Navigation path

Left navigation

Additional tools

MEMO/11/197

Bryssel 28. maaliskuuta 2011

Liikenne 2050: Suurimmat haasteet ja tärkeimmät toimenpiteet

Hyödyt

Liikenteellä on perustavanlaatuinen merkitys Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle. Liikkuvuus on ehdoton edellytys kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Liikenneala työllistää suoraan noin 10 miljoonaa ihmistä, ja sen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on noin 5 %. Tehokkaat liikennejärjestelmät ovat avaintekijä eurooppalaisten yritysten kyvyssä kilpailla maailmantaloudessa. Kuljetusten ja varastoinnin kaltaisen logistiikan osuus on 10–15 % kustannuksista, jotka lopputuotteesta eurooppalaisille yrityksille aiheutuu. Liikennepalvelujen laatu vaikuttaa huomattavasti ihmisten elämänlaatuun. Kunkin kotitalouden varoista keskimäärin 13,2 % käytetään tavarakuljetuksiin ja liikennepalveluihin.

Suurimmat haasteet

Liikkuvuus lisääntyy, ja Euroopan liikenneala onkin nyt tienhaarassa. Liikennejärjestelmämme on vastattava suurin haasteisiin.

  • Öljy käy tulevina vuosikymmeninä niukemmaksi, ja sitä hankitaan yhä useammin epävakaista maailmankolkista. Vuonna 2050 öljyn hinnan ennustetaan olevan yli kaksinkertainen vuoden 2005 hintatasoon verrattuna (59 dollaria tynnyriltä). Ajankohtaiset tapahtumat osoittavat, kuinka herkästi öljyn hinnat voivat heilahdella.

  • Liikenteestä on tullut energiatehokkaampaa, mutta se on energiatarpeidensa suhteen edelleen 96-prosenttisesti öljystä riippuvainen.

  • Ruuhkista aiheutuvat kustannukset ovat Euroopassa noin 1 % BKT:stä vuosittain.

  • Maailman kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä merkittävästi, kun tavoitteena on rajoittaa ilmastonmuutos kahteen celsiusasteeseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:n on vuoteen 2050 mennessä vähennettävä päästöjään kaiken kaikkiaan 80–95 % vuoden 1990 tasoista.

  • Ruuhkautuminen on niin maantie- kuin ilmaliikenteessäkin suuri ongelma. Rahtiliikenteen ennustetaan lisääntyvän vuoteen 2005 verrattuna noin 40 % vuonna 2030 ja hieman yli 80 % vuoteen 2050 mennessä. Matkustajaliikenne kasvanee hieman vähemmän kuin rahtiliikenne eli 34 % vuoteen 2030 mennessä ja 51 % vuoteen 2050 mennessä.

  • Infrastruktuuria on kehitetty epätasaisesti EU:n itä- ja länsiosissa. Uusissa jäsenvaltioissa on tällä hetkellä ainoastaan noin 4 800 kilometriä moottoriteitä eikä erityiskäyttöön tarkoitettuja suurnopeusrautoja ole ollenkaan. Lisäksi perinteiset junaradat ovat pääosin huonossa kunnossa.

  • EU:n liikenneala kohtaa kasvavaa kilpailua nopeasti kehittyvillä liikenteen maailmanmarkkinoilla.

Liikennealan tärkeimmät tilastot ovat saatavilla kokonaisuudessaan julkaisussa ”Transport 2050: 50 facts and figures” osoitteessa.

Liikenne 2050: Tärkeimmät toimenpiteet

Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskevassa Liikenne 2050 -etenemissuunnitelmassa kaavaillun strategian tavoitteena on toteuttaa perusteellisia rakenneuudistuksia liikennealan uudistamiseksi.

Lähivuosina (2011–2014) toteutettaviin tärkeimpiin toimenpiteisiin sisältyvät muun muassa seuraavat:

  • Rautatieliikenteen sääntelykehyksen perinpohjainen tarkistus (Rautatiepaketti 2012/2013). Liikenne 2050 -etenemissuunnitelmassa on keskeisellä sijalla tarve toteuttaa rautatieliikennealalla muutoksia, jotka tekevät siitä houkuttelevamman ja auttavat sitä selviytymään onnistuneesti keskipitkien välimatkojen (yli 300 km) matkustaja- ja rahtiliikenteen markkinoiden erittäin suuresta kasvusta vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan tavoitteena on kolminkertaistaa nykyisen suurten nopeuksien rautatieverkon pituus vuoteen 2030 mennessä. Tämän toteuttamiseksi on muutettava huomattavasti rautatieliikennettä koskevaa sääntelykehystä muun muassa avaamalla sisäisten matkustajaliikenteen palveluiden markkinat, ottamalla käyttöön yhtenäinen rakenne rautatieliikennekäytävien hallintaan ja erottamalla infrastruktuurin haltijat ja palvelun tarjoajat rakenteellisesti toisistaan. Sääntely-ympäristöä on myös parannettava, jotta rautatieliikenne houkuttaisi infrastruktuuri-investointeihin aiempaa enemmän yksityistä pääomaa. Komissio aikoo ehdottaa kunnianhimoista rautatieliikennealan lainsäädäntöaloitepakettia vuosina 2012–2013.

  • Strategisten infrastruktuurien runkoverkosto on olennaisen tärkeä todellisen yhtenäisen Euroopan liikennealueen luomisen kannalta. Komissio aikoo esittää eurooppalaista multimodaalista runkoverkostoa koskevia uusia ehdotuksia vuonna 2011 (Euroopan laajuista TEN-T-verkkoa koskevien suuntaviivojen, karttojen ja rahoitusehdotusten julkaiseminen). EU:n rahoitus kanavoidaan yhtenäisen kehyksen kautta TEN-T-, rakennerahasto- ja koheesiorahastotuen johdonmukaisen käytön varmistamiseksi. Rahoitukseen liittyvillä ennakkoehdoilla varmistetaan keskittyminen EU:n painopisteisiin sekä uusien teknologioiden käyttöönotto (puhtaiden ajoneuvojen lataus-/tankkausasemat, uusi liikenteenhallintateknologia).

  • Täysin toimivan multimodaalisen verkon luominen vaatii pullonkaulojen ja esteiden poistamista verkon muista tärkeistä osista. Tärkeimpinä välineitä tässä ovat lentoasemapaketti lentokenttien tehokkuuden ja kapasiteetin parantamiseksi (2011), sisävesiliikennettä koskeva tiedonanto (2011) sisävesiliikenteen esteiden poistamiseksi ja sen tehokkuuden parantamiseksi sekä paperitonta ja älykästä laivaliikennettä koskeva e-Maritime-aloite (2011), joka edistää osaltaan tosiasiallisen ja esteettömän sinisen vyöhykkeen luomista laivaliikennettä varten. Komissio pyrkii myös poistamaan maanteiden kabotaasiliikennettä koskevat rajoitukset (2012–2013).

  • Oikeudenmukaisen rahoitusympäristön luominen: liikenteen maksurakenteeseen tarvitaan uusi lähestymistapa. Liikenteen maksurakennetta on muutettava ”saastuttaja maksaa” ja ”käyttäjä maksaa” ‑periaatteiden aiempaa laajemman soveltamisen suuntaan. Lähivuosina toteutettaviin tärkeimpiin toimenpiteisiin sisältyvät muun muassa seuraavat:

  • Suuntaviivat infrastruktuurikustannusten soveltamisesta henkilöautoihin (julkaistaan vuonna 2012). Toisessa vaiheessa tehdään ehdotus kehyksestä kustannusten sisällyttämiseksi kaikkiin tieliikenteen ajoneuvoihin (lukuun ottamatta eurovinjetin jo kattamia ajoneuvoja). Kehyksessä otettaisiin huomioon infrastruktuurikustannukset samoin kuin ruuhkien, hiilidioksidin (ellei sitä jo ole huomioitu polttoaineverotuksessa), paikallisen saastumisen, melun ja onnettomuuksien kustannukset. Jäsenvaltiot voivat soveltaa näitä maksuja vapaasti mutta niiden, jotka päättävät tehdä niin, on noudatettava yhteistä EU:n kehystä.

  • Edetään ulkoisten kustannusten sisällyttämisessä muissa liikennemuodoissa.

  • Vakaan rahoituksen varmistamiseksi liikennealalla sovelletaan periaatetta, jonka mukaan liikenteen käyttäjiltä kerättävät tulot korvamerkitään yhtenäisen ja tehokkaan verkoston kehittämiseen (esim. osa liikenteen maksuista on investoitava uudelleen liikenteeseen korkealaatuisen liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseksi).

  • Otetaan asteittain käyttöön eurooppalaiset sähköiset tietullijärjestelmät. Esim. eurooppalaista sähköistä tiemaksujärjestelmää aletaan soveltaa kuorma-autoihin lokakuusta 2012 alkaen ja kaksi vuotta tämän jälkeen kaikenlaisiin ajoneuvoihin. Varmistetaan, että kuorma-autonkuljettajat voivat maksaa moottoriteiden käyttämisestä perittävät eri maksut sähköisesti ja yhden palveluntarjoajan kautta koko Euroopassa. Tällä tavoin olisi mahdollista korvata tiemaksuja soveltavissa 21 jäsenvaltioissa tällä hetkellä käytössä olevat lukuisat erilaiset järjestelmät. Periaate on sama kuin matkapuhelintenkin kohdalla: maksu palautetaan kansalliselle operaattorille/viranomaiselle joka puolelta Eurooppaa. Sähköisten tietullien tapauksessa maksut ovat helposti mukautettavissa vaihteleviin olosuhteisiin (ruuhka-ajat, enemmän saastuttavat ajoneuvot).

  • EU:n strateginen liikenneteknologiasuunnitelma (2011). Tutkimus ja uusien teknologioiden tehokas käyttö ovat avaintekijöitä liikennepäästöjen alentamisessa EU:ssa ja muualla maailmassa kaupunkien välisen, niiden sisäisen ja pitkän matkan liikenteen osalta. Strateginen liikenneteknologiasuunnitelma on vuonna 2011 toteutettava tärkeä aloite liikennealan tutkimus- ja kehityspanostusten ryhmittämiseksi ja suuntaamiseksi uudelleen Euroopassa.

  • Etusijalle asetetaan puhtaiden, turvallisten ja hiljaisten ajoneuvojen tuottaminen kaikissa liikennemuodoissa tieliikenteen ajoneuvoista laivoihin, proomuihin, junavaunuihin ja lentokoneisiin. Avainaloja ovat vaihtoehtoiset polttoaineet, uudet materiaalit, uudet voimanlähteet sekä tietotekniset ja hallintavälineet, joilla voidaan hallita ja yhdistää monimutkaisia liikennejärjestelmiä. Strateginen liikenneteknologiasuunnitelma vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mihin tutkimusrahat olisi kohdennettava? Millaisella strategialla voitaisiin kannustaa uusien teknologioiden käyttöönottoa markkinoilla tai varmistaa tällaisten teknologioiden käyttöönotto? Miten vahvistaa tarvittavat EU:n vaatimukset johdonmukaisen käyttöönoton varmistamiseksi koko Euroopassa?

  • Komissio aikoo julkaista vuonna 2012 osana strategista teknologiasuunnitelmaa puhtaita liikennejärjestelmiä koskevan strategian, jossa annetaan lisätietoja puhtaiden ajoneuvon käyttöönoton kannustamiseksi ja helpottamiseksi toteutettavista erityistoimista ja EU:n laajuisten vaatimusten kehittämisestä puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoa varten (esim. latausinfrastruktuurin yhteentoimivuussäännöt sekä tankkausinfrastruktuuria koskevat suuntaviivat ja vaatimukset).

  • Kolmiosainen kaupunkiliikennestrategia. Keskeinen osa Liikenne 2010 -strategiaa on poistaa tavanomaisia polttoaineita käyttävät ajoneuvot asteittain kaupunkiympäristöstä vuoteen 2050 mennessä ja siirtyä kaupungeissa sähkö-, vety- ja hybridiautoihin, joukkoliikenteeseen ja kävelyyn tai pyöräilyyn. Kaupunkiliikenne on edelleen pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla, ja yksittäiset kaupungit päättävät, millainen liikennemuotojen yhdistelmä soveltuu parhaiten niiden alueelle. Puhtaampaan kaupunkiliikenteeseen siirtymisen helpottamiseksi komissio on kuitenkin suunnitellut seuraavaa:

  • Kaupunkiliikenneauditointeja ja kaupunkiliikennesuunnitelmia varten luodaan vapaaehtoiselta pohjalta menettelyt ja rahoitustukimekanismit. Tarkastellaan mahdollisuuksia linkittää alueelliset rahastot ja koheesiorahasto kaupunkeihin ja alueisiin, jotka ovat toimittaneet kaupunkiliikennesuunnitelmat.

  • Komissio aikoo ehdottaa EU:n puitteita kaupunkien tiemaksuille ja ajorajoitusjärjestelmille, jotta saataisiin lisättyä niiden jäsenvaltioiden määrää, jotka haluavat käyttää tällaisia järjestelmiä vähentääkseen ruuhkautumista ja muuttaakseen liikennemalleja kaupungeissa. Tällä tavoin varmistetaan, että eri järjestelmät toimivat johdonmukaisissa EU:n laajuisissa puitteissa eivätkä ne ole syrjiviä.

  • Puhtaita autoja koskevan teknisen ratkaisun löytämiseksi yksikään kaupunki ei voi toimia yksin. Helpottaakseen uusien puhtaampien ajoneuvojen käyttöönottoa kaupungeissa EU keskittää EU:n tutkimuspanostukset, kehittää EU:n laajuisia käyttöönottostrategioita ja luo oikeat markkinaedellytykset, sillä puhtaisiin henkilöautoihin siirtyminen on strategisen liikenneteknologiasuunnitelman (2011) tärkeä painopistealue.

  • Pitkän matkan liikennettä hallitsee jatkossakin lento- ja meriliikenne, ja pääpaino on kilpailukyvyn lisäämisessä ja päästöjen vähentämisessä seuraavin keinoin:

  • Euroopan lennonjohtojärjestelmä on määrä nykyaikaistaa kokonaan vuoteen 2020 mennessä (SESAR1). Näin luodaan yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, mikä tarkoittaa lyhyempiä ja turvallisempia lentomatkoja ja enemmän kapasiteettia. Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan jäsenvaltioiden yhteistyöllä toiminnalliset ilmatilan lohkot vuoteen 2012 mennessä. Yhtenäinen ilmatila yksistään vähentää lentomatkojen määrää 10 %, mikä puolestaan vähentää huomattavasti käytetyn polttoaineen ja päästöjen määrää.

  • Vastaavat liikenteenhallintajärjestelmään tehtävät huomattavat parannukset ovat erittäin tärkeitä kaikkien liikennemuotojen tehostamisen ja päästöjen vähentämisen kannalta. Sen vuoksi käyttöön on otettava maa- ja vesiliikenteen kehittyneet hallintajärjestelmät (ERTMS, ITS, RIS, Safeseanet ja LRIT2).

  • Muita keskeisiä toimia meri- ja lentoliikenteen aloilla ovat puhtaampien moottoreiden käyttöönotto, suunnittelu ja siirtyminen kestäviin polttoaineisiin (ks. strateginen liikenneteknologiasuunnitelma); 58 maata ja miljardi asukasta kattavan Euroopan yhteisen ilmailualueen valmiiksi saattaminen vuoteen 2020 mennessä; toiminta yhdessä kansainvälisten kumppanien ja järjestöjen (esim. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ja Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO) kanssa Euroopan kilpailukyvyn ja ilmastotavoitteiden edistämiseksi maailmanlaajuisesti.

  • Erityisesti meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden päästöjä on mahdollista vähentää vähintään 40 % mm. toteuttamalla operatiivisia ja teknisiä toimenpiteitä (uusien alusten suunnittelu mukaan luettuna) ja käyttämällä vähähiilisiä polttoaineita. Koska laivaliikenne on luonteeltaan maailmanlaajuista, toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi niistä on neuvoteltava IMO:n kaltaisessa kansainvälisessä kehyksessä.

  • Erityistoimet multimodaalisen matkasuunnittelun ja useita liikennemuotoja yhdistävien matkalippujen kehittämiseksi. Yhteinen Euroopan liikennealue on riippuvainen tehokkaista ja yhteentoimivista Euroopan laajuisista järjestelmistä, jotka mahdollistavat multimodaalisen matkasuunnittelun ja useita liikennemuotoja yhdistävien matkalippujen käytön.

  • Lyhyellä aikavälillä on erityisesti toteutettava tarvittavat EU:n toimenpiteet, joilla helpotetaan multimodaalista yhdennettyä matkasuunnittelua, vahvistamalla aluksi keskeiset vaatimukset, joita tarvitaan EU:n laajuisen matkasuunnittelun helpottamiseksi raideliikenteessä (2012), sekä lainsäädäntötoimenpiteet sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajilla on pääsy reaaliaikaisiin matka- ja liikennetietoihin.

Korkealaatuiset liikennepalvelut kaikilla aloilla ovat varmistettavissa vain, jos matkustajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä lujitetaan ja sen täytäntöönpanoa valvotaan kaikissa liikennemuodoissa. Kun matkustajien oikeuksia koskeva lainsäädäntökehys valmistuu kaikkien liikennemuotojen osalta, komissio aikoo julkaista raportin lentomatkustajien oikeuksien soveltamisesta ja ehdottaa myöhemmin vuonna 2011 suuntaviivoja matkustajien oikeuksien yhteisestä tulkinnasta kaikissa liikennemuodoissa.

Edellä oleva luettelo on vain suuntaa-antava, ja siinä mainitaan joitakin tärkeimpiä toimenpiteitä, jotka on tarkoitus toteuttaa vuosina 2011–2014 yhtenäisen Euroopan liikennealueen luomiseksi tarvittavien huomattavien rakennemuutosten aikaan saamiseksi.

Täydellinen luettelo Liikenne 2050 -etenemissuunnitelmassa kaavailluista aloitteista yli 40 alalla maantie-, raide-, ilma-, meri- ja vesiliikenteessä on osoitteessa http://ec.europa.eu/transport/index_en.htm.

1 :

Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke, ks. http://ec.europa.eu/transport/air/sesar/sesar_en.htm.

2 :

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä, älykkäät liikennejärjestelmät (maantieliikenteessä), jokitiedotuspalvelut, merenkulun valvontajärjestelmät (SafeSeaNet) ja alusten kaukotunnistus- ja -seurantajärjestelmä.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website