei kansalaisia ehditä kuulla?

Uudet säännöt parantavat kansalaisten mahdollisuuksia osallistua hankkeeseen ja saada äänensä kuuluviin. Asetuksen mukaan kansalaisten on voitava osallistua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lupamenettelyyn. Tämän on tapahduttava ENNEN kuin hankkeen kehittäjä esittää virallisen lupahakemuksen. Näin kansalaisten mielipiteet voidaan ottaa huomioon myös hankkeen suunnitteluvaiheessa. Monissa jäsenvaltioissa julkinen kuuleminen tapahtuu nykyisin vasta sen JÄLKEEN, kun asiakirjat on jätetty viranomaiselle.

Noudatetaanko EU:n ympäristövaatimuksia ja erityisesti Natura 2000 ‑alueiden suojelua koskevia vaatimuksia?

Ympäristövaatimuksia ja erityisesti Natura 2000 -direktiivin vaatimuksia noudatetaan kaikilta osin. Erityistä huomiota kiinnitetään asianmukaiseen vaikutusten arviointiin suojeltuihin luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Uusi järjestelmä parantaa myös arvioinnin laatua, koska yleisön ja sidosryhmien tiiviimmän osallistumisen ansiosta ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon varhaisemmassa vaiheessa.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ympäristönsuojelua koskevat nykyiset vaatimukset pysyvät voimassa. Jos jokin ratkaisevan tärkeä hanke on toteutettava huolimatta sen haitallisista ympäristövaikutuksista, pyritään varmistamaan, että lupa myönnetään sellaiselle alueelle, jolle koituvat vaikutukset ovat vähiten haitalliset, ettei ole olemassa toista vaihtoehtoa ja että Natura 2000 -direktiivissä edellytetyt korvaavat toimenpiteet toteutetaan.

Mikä on asetusluonnoksen ja siihen liittyvän ehdotuspyyntömenettelyn hyväksymisaikataulu?

Euroopan parlamentin ja neuvoston on tarkoitus hyväksyä asetus viimeistään vuoden 2012 lopussa, jotta se tulisi voimaan seuraavan vuoden alussa. Tämä jättää tarpeeksi aikaa laatia ensimmäinen unionin laajuinen luettelo yhteisen edun mukaisista, Verkkojen Eurooppa -välineestä mahdollisesti rahoitettavista hankkeista. Uusi rahoitusväline tulee voimaan vuonna 2014.

Lisätietoja:

http://ec.europa.eu/energy/infrastructure/strategy/2020_en.htm


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website