Navigation path

Left navigation

Additional tools

Kysymyksiä ja Vastauksia: Potilaiden Oikeudet Valtioiden rajat Ylittävässä Terveydenhuollossa

European Commission - MEMO/11/32   19/01/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/11/32

Bryssel 19. tammikuuta 2011

Kysymyksiä ja Vastauksia:
Potilaiden Oikeudet Valtioiden rajat Ylittävässä Terveydenhuollossa

Diabetesta sairastava ikääntynyt saksalaismies ottaa Italian-matkalleen mukaan ylimääräisiä reseptejä, mutta hyväksyykö sikäläinen apteekki reseptin? Puolalaisnainen haluaisi lonkkaleikkaukseen maassa, jossa hänen lapsenlapsensa asuvat ja työskentelevät, mutta miten hän voi järjestää sen Puolasta käsin? Portugalilaismies menee Espanjaan kaihileikkaukseen, mutta saako hän korvauksia? Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä tapauksista, joissa potilas voi tarvita selvyyttä rajatylittävää terveydenhuoltoa koskeviin oikeuksiin ja sääntöihin.

Vastikään hyväksytyllä EU-säädöksellä selvennetään, minkälaisia oikeuksia potilailla on turvalliseen ja laadukkaaseen hoitoon EU:n rajojen yli, ja minkälaisia korvauksia he saavat tästä hoidosta. Toiseen EU-maahan sairaanhoitoa varten matkustavia potilaita kohdellaan samalla tavalla sen maan kansalaisten kanssa, jossa heitä hoidetaan. EU-maiden potilaat hyötyvät tästä uudesta lainsäädännöstä myös monin muin tavoin. Se helpottaa kansallisten terveysviranomaisten tiiviimpää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa terveydenhuollon laatu- ja turvallisuusstandardeista. Se auttaa potilaita, jotka tarvitsevat erikoisalan hoitoa, esimerkiksi potilaita, jotka hakevat diagnoosia tai hoitoa harvinaiseen sairauteen. Se tukee sellaisten eurooppalaisten osaamisverkostojen kehittämistä, jotka kokoavat vapaaehtoispohjalta yhteen jo tunnustettuja erityisalojen osaamiskeskuksia Euroopassa. Terveydenhuollon asiantuntijat eri puolilta Eurooppaa voivat vaihtaa parhaita käytänteitä ja tarjota huippuosaamisen standardeja.

Mittakaava

Potilaat haluavat mieluimmin terveydenhuoltoa omassa maassaan. Sen vuoksi rajatylittävän terveydenhuollon osuus julkisista terveydenhuollon menoista on vain noin 1 prosentti, joka on nykyisin noin 10 miljardia euroa. Arvioon sisältyy rajatylittävä terveydenhuolto, jota potilaat eivät ole suunnitelleet etukäteen (kuten päivystyshoito). Tämä tarkoittaa, että alle 1 prosentti menoista ja potilaiden liikkumisesta johtuu suunnitellusta rajatylittävästä terveydenhuollosta, kuten lonkka- ja polvileikkauksista tai kaihileikkauksista.

Jo voimassa oleva lainsäädäntö (sosiaaliturvaa koskevat asetukset)

Kansalaiset, jotka tarvitsevat hoitoa (myös päivystyshoitoa) tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana, hyötyvät edelleen jo nyt voimassa olevista asetuksista ja saavat tarvitsemansa hoidon.

Suunniteltua hoitoa varten potilas voi jo nyt hakea ennakkolupaa. Sitä ei voida evätä, jos potilasta ei voida hoitaa lääketieteellisesti hyväksyttävässä määräajassa.

Uusi lainsäädäntö

Tämä direktiivi ei vaikuta etuihin, jotka kuuluvat kansalaisille jo nyt sosiaaliturvaa koskevien voimassa olevien asetusten nojalla. Vaikka nykyiset säännöt – jotka keskittyvät sosiaaliturvasopimuksiin eivätkä potilaiden oikeuksiin – ovat olleet voimassa vuodesta 1971, tarvittiin kuitenkin selvennystä EU:n kansalaisten oikeuksiin saada terveydenhuoltoa toisessa jäsenvaltiossa.

Kun on kyse sairaalahoidosta, yksi uuden direktiivin pääsaavutuksista on se, että potilaat voivat valita terveydenhuollon tarjoajan.

Kun on kyse muusta kuin sairaalahoidosta, potilaat voivat hakea terveydenhuoltoa ulkomailta ilman ennakkolupaa tai muodollisuuksia ja hakea korvauksia kotiin palattuaan. Direktiivi kattaa paitsi julkiset myös yksityiset palveluntarjoajat.

Sekä sairaalahoidon että muun hoidon kohdalla potilailla on mahdollisuus saada tietoa saamansa hoidon laadusta ja turvallisuudesta.

Direktiivissä pyritään myös käsittelemään muita käytännön kysymyksiä: Mistä potilas saa tietoa sairaalan soveltamista laatustandardeista? Paljonko potilas saa korvauksia? Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut1, että oikeus hakea rajatylittävää terveydenhuoltoa sisältyy jo perussopimukseen. Tässä vastikään hyväksytyssä direktiivissä kuitenkin esitetään tämä asia selvästi EU-lainsäädäntönä, ja se tarjoaa yhtenäisen ja johdonmukaisen kehyksen kaikille kansalaisille Euroopassa.

Tarvitaanko kansallisen viranomaisen lupa ennen lähtöä ulkomaille hoitoon?

Kansalliset viranomaiset voivat ottaa käyttöön ennakkolupajärjestelmän kolmessa tapauksessa:

1) terveydenhuoltoon sisältyy yöpyminen sairaalassa vähintään yhden yön ajan

2) terveydenhuolto on pitkälle erikoistunutta ja kallista

3) ulkomailla tarjottuun hoitoon liittyy vakavaa ja erityistä huolta hoidon laadusta tai turvallisuudesta. Näissä kolmessa tapauksessa potilaiden voi olla tarpeen pyytää lupa ennakkoon siltä kansalliselta terveysviranomaiselta, joka vastaa korvauksista.

Voidaanko lupa evätä?

Kansalliset terveysviranomaiset voivat evätä luvan, jos kyseinen hoito tai kyseinen terveydenhuollon tarjoaja voi aiheuttaa riskin potilaalle. Myös jos soveltuvaa terveydenhuoltoa voidaan tarjota kotimaassa kohtuullisessa ajassa, lupa voidaan evätä, mutta jäsenvaltioiden on selitettävä, miksi tällainen päätös on tarpeen.

Entä jos lupa evätään?

Potilailla on oikeus hakea muutosta omaan tapaukseensa liittyvään, rajatylittävää terveydenhuoltoa koskevaan hallinnolliseen päätökseen.

Paljonko ulkomailla saadusta hoidosta korvataan?

Potilaille korvataan sama määrä, jonka he olisivat saaneet omassa maassaan samantyyppisestä terveydenhuollosta. Jäsenvaltioiden, joissa hoito on maksutonta, on tiedotettava potilaille korvaustariffeistaan.

Voiko terveydenhuoltoa hakea ulkomailta, jos asianomaista hoitoa ei ole saatavilla omassa maassa?

Kyllä; jos hoitoa ei ole saatavilla jäsenvaltiossa, kansalliset terveysviranomaiset eivät voi evätä potilaalta lupaa hakea sitä toisesta EU-maasta. On kuitenkin huomattava, että potilaille korvataan tällainen hoito sillä edellytyksellä, että se kuuluu kansalliseen terveysetuuksien pakettiin.

Yleensä julkiset etuuspaketit määritellään melko yleisesti, mutta jos tarkempia luetteloita on olemassa (kuten yksityiskohtaisia sairaanhoidon laskutuskoodeja), niitä on käytettävä rajatylittäviä korvauksia varten.

Onko potilaan maksettava rajatylittävästä hoidosta ennakkoon?

Kyllä; yleensä potilas maksaa ennakkoon ja saa sen jälkeen korvauksen kansalliselta viranomaiselta mahdollisimman nopeasti. Lainsäädännössä säädetään myös, että jäsenvaltiot voivat päättää vahvistaa korvausmäärän kirjallisesti ennakkoon potilaan esittämän arvion perusteella.

Mistä saa lisätietoja potilaan oikeuksista terveydenhuoltoon ulkomailla?

Uudessa lainsäädännössä säädetään yhteyspisteen perustamisesta jokaiseen jäsenvaltioon tarjoamaan tietoa potilaiden oikeuksista terveydenhuoltoon kaikkialla Euroopassa. Nämä keskukset vaihtavat tietoa keskenään ja voivat tarjota potilaille käytännön tietoja korvausehdoista ja ‑tasoista, mahdollisista hoidoista, palveluntarjoajista, oikeussuojakeinoihin liittyvistä menettelyistä jne. Potilaat saavat näin ollen selvemmän käsityksen ulkomailla tarjottavan terveydenhuollon laadusta ja turvallisuudesta, minkä ansiosta he voivat tehdä valistuneempia päätöksiä rajatylittävästä terveydenhuollosta.

Voiko potilas siirtää potilastietonsa siihen jäsenvaltioon, jossa hoito annetaan?

Alkuperämaa varmistaa, että terveydenhuollon tarjoaja hoitomaassa voi saada potilaan kirjalliset tai sähköiset potilasasiakirjat tietosuojaa koskevien direktiivien mukaisesti. Jäsenvaltioiden välisellä sähköisiä terveyspalveluja koskevalla tiivistetyllä yhteistyöllä varmistetaan, että nämä tiedot ovat täysin luettavia ja ymmärrettäviä. Toisin sanoen terveydenhuollon tietojärjestelmät voivat kommunikoida keskenään. Tästä voi olla suurta hyötyä paitsi potilasturvallisuudelle myös terveydenhuoltojärjestelmien kestävyydelle.

Mitä tehdä, jos jotain menee pieleen ulkomailla saatavan hoidon yhteydessä?

Uudessa lainsäädännössä vahvistetaan sekä hoitomaan että korvaavan maan velvollisuudet, kun on kyse valituksista ja oikeussuojakeinoista. Kansalliset yhteyspisteet tarjoavat potilaille heidän tässä suhteessa tarvitsemansa tiedot.

Miten voi olla varma, että ulkomailla saadun hoidon seuranta hoidetaan asianmukaisesti kotiinpaluun jälkeen?

Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi on tarkoitus toteuttaa useita toimenpiteitä. Hoitomaa varmistaa, että potilaat voivat tutustua saamaansa hoitoa koskeviin kirjallisiin tai sähköisiin potilasasiakirjoihin. Kotimaa varmistaa, että lääketieteellinen jälkitarkkailu on samaa laatua riippumatta siitä, missä EU:n alueella hoito tapahtui.

Reseptien tunnustaminen toisessa EU:n jäsenvaltiossa

Toisessa EU-maassa annettu resepti tunnustetaan potilaan asuinmaassa ja päin vastoin. Näin varmistetaan, että toisessa EU-maassa tarjotun terveydenhuollon seuranta toteutetaan asianmukaisesti potilaan palattua kotiin. Potilaalla on oikeus saada lääkemääräyksen mukainen lääke sillä edellytyksellä, että kyseisellä lääkkeellä on myyntilupa ja sitä on saatavilla maassa, jossa hän haluaa sen toimitettavan.

Reseptit pitäisi jo nyt periaatteessa tunnustaa koko EU:n alueella. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu käytännössä. Tämä uusi direktiivi antaa apteekeille tarvittavat välineet ymmärtää rajatylittäviä reseptejä (kuten tunnistaa paremmin määrätty lääke ja asianomainen lääkäri ja potilas).

Terveysteknologian arviointia käsittelevän verkoston edut

Terveysteknologian arvioinnista vastaavien kansallisten viranomaisten tai elinten verkosto johtaa pysyvään EU:n yhteistyörakenteeseen tällä alalla. Terveysteknologian arvioinnin lisäarvona on se, että se auttaa päättäjiä tekemään oikeita päätöksiä terveydenhuollon investoinneista ja menoista. Terveysteknologian arviointia koskevan yhteistyön tarkoituksena on tuottaa objektiivista ja luotettavaa tietoa terveysteknologian tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Tämä on konkreettista toimintaa, joka vahvistaa entisestään tietoon perustuvaa terveysviranomaisten päätöksentekoa.

Jäljellä olevat toimet

Kansallisella tasolla jäsenvaltiot perustavat vähintään yhden kansallisen yhteyspisteen, joka tarjoaa kaiken tarvittavan tiedon potilaille. Ne varmistavat, että niiden osaamiskeskukset osallistuvat eurooppalaiseen osaamisverkostoon.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on hallinnolliset menettelyt rajatylittävän terveydenhuollon käyttöä ja kustannusten korvaamista varten, mukaan luettuna valitusmenettelyt sekä mekanismit kustannusten laskemiseksi.

Komissio perustaa verkostoja edistämään EU-yhteistyötä terveysteknologian arvioinnin ja sähköisten terveyspalvelujen alalla. Se auttaa myös edistämään rajatylittävien reseptien tunnustamista.

Säädöksen voimaantulo

Kansallisilla hallituksilla on 30 kuukautta aikaa saattaa nämä toimenpiteet osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Lisätietoja:

http://ec.europa.eu/health/cross_border_care/policy/index_fi.htm

1 :

Kohll ja Decker (1998); Ferlini (2000); Geraets-Smits ja Peerbooms (2001); Vanbraekel (2001); Inizan (2003); Müller Fauré ja Van Riet (2003); Leichtle (2004); Watts (2006); Stamatelaki (2007); Elchinov (2010).


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website