Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Verkkojen Eurooppa: EU:n uusi liikenteen ydinverkko

Commission Européenne - MEMO/11/706   19/10/2011

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/11/706

Bryssel, 19. lokakuuta 2011

Verkkojen Eurooppa: EU:n uusi liikenteen ydinverkko

Komissio hyväksyi tänään ehdotuksen, jonka mukaan Euroopan maantiet, rautatiet, lentoasemat ja vesiväylät yhdistetään Euroopan laajuiseksi verkoksi (TEN-T). Uuden ydinverkon avulla voidaan poistaa liikenteen pullonkaulat, uudistaa infrastruktuuria ja sujuvoittaa rajatylittävää liikennettä, mistä hyötyvät niin yritykset kuin matkustajat kaikkialla EU:ssa. Eri liikennemuotojen väliset liitännät paranevat ja liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenevät, mikä edistää EU:n ilmastonsuojelutavoitteita.

Liikenne on EU:n talouden kannalta ratkaisevan tärkeä. EU:n liikenneyhteydet ovat kuitenkin puutteelliset: sen rautatieverkossa on seitsemän eri raideleveyttä, ja sen tärkeimmistä lentoasemista vain 20 ja tärkeimmistä satamista 35 on suoraan yhteydessä rautatieverkkoon. Ilman hyviä yhteyksiä Eurooppa ei kasva eikä kukoista”, totesi Euroopan komission varapuheenjohtaja ja liikenteestä vastaava komissaari Siim Kallas.

Uusi TEN-T-politiikka on tulosta kaksi vuotta kestäneestä kuulemismenettelystä, ja sillä perustetaan ydinverkko, jonka on määrä olla valmis vuoteen 2030 mennessä. Ydinverkon on tarkoitus toimia liikenteen ”selkärankana” sisämarkkinoilla. Tänään julkaistiin myös EU:n liikenteen rahoitusta koskevia ehdotuksia (vuosille 2014–2020), joissa keskitytään mainittuun ydinverkkoon, puuttuvien rajatylittävien yhteyksien luomiseen, pullonkaulojen poistamiseen ja koko verkon parantamiseen.

Uutta TEN-T-ydinverkkoa tuetaan kattavalla verkolla, jonka reitit on liitetty ydinverkkoon alueellisella ja kansallisella tasolla. Kattavan verkon rahoittamisesta vastaavat suurelta osin jäsenvaltiot. Rahoitusta on mahdollista saada myös joistakin EU:n liikenteen ja alueellisen kehityksen välineistä sekä innovatiivisista rahoitusvälineistä. Tavoitteena on, että Euroopan kansalaisten ja yritysten suuri enemmistö on vähitellen ja viimeistään vuonna 2050 enintään 30 minuutin matkustusajan päässä kattavasta verkosta.

Kaiken kaikkiaan uusi liikenneverkko takaa

  • turvallisemman ja vähemmän ruuhkautuneen liikenteen

  • sujuvamman ja nopeamman matkustamisen

Verkkojen Eurooppa -välineestä on monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa osoitettu liikenteen alalle 31,7 miljardia euroa. Tämä summa on ”siemenpääoma”, jonka avulla jäsenvaltioita kannustetaan investoimaan enemmän sellaisten hankalien rajatylittävien yhteyksien rakentamiseen, joita ei ehkä muutoin rakennettaisi lainkaan. Jokainen yhden miljoonan euron erä, joka EU:n tasolla käytetään, tuottaa investointeina viisi miljoonaa euroa jäsenvaltioilta ja 20 miljoonaa yksityiseltä sektorilta.

Oheen on liitetty kartat, joissa esitetään vuoden 2030 TEN-T-ydinverkko sekä tärkeimmät käytävät rahoituskaudella 2014–2020.

Taustaa

EU:n uudella politiikalla luodaan aikaisempaa paljon suppeampi ja tiukemmin määritelty liikenneverkko. Tavoitteena on keskittää määrärahat pienempään määrään hankkeita, jotka tuottavat todellista EU-lisäarvoa. Jäsenvaltioille asetetaan myös tiukempia vaatimuksia: yhteiset eritelmät, joita sovelletaan yli kansallisten rajojen, ja oikeudelliset velvoitteet saattaa hankkeet päätökseen.

TEN-T-verkosto koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. Koko EU:n kattavalla verkolla varmistetaan, että EU:n kaikki alueet ovat saavutettavissa. Ydinverkko, jonka on tarkoitus olla kokonaisuudessaan toiminnassa vuoteen 2030 mennessä, keskittyy TEN-T-verkon tärkeimpiin yhteyksiin ja solmukohtiin. Molemmat osat kattavat kaikki liikennemuodot: maantie-, ilma-, sisävesi-, meri- sekä liikennemuotojen yhdistelyn mahdollistavat alustat.

TEN-T-suuntaviivoissa asetetaan yhteiset vaatimukset TEN-T-infrastruktuureille ja tiukemmat vaatimukset ydinverkolle. Tällä varmistetaan liikenteen sujuvuus koko verkossa. Politiikalla edistetään myös liikenteenohjausjärjestelmien käyttöönottoa, mikä mahdollistaa infrastruktuurin käytön optimoinnin ja tehostamisen, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenevät.

Ydinverkon toteuttamista helpottaa käytäviin perustuva lähestymistapa. Ydinverkon infrastruktuurin koordinointi perustuu kymmeneen käytävään. Käytävät, jotka kattavat vähintään kolme liikennemuotoa, kolme jäsenvaltiota ja kaksi rajatylittävää osuutta, saattavat yhteistyöhön sekä jäsenvaltioita että sidosryhmiä, esimerkiksi infrastruktuurin hallinnoijia ja käyttäjiä. Koordinoinnin, yhteistyön ja toiminnan avoimuuden takaamiseksi perustetaan kaikki sidosryhmät yhteen tuovat käytävien yhteistyöfoorumit, joiden puheenjohtajina toimivat eurooppalaiset koordinaattorit.

See http://ec.europa.eu/transport/index_en.htm for core network maps, national maps, projects lists.

Tärkeitä tietoja ja lukuja / Usein kysyttyjä kysymyksiä

  • Liikenne on EU:n talouden kannalta ratkaisevan tärkeä.

  • Rahtiliikenteen odotetaan kasvavan 80 % vuoteen 2050 mennessä, matkustajaliikenteen yli 50 %.

  • Kasvu edellyttää kauppaa, ja kauppa tarvitsee liikennettä. Ne Euroopan alueet, joilla on huonot liikenneyhteydet, eivät vaurastu.

Uusi ydinverkko – lukuja

Ydinverkon avulla

  • yhdistetään 83 tärkeää eurooppalaista satamaa rautatie- ja maantieliikenteeseen

  • yhdistetään 37 tärkeää lentoasemaa rautatieyhteyksiin, jotka johtavat suuriin kaupunkeihin

  • muunnetaan 15 000 km rautateitä suurten nopeuksien radoiksi

  • toteutetaan 35 suurta rajatylittävää hanketta pullonkaulojen vähentämiseksi.

Ydinverkko on sisämarkkinoiden taloudellisen toiminnan selkäranka, joka mahdollistaa henkilöiden ja tavaroiden todellisen vapaan liikkuvuuden unionissa.

Uuden ydinverkon rahoitus

Ydinverkon ensimmäinen täytäntöönpanovaihe vuosina 2014–2020 (ks. hankeluettelo ohessa) maksaa 250 miljardia euroa. Ydinverkon on määrä olla valmis vuoteen 2030 mennessä.

Verkkojen Eurooppa -välineestä osoitetaan liikenneinfrastruktuurille 31,7 miljardia euroa rahoituskaudella 2012–2020. Näistä varoista 80 %:lla tuetaan

  • ydinverkon hankkeita – ydinverkon kymmenellä käytävällä sijaitsevia ensisijaisia hankkeita; rahoitusta on saatavilla myös rajatulle määrälle muita ydinverkon hankkeita, joista saadaan merkittävää Euroopan tason lisäarvoa

  • laaja-alaisia hankkeita – tietoteknologiahankkeita, kuten SESAR (eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen teknologinen osa) tai ERTMS (Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä), joita on käytettävä kaikissa tärkeimmissä liikennekäytävissä; tämä on erityisen tärkeää, sillä uudessa ydinverkossa liikennejärjestelmille asetetaan tiukemmat velvoitteet täyttää – pääosin jo olemassa olevat – EU:n normit, esimerkiksi investoimalla yhteisiin rautateiden merkinantojärjestelmiin.

Loput rahoituksesta voidaan myöntää ad hoc -pohjalta kehitetyille hankkeille, myös kattavan verkoston hankkeille.

Mitä liikennehankkeita rahoitetaan omassa maassani?

Perusperiaate on se, että kaikki maat hyötyvät yhteyksistä vahvaan Euroopan laajuiseen ydinverkkoon, joka mahdollistaa henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden. Kaikki Euroopan maat liitetään tähän verkkoon.

Luettelo hankkeista, jotka saavat ensisijaisesti EU:n rahoitusta seuraavalla rahoituskaudella (2014–2020), on Verkkojen Eurooppaa koskevan asetuksen liitteessä, ks tämän lehdistötiedotteen liite MEMO.

Nämä hankkeet saavat EU:n rahoitusta vuosina 2014–2020, koska

  • ne täyttävät ydinverkon taustalla olevaan metodologiaan liittyvät perusteet (ks. jäljempänä lisätietoa metodologiasta ja sen perusteista)

  • niillä on suuri EU-lisäarvo

  • ne ovat toteuttamiskelpoisia vuosina 2014–2020.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset ehdotukset, joiden perusteella rahoitus myönnetään. Rahoitus myönnetään todennäköisesti vuoden 2014 alusta alkaen. Saatavilla olevan EU:n rahoituksen tarkka määrä riippuu myös ehdotusten sisällöstä. EU:n rahoitusosuus suuriin liikenneinfrastruktuurien kehityshankkeisiin on tavanomaisesti noin 20 % investointikustannuksista seitsemän vuoden talousarviokaudella. Yksittäisiä selvityksiä voidaan tukea enintään 50 %:iin saakka, ja rajatylittäviin hankkeisiin liittyviä selvityksiä ja rakennustöitä enintään 40 %:iin saakka. Loput rahoituksesta tulee jäsenvaltioilta, alueellisilta viranomaisilta ja mahdollisesti yksityisiltä investoijilta.

Entä jos hankkeeni ei kuulu ydinverkkoon? Mitä kattava verkko tarkoittaa? Mistä sitä rahoitetaan ja miten se toimii?

Kattava verkko palvee alueellisella ja kansallisella tasolla ydinverkon syöttöliikennettä. Kattava verkko on erottamaton osa TEN-T-politiikkaa. Kattavaa verkkoa hallinnoivat etupäässä jäsenvaltiot itse, mutta rahoitusta on saatavilla sitä varten myös liikenteen ja aluepolitiikan määrärahoista.

Kyse on toissijaisuusperiaatteesta. Tavoitteena on, että Euroopan kansalaisten ja yritysten suuri enemmistö on vähitellen ja viimeistään vuonna 2050 enintään 30 minuutin matka-ajan päässä kattavasta verkosta.

Uudet TEN-T-suuntaviivat menevät aikaisempia paljon pidemmälle, koska niissä täsmennetään vaatimukset (myös kattavaa verkkoa koskevat), jotta ajan mittaan – vuoteen 2050 mennessä – suurimmalla osalla kattavaa verkkoa on käytössä täysin yhteentoimivat ja tehokkaat standardit rautatieliikenteelle, sähköisille autoille jne.

Mitä ovat ydinverkolle asetetut tiukemmat vaatimukset?

Tukea saavia ydinverkon hankkeita varten on luotu kaksi tärkeää vaatimuskategoriaa: a) sovellettavaa teknologiaa koskevat vaatimukset ja b) oikeudelliset vaatimukset saattaa hankkeet päätökseen.

Teknologiavaatimukset

On selvää, että erityisesti ydinverkossa teknisten vaatimusten on oltava yhteentoimivia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ERTMS-järjestelmää (Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä) eli junaliikenteen hallintaan sovellettavaa älykästä liikennejärjestelmää on noudatettava kaikkialla. Vastaavasti tieliikennestandardeja, kuten tunnelien ja tieliikenteen turvallisuusvaatimuksia, on noudatettava kaikkialla verkossa, ja älykkäitä liikennejärjestelmiä koskeva teknologia on otettava käyttöön. Lisäksi jos rakennetaan sähköautojen latauspisteitä, niiden on täytettävä yhteiset normit, jotta autoja voidaan ladata niissä kaikkialla verkossa.

Oikeudelliset vaatimukset

TEN-T-suuntaviivoihin on sisällytetty uusi tiukka oikeudellinen vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioilla, joissa toteuttaviin ydinverkon hankkeisiin myönnetään rahoitusta, on oikeudellinen velvollisuus saattaa hankkeet päätökseen viimeistään vuonna 2030, jolloin koko ydinverkon on oltava valmis. Tämän oikeudellisen vaatimuksen odotetaan pitävän jäsenvaltioiden liikennehankkeet aikataulussa.

Miten ydinverkon edellyttämät 250 miljardia euroa saadaan kerättyä?

Verkkojen Eurooppa -välineestä on monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa osoitettu liikenteen alalle 31,7 miljardin euron määrärahat, jotka ovat ”siemenpääoma”, jolla jäsenvaltioita kannustetaan investoimaan lisää vaikeiden rajatylittävien yhteyksien rakentamiseksi, joita ei ehkä muutoin rakennettaisi lainkaan.

TEN-T-rahoituksella on hyvin vahva vipuvaikutus. Viime vuosilta saatu kokemus on osoittanut, että jokainen Euroopan tasolla käytetty yhden miljoonan euron erä tuottaa investointeina viisi miljoonaa euroa jäsenvaltioilta ja 20 miljoonaa yksityiseltä sektorilta.

Näihin vipuvaikutuksella saatuihin varoihin on nyt mahdollista yhdistää uusia yksityisen sektorin varoja, jotka saadaan innovatiivisista rahoitusvälineistä, kuten hankejoukkovelkakirjoista.

Miten yhteisrahoittaminen toimii? Miten paljon varoja saadaan jäsenvaltioilta ja miten paljon Euroopan unionilta?

Liikenneinfrastruktuuri edellyttää valtavia investointeja, ja suurimmasta osasta niistä vastaavat aina jäsenvaltiot. Euroopan unionin tehtävänä on investointien ja koordinoinnin alalla tuottaa lisäarvoa, joka liittyy vaikeiden pullonkaulojen poistamiseen ja puuttuvia yhteyksien rakentamiseen sekä tuen antamiseen todellisen eurooppalaisen liikenneverkon luomisessa.

EU:n yhteisrahoituksen taso on ydinverkon TEN-T-hankkeissa tavanomaisesti

  • enintään 50 % selvitysten osalta

  • enintään 20 % urakoiden osalta (esimerkiksi tunnelin tutkimiseen liittyvä työ).

Rajatylittäviä rautatie- ja sisävesiliikenneyhteyksiä koskevien hankkeiden yhteisrahoitusta voidaan korottaa (enintään 40 prosenttiin).

Älykkäisiin liikennejärjestelmiin liittyviä tiettyjä hankkeita, kuten ERTMS-järjestelmää, varten voidaan asettaa saataville lisää yhteisrahoitusta (enintään 50 prosenttia), jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden siirtymistä tällaisiin järjestelmiin.

Millä perusteella ydinverkon hankkeet on valittu?

EU:n liikennealan rahoitus haluttiin kohdistaa uudelleen siten, että voidaan luoda todellinen eurooppalainen verkko sen sijaan, että vain poistettaisiin pullonkauloja hajanaisella tavalla.

Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa käytyjen laajojen kuulemisten pohjalta luotiin uusi metodologia. Tarkoituksena oli luoda eurooppalainen verkko, joka yhdistää toisiinsa tärkeimmät sosioekonomiset keskukset ja ”portit” kolmansiin maihin (satamat, lentoasemat ja maayhteydet), ja infrastruktuuri, joka vahvistaa sisämarkkinoita, lisää kilpailukykyä ja edistää taloudellista kehitystä.

Metodologia koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa valitaan tärkeimmät solmukohdat, jotka täyttävät tietyt tilastoperusteet, esimerkiksi pääkaupungit ja muut tärkeät sosioekonomiset keskukset, suuret satamat ja lentoasemat (volyymiin liittyvien ja alueellisten kriteerien perusteella) sekä ”portit” kolmansiin maihin. Toisessa vaihessa solmukohdat yhdistetään maaliikennemuotoihin eli rautatie-, sisävesi- ja tieliikenteeseen (ottaen huomioon jo olemassa olevat yhteydet, pullonkaulat ja puttuvat yhteydet). Kolmannessa vaiheessa laaditaan yksityiskohtainen analyysi tärkeimmistä liikennevirroista (matkustajat ja rahti). Tämä on tärkeää, jotta voidaan määrittää ydinverkon ensisijaiset liikenneosuudet ja selvittää, miltä osin niiden infrastruktuuria on tarpeen uudistaa ja rakentaa mitkä pullonkaulat on poistettava.

Tältä pohjalta määriteltiin strateginen ydinverkko, joka yhdistää strategiset solmukohdat ja multimodaaliset reitit ja jossa otetaan huomioon tärkeimmät liikennevirrat.

Kaikki ydinverkon hankkeet ovat EU:n yhteisrahoituksen kannalta ensisijaisia. Rahoituskaudella 2014–2020 kiinnitetään kuitenkin erityistä huomiota sellaisiin rajatylittäviin hankkeisiin, joilla on suurin EU-lisäarvo.

Mitä käytävät ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Kokemus on osoittanut, että rajatylittäviä ja muita jäsenvaltioiden välisiä liikennehankkeita on hyvin vaikea toteuttaa koordinoidulla tavalla. On liiankin helppoa luoda erilaisia järjestelmiä, yhteyksiä ja pullonkauloja.

TEN-T-suuntaviivojen merkittävä uutuus ovat ydinverkon kymmenen käytävää, joiden tarkoitus on auttaa ydinverkon toteutuksessa. Jokainen käytävä kattaa vähintään kolme liikennemuotoa, kolme jäsenvaltiota ja kaksi rajatylittävä osuutta.

Kullekin käytävälle luodaan yhteistyöfoorumi, jotka tuovat yhteen kaikki asianomaiset sidosryhmät ja jäsenvaltiot. Yhteistyöfoorumit ovat hallinnollisia rakenteita, joiden puitteissa laaditaan ja toteutetaan käytävien kehittämissuunnitelmia, joiden ansiosta eri jäsenvaltioissa sijaitsevat ja eri vaiheissa olevat rakennustyöt käytävän osissa muodostavat yhden toimivan kokonaisuuden. Ydinverkon kymmenen käytävän yhteistyöfoorumien puheenjohtajina toimivat eurooppalaiset koordinaattorit.

Saavutetaanko uudella TEN-T-verkolla ympäristötavoitteita?

TEN-T-verkko on keskeinen liikennepoliittinen väline, jonka avulla pyritään yleiseen tavoitteeseen vähentää liikenteen päästöjä 60 % vuoteen 2050 mennessä (ks. aiemmin tänä vuonna julkaistu liikennealaa vuoteen 2050 koskeva valkoinen kirja). TEN-T-verkko on luonteeltaan multimodaalinen liikenneverkko, jossa on määrä helpottaa matkustaja- ja rahtiliikenteen siirtymistä maanteiltä rautateille ja muihin liikennemuotoihin. Kaikista TEN-T-hankkeista laaditaan vaativa ympäristövaikutusten arviointi ennen kuin niille voidaan myöntää EU:n rahoitusta. EU:n rahoituksen saamiseksi hankkeiden on täytettävä kaikki EU:n ympäristölainsäädännössä asetetut suunnittelua ja kestävyyttä koskevat vaatimukset.

TEN-T-politiikan tausta

TEN-T-politiikan tarkoituksena on luoda liikenneinfrastruktuuri ja -yhteydet, jotka vahvistavat sisämarkkinoita, varmistavat henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden sekä tukevat kasvua, työllisyyttä ja EU:n kilpailukykyä. Aiemmin Euroopan liikennejärjestelmiä kehitettiin kansallisista lähtökohdista, minkä johdosta liikenneyhteydet eri maiden rajoilla tai keskeisissä käytävissä olivat huonot tai puuttuivat täysin. Huonot liikenneyhteydet heikentävät talouskasvua. TEN-T-politiikalla on 1980-luvulta lähtien osoitettu EU:n varoja keskeisten eurooppalaisten infrastruktuurihankkeiden kehittämiseen. Menestystarinoita on ollut useita (ks. linkki). Erityisesti nykyisessä tiukassa taloustilanteessa on kuitenkin tarpeen kohdentaa EU:n liikennealan määrärahat uudelleen ja erityisesti niihin kohteisiin, jotka antavat parhaan mahdollisen lisäarvon, jotta voidaan luoda vahva eurooppalainen ydinverkko.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site