Navigation path

Left navigation

Additional tools

MEMO/11/565

Bryssel 22. elokuuta 2011

EU tukee Libyan kansaa

Kuusi kuukautta jatkuneiden konfliktien jälkeen tilanne Libyassa muuttui ratkaisevasti 20.–21. elokuuta, jolloin kapinalliset pääsivät Tripoliin. Euroopan komissio on valmistautunut intensiivisesti tähän hetkeen ja edessä oleviin haasteisiin Libyan kansannousun alkamisesta lähtien. Seuraavassa esitetään katsaus tärkeimpiin toimiin, joilla komissio on tukenut Libyan asukkaita ja eteläisen Välimeren aluetta tämän merkittävän muutoksen aikana.

Päättäväinen humanitaarinen apu

EU on antanut yli 150 miljoonaa euroa humanitaarista apua Libyan kriisin vuoksi. Tästä summasta komission osuus on 80 miljoonaa euroa. Komission rahoittamalla humanitaarisella avulla on tuettu Libyasta pakenevia ihmisiä, yli 31 7000 Libyassa työskennelleen kolmannen maan kansalaisen palauttamista Libyan naapurimaista alkuperämaihinsa, apua sellaisille pakolaisille, jotka eivät pysty palaamaan kotimaahansa, ja Libyasta pakeneville libyalaisille, noin 5 800 Euroopan kansalaisen evakuointia meri- ja ilmateitse, johon kahdeksan evakuointiin osallistunutta maata pyysi rahoitusta 10 574 084 euroa, sekä Libyan hätäapua varten luotujen valmiusvarastojen rahoittamista ja ennakkosijoittamista. Useat komission jäsenet vierailivat Libyassa ja sen raja-alueilla maaliskuussa, esimerkiksi Štefan Füle (laajentuminen ja naapuruuspolitiikka), Cecilia Malmström (sisäasiat) ja Kristalina Georgieva (humanitaarinen apu).

Katso: Katsaus Libyalle myönnettyyn humanitaariseen apuun

Demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtäävä kumppanuus

Ennen 11. maaliskuuta pidettyä ylimääräistä Eurooppa-neuvoston kokousta Euroopan komissio ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja antoivat 8. maaliskuuta tiedonannon ”Demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtäävä kumppanuus eteläisen Välimeren maiden kanssa”. Tiedonannossa selitetään, mitä Eurooppa voisi tehdä tukeakseen muutoksia eteläisissä naapurimaissaan.

Komissio ehdotti kumppanuutta, joka perustuu kolmeen pilariin: i) kohdennettu tuki demokraattiselle muutokselle ja institutionaalisten rakenteiden kehittämiselle, jossa erityisenä painopisteenä ovat ihmisoikeudet, perustuslaki- ja oikeuslaitosuudistukset sekä korruption torjunta; ii) tiivis kumppanuus ihmisten kanssa painottaen kansalaisyhteiskunnan tukemista ja ihmisten välisen kanssakäymisen lisäämistä erityisesti nuorten osalta; ja iii) talouskasvun, kehityksen ja työpaikkojen luomisen edistäminen erityisesti tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tässä yhteydessä komissio totesi, että se aikoo kohdentaa uudelleen avustusohjelmat, joista eteläisille naapurimaille myönnetään 4 miljardin euron avustukset vuosina 2011–2013.

Katso: EU:n komissio käynnistää demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtäävän kumppanuuden eteläisen Välimeren maiden kanssa

Uusi ja kunnianhimoinen Euroopan naapuruuspolitiikka

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton lanseerasi 25. toukokuuta yhdessä laajentumisesta ja naapuruuspolitiikasta vastaavan komission jäsenen Štefan Fülen kanssa uuden ja kunnianhimoisen Euroopan naapuruuspolitiikan, jossa vahvistetaan EU:n päättäväinen ja entistä vahvempi sitoutuminen naapurimaihinsa. Ehdotuksella pyritään lujittamaan EU:n ja sen naapurimaiden kahdenvälisiä ja alueellisia suhteita lähestymistavalla, jonka mukaan rahoituksen määrä sidotaan uudistusten määrään samalla kun molemminpuolinen vastuu kasvaa.

Kaudelle 2011–2013 jo myönnettyjen 5,7 miljardin euron lisäksi muista lähteistä on siirretty 1,24 miljardia euroa Euroopan naapuruuspolitiikan tukemiseen. Lisäksi Eurooppa-neuvosto suostui Ashtonin ehdotuksen lisätä Euroopan investointipankin (EIP) antolainausta eteläisen Välimeren alueen maille miljardilla eurolla saman ajanjakson aikana. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) kannatti Ashtonin esitystä ulottaa pankin toiminta Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan aloittamalla Egyptistä. EBRD:n ennusteen mukaan lainojen määrä voi nousta vuositasolla noin 2,5 miljardiin euroon vuoteen 2013 mennessä.

Katso: Euroopan naapuruuspolitiikka uudistuu

EU:n toimisto Benghazissa

Catherine Ashton avasi 22. toukokuuta uuden EU:n toimiston itälibyalaisessa Benghazin kaupungissa EU:n avun tehostamiseksi yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Vierailun aikana Ashton tapasi myös Mahmoud Jibrilin, joka on siirtymäkauden kansallisen neuvoston puheenjohtaja. EU on tunnustanut kyseisen neuvoston olevan merkittävä poliittinen keskustelukumppani.

Katso: Catherine Ashton avaa Euroopan unionin toimiston Benghazissa

Vuoropuhelu ja yhteistyö siirtymävaiheen kansallisen neuvoston kanssa

Myös komission puheenjohtaja Barroso tapasi siirtymävaiheen kansallisen neuvoston puheenjohtajan Mahmoud Jibrilin 13. heinäkuuta. Kuten Barroso tuolloin totesi, kansallista neuvostoa on pidettävä aitona kansallisena liikkeenä, joka on selvästi sitoutunut kansalliseen sovintoon ja osallistavaan poliittiseen siirtymäkauteen. EU on jo aloittanut resurssien kohdentamisen siirtymäkauden tukemiseksi tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa (YK, Afrikan unioni ja Arabiliitto). Puheenjohtaja korosti myös sitä, että Libyan kansan on itse kannettava vastuu siirtymäprosessista, mutta EU on valmis tarjoamaan asiantuntemustaan ja tukeaan seuraavissa tehtävissä:

  • avointen ja rehellisten vaalien järjestäminen ja valvonta

  • tehokkaan hallinnon ja oikeuslaitoksen perustaminen

  • kansalaisyhteiskunnan ja vapaiden tiedotusvälineiden kehittäminen

  • turvallisuusalan uudistus

  • kasvua, kehitystä ja työllisyyttä edistävän vakaan talouspolitiikan suunnittelu

Gaddafin hallinnon vastaiset pakotteet

Tietoja Gaddafin hallinnon vastaisia pakotteita koskevista päätöksistä:

Euroopan ulkosuhdehallinnon uutisia Libyasta


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website