Navigation path

Left navigation

Additional tools

Kysymyksiä ja vastauksia tupakoinnin torjunnasta EU:ssa

European Commission - MEMO/11/349   27/05/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/11/349

Bryssel 27. toukokuuta 2011

Kysymyksiä ja vastauksia tupakoinnin torjunnasta EU:ssa

Miten tupakointi vaikuttaa EU:n kansalaisten terveyteen?

Arvioiden mukaan 650 000 EU:n kansalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti tupakoinnin vuoksi.

Tähän lukuun sisältyvät myös ne, jotka eivät itse tupakoi. Varovaisten arvioiden mukaan vuonna 2002 EU:n silloisissa 15 jäsenvaltiossa kuoli noin 80 000 aikuista – joista 20 000 oli tupakoimattomia – tauteihin, jotka aiheutuivat altistumisesta tupakansavulle kotona ja työpaikalla.

EU:n 27 jäsenvaltiossa lähes 13 miljoonaa ihmistä kärsii vähintään yhdestä niihin kuuteen pääluokkaan kuuluvasta taudista, jotka liittyvät tupakointiin.1 Kyseessä ovat seuraavat:

1. keuhkoputkentulehdus ja muut alempien hengitysteiden tulehdukset

2. krooniset keuhkoahtaumataudit

3. aivoveritulppa, sydänkohtaus, verisuonitukokset (erityisesti jaloissa) ja muut sydän- ja verisuonisairaudet

4. astma

5. keuhkosyöpä

6. muut syövät, kuten haima-, ruokatorvi- ja vatsasyöpä.

Ketkä toteuttavat tupakoinnin vastaisia toimia EU:ssa?

EU ja jäsenvaltioiden viranomaiset työskentelevät yhdessä tupakoinnin torjumiseksi.

Keskeisellä sijalla tupakoinnin torjunnassa on tupakkatuotteita ja tupakan mainintaa koskeva EU:n lainsäädäntö. Sen tarkoituksena on sovittaa yhteen sisämarkkinoiden tavoitteet ja tarve taata kansanterveyden suojelun korkea taso EU:ssa. Euroopan komissio on vastuussa tämän lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta ja tarvittavien muutosten ehdottamisesta.

Tupakkatuotedirektiivissä (2001) edellytetään, että kaikissa EU:ssa myydyissä tupakkatuotteissa on kaksi varoitustekstiä: ensimmäinen pakollinen varoitus on joko ”Tupakointi tappaa” tai ”Tupakointi vahingoittaa vakavasti sinua ja ympärilläsi olevia”. Toinen varoitus valitaan 14 vaihtoehdon luettelosta, johon sisältyy esimerkiksi ”Tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää, joka johtaa kuolemaan”. Direktiivissä kielletään myös harhaanjohtavat termit, kuten ”kevyt”, ”mieto” tai ”vähätervainen”, ja velvoitetaan valmistajat ilmoittamaan käytetyt ainesosat jäsenvaltioille. Lisäksi siinä kielletään nuuska ja asetetaan enimmäisrajat savukkeiden terva-, nikotiini- ja hiilimonoksidipitoisuudelle.

Tupakkatuotteiden mainontaa koskevassa direktiivissä (2003) kielletään valtion rajat ylittävä tupakkatuotteiden mainonta lehtien, radion ja internetin välityksellä. Siinä myös kielletään rajatylittävien tapahtumien sponsorointi. Tupakan mainonta ja sponsorointi televisiossa on ollut kiellettyä jo vuodesta 1989.

Muussa tupakoinnin torjunnassa, kuten tupakoinnin ennaltaehkäisyssä sekä sen lopettamisen ja savuttomien ympäristöjen edistämisessä, vastuu sääntöjen antamisesta ja rakenteiden luomisesta on jäsenvaltioilla. EU:n tehtävänä on tukea, täydentää ja koordinoida kansallisia toimia. EU on antanut jäsenvaltioille seuraavat suositukset:

Neuvoston suositus tupakoinnin ehkäisemisestä (2003); siinä kannustetaan jäsenvaltioita torjumaan kaikenlaista tupakan mainontaa ja myyntiä alaikäisille sekä lisäämään tietämystä ja terveysvalistusta.

Neuvoston suositus savuttomista ympäristöistä (2009); siinä kehotetaan jäsenvaltioita antamaan ja panemaan täytäntöön lakeja, joilla suojataan kansalaisia tupakan savulle altistumiselta julkisissa tiloissa, työpaikoilla ja julkisessa liikenteessä. Siinä myös kehotetaan tehostamaan savuttomuutta koskevia lakeja tukitoimenpiteillä lasten suojelemiseksi, lisäämään toimia tupakoinnin lopettamiseksi ja laittamaan kuvavaroituksia savukeaskeihin.

Minkälaisia savuttomuuslakeja jäsenvaltioissa on jo voimassa?

Tähän mennessä 15 jäsenvaltiossa on lakeja, joilla suojataan kattavasti kansalaisia tupakan savulle altistumiselta.

Täydellinen tupakointikielto kaikissa julkisissa tiloissa ja työpaikoilla, myös baareissa ja ravintoloissa, on voimassa Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kreikassa, Espanjassa ja Unkarissa. Italia, Ruotsi, Malta, Latvia, Suomi, Slovenia, Ranska, Alankomaat, Kypros ja Puola ovat ottaneet käyttöön savuttomia ympäristöjä koskevaa lainsäädäntöä, jossa kuitenkin sallitaan suljetut tupakointitilat.

Muissa jäsenvaltioissa savuttomia ympäristöjä koskevaan lainsäädäntöön sisältyy poikkeuksia tiettyjen julkisten tilojen, kuten baarien ja ravintoloiden osalta.

Kansalaisia tupakan savulta suojaava voimassa oleva lainsäädäntö jäsenvaltiokohtaisesti näkyy seuraavasta linkistä:

http://ec.europa.eu/health/tobacco/law/free_environments/index_en.htm

Näiden lakien täytäntöönpanoa on valvottava tehokkaasti, jotta voidaan suojella kansalaisten terveyttä. Tiukatkaan savuttomuuslait eivät tarjoa suojaa tupakan savulle altistumiselta sisätiloissa, jos kansalliset viranomaiset eivät valvo niiden täytäntöönpanoa asianmukaisesti.

Useissa maissa on tehostettu toimia savuttomien ympäristöjen edistämiseksi viimevuotisen kansainvälisen tupakattoman päivän jälkeen. Esimerkiksi Unkarissa annettiin kattavaa savuttomia ympäristöjä koskevaa lainsäädäntöä huhtikuussa 2011. Tupakointi kielletään kaikissa julkisissa tiloissa ja työpaikoilla, myös hotelleissa ja ravintoloissa ja julkisissa liikennevälineissä, tammikuusta 2012. Kielto koskee myös joitakin ulkotiloja, kuten bussipysäkkejä ja leikkikenttiä, viiden metrin säteellä. Toinen esimerkki on Espanja, jossa uusi laki tuli voimaan tammikuussa 2011; lailla laajennettiin tupakointikielto koskemaan kaikkia julkisia tiloja, myös baareja, ravintoloita, diskoja, viihdetapahtumapaikkoja ja julkisen liikenteen asemia. Tupakointi on kielletty myös leikkikentillä sekä terveydenhuolto- ja oppilaitosten ulkotiloissa, lukuun ottamatta niitä, joissa on ainoastaan aikuisopiskelijoita. Baijerissa järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen heinäkuussa 2010 otettiin käyttöön täydellinen tupakointikielto kaikissa baareissa ja ravintoloissa.

Ensimmäinen kansallinen laki, jolla pyritään tupakkatuotteiden käytön täydelliseen lopettamiseen, tuli voimaan Suomessa syyskuussa 2010; siinä on säännöksiä, joilla kielletään tupakkatuotteiden esillepano sekä kaikki myyntiautomaatit, ja ulotetaan tupakointikielto koskemaan ulkotiloja ja hotellihuoneita.

Onko savuttomuuspolitiikan toimivuudesta näyttöä?

On näyttöä siitä, että tupakointikiellot vaikuttavat positiivisesti terveyteen vähentämällä tupakointia ja altistumista tupakoinnille. Täydellisen kuvan saamiseksi voidaan tarvita 20–30 vuotta, mutta savuttomista maista saatu näyttö on kannustavaa: sisäilman laatu parani huomattavasti, kun tupakointikiellot otettiin käyttöön: baareissa hiukkaspitoisuus väheni 83 prosenttia Irlannissai ja 86 prosenttia Skotlannissaii. Parempi ilmanlaatu on vähentänyt merkittävästi sydänkohtauksia: 11 prosenttia Irlannissaiii ja Italiassaiv ja 17 prosenttia Skotlannissav, ja Yhdysvaltojen joillakin alueilla tapaukset ovat vähentyneet vieläkin enemmän.

Lukuisat tutkimukset ovat myös osoittaneet hotelli- ja ravintola-alan työntekijöiden hengitysteiden terveyden merkittävän kohenemisen savuttomuuslainsäädännön ansiosta.vi Savuttomuuspolitiikan on lisäksi raportoitu vähentäneen tupakointia ja kannustaneen tupakoitsijoita lopettamaan.

Mitkä ovat seuraavat vaiheet EU:n tupakoinnin torjumisessa?

Komissio on parhaillaan harkitsemassa ehdotuksen tekemistä vuonna 2001 annetun tupakkatuotedirektiivin tarkistuksesta vuonna 2012. Kun viime vuonna käynnistetty julkinen kuuleminen on saatettu päätökseen ja on analysoitu mahdolliset tarkistusvaihtoehdot ja tehty vaikutusten arviointi, direktiiviä voitaisiin vahvistaa sekä mukauttaa niin, että se vastaisi kansainvälisiä tupakoinnin torjuntaa koskevia sitoumuksia, tupakkatuotteiden uutta kehitystä sekä tieteen edistysaskelia. Tarkastelun kohteena olevia mahdollisia toimenpiteitä ovat

  • sääntelyratkaisut, joilla käsiteltäisiin uusia savuttomia tupakka- ja nikotiinituotteita

  • kuluttajille annettavan tiedon parantaminen, esimerkiksi suuremmat kaksipuoliset kuvavaroitukset, standardoidut pakkaukset ja tiedot haitallisista ainesosista

  • tupakkatuotteiden sisältämien ainesosien sääntely, eritoten niiden, jotka tekevät tupakkatuotteista houkuttelevampia ja aiheuttavat riippuvuutta ja vetoavat varsinkin nuoriin (kuten vanilja- ja hedelmämaut)

  • tupakkatuotteiden myyntiä koskevien sääntöjen tarkistaminen.

Tukeeko komissio tietoisuuden lisäämistä tupakan vaaroista?

Kyllä – osa Euroopan komission toimintatapaa on antaa Euroopan kansalaisille tietoa tupakan vaikutuksista terveyteen. Tämän vuoksi komissio on vuodesta 2005 lähtien rahoittanut EU:n laajuisia tiedotuskampanjoita.

HELP-kampanjassa, joka oli käynnissä vuosina 2005–2010, keskityttiin nuorten tupakoinnin ehkäisemiseen.

Tulevina viikkoina komissio käynnistää uuden tupakoinnin lopettamiseen tähtäävän kampanjan: ”Ex-smokers are Unstoppable”. Kampanjan tavoitteena on kannustaa 25–34-vuotiaita nuoria aikuisia – joita on EU:ssa noin 145 miljoonaa – lopettamaan tupakointi. Uudessa kampanjassa keskitytään tupakoinnin vaarojen sijaan tupakoinnin lopettamisesta aiheutuviin hyötyihin ja käytetään tupakoinnin lopettaneita ja heidän saavutuksiaan inspiroivina roolimalleina.

Mikä on EU:n rooli tupakoinnin torjumisessa kansainvälisellä tasolla?

EU toimii aktiivisesti tupakoinnin torjumisessa globaalilla tasolla. Se oli liikkeellepanevana voimana Maailman terveysjärjestön (WHO) tupakoinnin torjuntaa koskevassa puitesopimuksessa, joka tuli voimaan 27. helmikuuta 2005. Sopimus on WHO:n ensimmäinen sitova maailmanlaajuinen terveyssopimus. Tähän mennessä sopimuksessa on 172 osapuolta, mukaan luettuna Euroopan unioni ja 26 EU:n jäsenvaltiotavii.

Puitesopimus tarjoaa kansainväliset sääntelypuitteet tupakoinnin torjumiselle. Siinä on määräyksiä, jotka koskevat pakkauksia ja merkintöjä, mainontaa, sponsorointia, suojelemista tupakansavulle altistumiselta, tupakan sisällön sääntelyä, laitonta kauppaa, hinnoittelua ja verotusta sekä tukea, jolla edistetään taloudellisesti kannattavien vaihtoehtojen etsimistä tupakan kasvattajille.

1 :

Lähde: ASPECT-tutkimus http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/Tobacco/Documents/tobacco_fr_en.pdf.

i :

Secondhand smoke exposure and risk following the Irish smoking ban: an assessment of salivary nicotine concentrations in hotel workers and air nicotine levels in bars, M Mulcahy et al. Tob Control 2005;14:384-388 doi:10.1136/tc.2005.011635

ii :

Secondhand smoke levels in Scottish pubs: the effect of smoke-free legislation, Semple et al. Tob Control 2007;16:127-132 doi:10.1136/tc.2006.018119

iii :

http://www.independent.ie/national-news/fall-in-heart-attacks-as-smoking-ban-takes-full-effect-1071344.html

iv :

Effect of the Italian Smoking Ban on Population Rates of Acute Coronary Events, G Cesaroni et al. Circulation published February 11, 2008, doi:10.1161/CIRCULATIONAHA.107.72988

v :

International review of the health and economic impact of the regulation of smoking in public places, A Ludbrook et al. (2005) Edinburgh. NHS Health Scotland

vi :

Tarkempia tietoja tutkimuksista saa komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta ”Oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston suositukseksi savuttomista ympäristöistä”, vaikutusten arviointi (KOM(2009) 328 lopullinen, SEC(2009) 894).

vii :

Kaikki jäsenvaltiot Tšekkiä lukuun ottamatta.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website