Navigation path

Left navigation

Additional tools

Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja: kysymyksiä ja vastauksia

European Commission - MEMO/11/171   16/03/2011

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/11/171

Bryssel 16. maaliskuuta 2011

Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja: kysymyksiä ja vastauksia

Mikä on yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB)?

CCCTB on yhteinen sääntökokonaisuus, jota EU:ssa toimivat yhtiöt voisivat käyttää verotettavan voittonsa laskemiseksi. Toisin sanoen yhtiöt ja konsernit noudattaisivat veronalaista tuloaan laskiessa vain yhtä EU-järjestelmää eikä niiden siis enää tarvitsisi soveltaa eri sääntöjä kussakin jäsenvaltiossa, jossa ne toimivat. Lisäksi useammassa kuin yhdessä EU:n jäsenvaltiossa toimivien yhtiöiden tarvitsisi jättää vain yksi veroilmoitus koko EU:ssa suorittamastaan toiminnasta.

Miten CCCTB toimii käytännössä?

CCCTB:ssä yritykset ja konsernit voisivat yhdistää kaikki tulot ja tappiot, joita niille on syntynyt eri EU:n jäsenvaltioissa rajatylittävässä toiminnassa. Yhtä yhdistettyä veroilmoitusta käytettäisiin yritysten ja konsernien veropohjan laskemiseen. Tämän jälkeen kaikki jäsenvaltiot, joissa kyseinen yhtiö toimii, voisivat verottaa niille laskettua osuutta tästä veropohjasta. Tämä osuus laskettaisiin käyttäen jakokaavaa, joka perustuu kolmeen yhtäläisesti painotettuun tekijään (varat, työvoima ja myynti). Tämä kaikki tehtäisiin yhtiön pääasiallisen jäsenvaltion veroviranomaisten kautta (ns. yhden luukun järjestelmä).

Direktiiviehdotuksessa on selkeät menettelysäännöt siitä, kuinka yhtiöt voivat valita CCCTB:n käytön, miten niiden olisi jätettävä veroilmoituksensa, kuinka asiaankuuluvat lomakkeet olisi yhdenmukaistettava ja miten tarkastuksia olisi koordinoitava. Kunkin yhtiön ja konsernin koko sen EU:ssa harjoittamaa toimintaa koskevat veroilmoitukset olisi jätettävä sen pääasiallisen jäsenvaltion veroviranomaiselle. Tämä sama jäsenvaltio olisi vastuussa asianmukaisten tarkastusten koordinoinnista ja veroilmoitusten jatkokäsittelystä.

Mistä lyhenne CCCTB tulee?

Lyhenne CCCTB muodostuu englanninkielisistä sanoista Common Consolidated Corporate Tax Base (= yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja).

Yhteinen – Kyseessä ovat yhteiset säännöt, joita voidaan soveltaa kaikkialla EU:ssa.

Yhdistetty – Kaikki yhtiölle/konsernille eri jäsenvaltioissa syntyneet voitot ja tappiot lasketaan yhteen, jolloin tuloksena saadaan yhtiön/konsernin koko EU:ssa harjoittamasta toiminnasta saatu nettovoitto tai siitä aiheutunut nettotappio. Tätä tulosta käytettään yhtiön/konsernin lopullisen veropohjan määrittämisessä.

Esimerkki: CCCTB:n valinneeseen konserniin kuuluvat yhtiöt A, B, C ja D. Sekä yhtiön A että yhtiön B voitto on 10 miljoonaa euroa. Yhtiön C voitto on 5 miljoonaa euroa, kun taas yhtiö D on tehnyt 8 miljoonan euron tappiot.

Konsernin yhdistetty veropohja on 17 miljoonaa euroa (A+B+C-D).

Yhtiö – Kyseessä on yhtiövero.

Veropohja – Yhtiön verotettava voiton määrä. Veropohja lasketaan vähentämällä yhtiön tuotoista verosta vapautettavat määrät sekä palkkojen ja poistojen kaltaiset vähennykset. Kunkin jäsenvaltion säännöt veropohjan laskennasta poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi jäsenvaltiossa A omaisuuserien poistoaika on 10 vuotta, kun taas jäsenvaltiossa B se on vain 5 vuotta. Lisäksi jäsenvaltio A voi sallia, että kaikki edustuskulut vähennetään voitoista, kun taas tämä ei ole sallittua jäsenvaltiossa B. Yksi yhteinen EU:n veropohja tarkoittaisi, että yhtiöt voivat tehdä laskelmansa yhteisiä sääntöjä noudattaen.

Esimerkki: Yhtiön tuotto on 10 miljoonaa euroa (esim. tavaroiden myynnistä saatu tuotto).

Siitä vähennetään kuluja 3 miljoonaa euroa (esim. palkat ja myytäviksi ostettujen tavaroiden hankintamenot).

Lisäksi siitä vähennetään 2 miljoonan euron poistot (esim. jakeluautojen poistokustannukset).

Veropohjaksi saadaan tällöin 5 miljoonaa euroa.

Mihin CCCTB:tä tarvitaan EU:ssa?

CCCTB helpottaisi yritysten elämää ja alentaisi niiden kustannuksia, sillä yhtiön tai konsernin veropohja laskettaisiin yhteisiä sääntöjä noudattaen ja veroilmoituksen jättäminen voitaisiin hoitaa yhdessä asiointipisteessä. Tällä hetkellä yhtiöt joutuvat verotettavaa tuloa laskiessaan noudattamaan jopa 27:ää erilaista säännöstöä ja jättämään erillisen veroilmoituksen jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa ne toimivat. Sääntöjen noudattamisesta aiheutuu suuria kustannuksia, hallinnollisia rasitteita ja monimutkaisia oikaisuja. Konsernin sisäisissä liiketapahtumissa nykyisin sovellettava mutkikas siirtohinnoittelujärjestelmä on erityisen kallis ja hankala EU:ssa toimiville yrityksille. Se voi aiheuttaa riitoja jäsenvaltioiden välillä ja johtaa yritysten kaksinkertaiseen verotukseen.

Lisäksi voittojen ja tappioiden yhdistäminen EU:n tasolla mahdollistaisi sen, että yritysten rajatylittävät toiminnot otetaan täysimääräisesti huomioon ja että vältytään liikaverotukselta.

Onko CCCTB ensimmäinen askel kohti verokantojen yhdenmukaistamista?

Ei. CCCTB ei koske verokantoja eikä komissiolla ole minkäänlaisia aikeita yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden yhtiöverokantoja. Jäsenvaltiot jatkavat omien yhtiöverokantojensa soveltamista entiseen tapaan, sillä se on niiden suvereeni oikeus. Kun verokantojen ero ei aiheuta vääristymiä, se mahdollistaa tietynasteisen verokilpailun jatkumisen sisämarkkinoilla. CCCTB lisää kuitenkin jäsenvaltioiden tosiasiallisen yhtiöverotilanteen avoimuutta, jolloin terve verokilpailu helpottuu EU:ssa. CCCTB myös parantaa EU:n kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla huomattavasti tehokkaammin kuin mikään yhdenmukaisia yhtiöverokantoja koskeva toimenpide.

Onko CCCTB:stä saatavista eduista tehty laskelmia?

Kotimaansa ulkopuolella muissa jäsenvaltioissa toimiville yrityksille CCCTB tuo kiistattomia säästöjä, koska sääntöjen noudattamiseen käytettävä aika lyhenee ja siitä aiheutuvat kustannukset alenevat. Arvioiden mukaan sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset voisivat alentua 7 prosenttia, jolloin säästöjä kertyisi koko EU:ssa 0,7 miljardia euroa.

Uusi järjestelmä synnyttäisi myös konkreettisia etuja yrityksille, jotka haluavat laajentua muihin jäsenvaltioihin. Uuden tytäryhtiön perustamisesta toiseen jäsenvaltioon aiheutuu suurelle yhtiölle tällä hetkellä yli 140 000 euroa veroihin liittyviä kuluja. CCCTB alentaisi näitä menoja 87 000 eurolla eli 62 prosenttia. Keskisuuret yritykset hyötyisivät tätäkin enemmän, sillä EU:n sisällä laajentumisesta niille aiheutuvat verotukseen liittyvät keskimääräiset kulut alenisivat 127 000 eurosta 42 000 euroon eli 67 prosenttia. Vaikka vain 5 prosenttia pk-yrityksistä päättäisi laajentua toisiin jäsenvaltioihin CCCTB:tä noudattaen, kokonaissäästöt olisivat noin miljardi euroa.

Lisäksi jos yritykset saavat verotustarkoituksessa kuitata yhdessä jäsenvaltiossa syntyneet tappiot toisessa jäsenvaltioissa syntyneitä voittoja vastaan (= yhdistäminen), ehdotus voi tuoda 1,3 miljardin euron lisäsäästöt EU:n yrityksille.

Lyhyesti sanottuna CCCTB alentaisi sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia 0,7 miljardia euroa ja toisiin jäsenvaltioihin laajentumisesta aiheutuvia kustannuksia miljardi euroa. Lisäksi voittojen ja tappioiden yhdistäminen synnyttäisi 1,3 miljardin euron säästöt.

Miksi CCCTB:n olisi komission mielestä oltava valinnainen?

Yhtiöt, jotka uskovat hyötyvänsä tällaisesta yhdenmukaisesta järjestelmästä, voisivat ottaa CCCTB:n käyttöön, kun taas muut yhtiöt voisivat jatkaa toimintaansa entiseen tapaan kansallisissa järjestelmissään. Tällainen lähestymistapa on järkevä, sillä yhtiöiden, joilla ei ole aikeita laajentua kotimaansa ulkopuolelle ja jotka sen vuoksi tulevat aina toimimaan yhden järjestelmän piirissä, ei tarvitse turhaan siirtyä uuteen verojärjestelmään. Komissio uskoo myös, että pakollinen CCCTB olisi toissijaisuusperiaatteen vastainen, koska se tarkoittaisi, että EU-tason toimenpiteitä toteutettaisiin EU-tason lisäksi myös puhtaasti kotimaisia toimintoja varten.

Miksi yhdistäminen on järjestelmän tärkeä osa?

Yksi CCCTB:n olennaisista osista on yhdistäminen, koska se tarkoittaa, että yhtiön EU:n sisällä kotimaansa ulkopuolella toteuttama toiminta otetaan kokonaisuudessaan huomioon.

Tällä hetkellä konserni voi laskea yhteen jäsenvaltiossa A olevan tytäryhtiön tekemät voitot ja samassa jäsenvaltiossa olevan toisen tytäryhtiön tekemät tappiot saadakseen nettovoiton tai -tappion. Sama konserni ei kuitenkaan voi ottaa huomioon sille jäsenvaltiossa B syntyneitä tappioita. Tämä tarkoittaa, että vaikka konsernin tappiot olisivat yhdessä jäsenvaltiossa suuremmat kuin muualla EU:ssa saatavat voitot (eli on syntynyt nettotappio), sen olisi tästä huolimatta maksettava veroa niissä jäsenvaltioissa, joissa voittoa on syntynyt. Mahdollisuutta tappioiden hyvittämiseen rajojen yli ei ole. CCCTB:ssä konserni saisi laskea yhteen kaikkien tytäryhtiöidensä koko EU:ssa tekemät voitot ja tappiot nettotuloksensa laskemiseksi. Tämän jälkeen veroa maksettaisiin koko EU:ssa syntyneestä nettovoitosta. Tällainen periaate on sisämarkkinoiden hengen mukainen.

Lisäksi yhdistämisen myötä poistuisi tarve soveltaa monimutkaista siirtohinnoittelujärjestelmää konsernin sisällä tapahtuvaan rajatylittävään myyntiin. Koska siirtohinnoittelu on eräs raskaimmista ja kalleimmista yhtiöverotuksen osatekijöistä, sen poistaminen toisi merkittäviä etuja yhtiöille ja konserneille EU:ssa.

Miten komissio valitsi jakokaavan?

Kun yhtiön veropohja on määritetty CCCTB:ssä, se jaetaan vahvistettua jakokaavaa käyttäen kaikkien niiden jäsenvaltioiden kesken, joissa yhtiö toimii. Kaava perustuu kolmeen yhtäläisesti painotettuun jakotekijään:

  • Varat: tähän luetaan kaikki aineelliset hyödykkeet, mukaan lukien rakennukset, lentokoneet ja koneet. Jakokaavaan sisältyvät 5 vuoden ajan myös tutkimus-, kehitys-, markkinointi- ja mainontakustannukset, jotka ovat syntyneet enintään 6 vuotta ennen kuin yhtiö otti CCCTB:n käyttöön.

  • Työvoima: tästä jakotekijästä 50 % koskee henkilöstömenoja ja 50 % työntekijöiden lukumäärää.

  • Myynti: tämä lasketaan sen perusteella, minne tavarat lähetetään tai mikä on niiden määräpaikka. Palvelujen osalta kyseessä on paikka, jossa palvelu suoritetaan fyysisesti.

Esimerkki:

Yhtiöt A, B ja C muodostavat CCCTB-konsernin. Niiden yhdistetty veropohja on 900.

Yhtiön A pääoma on 100, palkat 100 ja siellä on 1 000 työntekijää. Yhtiön myynti jäsenvaltiossa A on 10 000.

Yhtiön B pääoma on 200, palkat 200 ja siellä on 2 000 työntekijää. Yhtiön myynti jäsenvaltiossa B on 20 000.

Yhtiön C pääoma on 300, palkat 300 ja siellä on 3 000 työntekijää. Yhtiön myynti jäsenvaltiossa C on 30 000.

Laskutapa on seuraava:

Kolmasosa veropohjasta (900) koskee pääomaa: A:n osuus 100/600, B:n osuus 200/600 ja C:n osuus 300/600

Puolet veropohjan (900) kolmasosasta koskee palkkoja: A:n osuus 100/600, B:n osuus 200/600 ja C:n osuus 300/600

Puolet veropohjan (900) kolmasosasta koskee työntekijöitä: A:n osuus 1 000/6 000, B:n osuus 2 000/6 000 ja C:n osuus 3 000/6 000

Kolmasosa veropohjasta (900) koskee myyntiä: A:n osuus 10 000/60 000, B:n osuus 20 000/60 000 ja C:n osuus 30 000/60 000

A:n veropohja = 50 + 25 + 25 + 50 = 150, joka verotetaan jäsenvaltiossa A sen verokantaa soveltaen

B:n veropohja = 100 + 100 + 50 + 50 = 300, joka verotetaan jäsenvaltiossa B sen verokantaa soveltaen

C:n veropohja = 150 + 150 + 75 + 75 = 450, joka verotetaan jäsenvaltiossa C sen verokantaa soveltaen

Yhtiöiden voitot syntyvät myynnistä, työvoimasta ja varoista, minkä vuoksi nämä kolme tekijää muodostavat jakokaavan. Näitä tekijöitä käyttämällä varmistetaan, että jakokaava perustuu helposti saataviin tietoihin ja sitä on vaikea manipuloida ja että otetaan huomioon, missä yhtiön voitto on tosiasiallisesti syntynyt.

Kuinka poistot vaikuttavat veropohjan laskentaan? Onko ne tarkoitus yhdenmukaistaa CCCTB:ssä? Miten tämä tehdään?

Poistoilla tarkoitetaan jonkin omaisuuserän arvon ajan mittaan tapahtuvaa alenemista, joka verotustarkoituksissa otetaan huomioon vähennyksenä. Esimerkiksi jos jokin kone maksoi 100 000 euroa ja se myytiin viiden vuoden kuluttua 20 000 eurolla, koneen arvo aleni 80 000 euroa. Tämä ei tapahtunut viidentenä vuonna, vaan vähitellen viiden vuoden aikana. Kun yhtiö ostaa jonkin omaisuuserän, esim. rakennuksen tai auton, sen veropohja lasketaan joka vuosi vähentämällä tuotoista kulut ja kyseisestä omaisuuserästä tehtävä poisto. Omaisuuserästä tehdään poistot sen oletetun käyttöajan mukaisesti. Tämän perusteella veropohjasta tehdään vähennys joka vuosi.

Jokaisella jäsenvaltiolla on omat poistosääntönsä. Jotkut niistä sallivat pidemmän poistoajan (esim. 5 prosenttia 20 vuoden ajan), kun taas toisissa poistoaika on lyhyempi (esim. 20 prosenttia 5 vuoden ajan). Tarkoituksena on tasata omaisuuserien kustannuksia soveltuvan ajan voittoja vääristämättä esim. sallimalla, että kaikki kustannukset vähennetään ensimmäisenä vuonna.

CCCTB:ssä on vain yksi poistosääntö (25 prosenttia 4 vuoden ajan). Niihin yhtiöihin, jotka eivät ota CCCTB:tä käyttöön, sovelletaan edelleen kansallisia sääntöjä.

Miten CCCTB vaikuttaa pk-yrityksiin?

CCCTB antaa pk-yrityksille mahdollisuuden laajentua EU:n sisällä, kun ne tähän asti olivat ehkä pitäneet sitä liian kalliina ja monimutkaisena. Koska pk-yrityksillä ei yleensä ole yhtä suuria resursseja (verojuristeja ja -asiantuntijoita, konsultteja ja neuvonantajia) kuin suuremmilla yrityksillä, veropohjan laskeminen erilaisten sääntöjen mukaisesti muissa jäsenvaltioissa on niille usein liian työlästä. CCCTB:n ansiosta pk-yritykset voisivat jatkaa toimintaansa entiseen tapaan yhdessä järjestelmässä ja yhden verohallinnon piirissä, vaikka ne laajentuisivatkin toisiin jäsenvaltioihin. Arvioiden mukaan muihin jäsenvaltioihin laajentuvan keskisuuren yrityksen veroihin liittyvät kustannukset alenisivat 67 prosenttia CCCTB:ssä. Komissio on varmistanut, että ehdotettavat uudet säännöt ovat riittävän helppoja ymmärtää ja käyttää niin pk-yrityksille kuin suuremmillekin yrityksille.

Miten CCCTB vaikuttaa tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovatiivisiin yrityksiin?

Tutkimus- ja kehityskustannuksia kohdellaan CCCTB:ssä avokätisesti ja innovaatiota edistävällä tavalla. Esimerkiksi tutkijoiden palkat ja palkkiot ovat täysin vähennyskelpoisia niiden maksuvuonna (riippumatta siitä, milloin tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä) ja tutkimusrakennuksista aiheutuvat kulut voidaan vähentää välittömästi 100-prosenttisesti. Lisäksi yleinen poistosääntö olettaa teknisen kehityksen olevan erittäin nopeaa ja tekee lähes 60 prosentista kustannuksista vähennyskelpoisia ensimmäisten kolmen vuoden aikana. Tämä järjestelmä heijastaa paremmin käyttöomaisuuden taloudellisen ja teknisen arvon nopeaa alenemista. Kaiken kaikkiaan CCCTB tarjoaa yhtiöille paremman toimintaympäristön tutkimukselle ja innovoinnille kuin useimmat nykyiset jäsenvaltioiden yhtiöverojärjestelmät.

Onko CCCTB:hen liittymiselle ja siitä poistumiselle asetettu ehtoja?

On. Yhtiöiden, jotka haluavat ottaa CCCTB:n käyttöön, on sitouduttava siihen vähintään viideksi vuodeksi (jotta estetään se, että ne liittyisivät järjestelmään ja poistuisivat siitä verosuunnittelutarkoituksissa). Lisäksi ehdotuksen liitteessä luetellaan eri arviointiperusteet, jotka yhtiöiden on täytettävä voidakseen ottaa CCCTB:n käyttöön (esim. yhtiöverosäännöt, joita siihen on tällä hetkellä sovellettava, yhtiömuoto jne.).

Voivatko EU:n ulkopuolelle sijoittautuneet yhtiöt ottaa CCCTB:n käyttöön?

Voivat. EU:n ulkopuolelle sijoittautuneisiin yhtiöihin, joilla on sivukonttoreita tai tytäryhtiöitä jäsenvaltioissa, voidaan soveltaa CCCTB:ä niiden EU:ssa tapahtuvan toiminnan osalta, kunhan ne täyttävät samat kelpoisuusehdot kuin EU-yhtiöt (ks. edellä).

Houkutteleeko CCCTB suoria investointeja ulkomailta?

CCCTB voi lisätä EU:n houkuttavuutta investointikohteena. Kolmansissa maissa (kuten Yhdysvalloissa tai Kiinassa) toimivien yhtiöiden tarvitsee noudattaa siellä vain yhtä kansallista verojärjestelmää. Sen sijaan EU:ssa sovellettavia verojärjestelmiä on yhteensä 27, mikä on huomattavasti monimutkaisempaa ja kalliimpaa. Jos EU:ssa olisi vain yhdet yhtiöveropohjaa koskevat säännöt ja veroilmoituksen voisi jättää yhteen asiointipisteeseen, ulkomaisten yritysten olisi paljon helpompi investoida EU:hun. Useat kolmannet maat ovat jo todenneet komissiolle, että CCCTB tekisi EU:sta kiinnostavamman investointikohteen.

Onko CCCTB:ssä sovellettava verokanta sama kuin kansallisissa järjestelmissä?

Jäsenvaltiot päättäisivät edelleen itse omista yhtiöverokannoistaan myös niiden yhtiöiden osalta, jotka ovat ottaneet CCCTB:n käyttöön (koska CCCTB koskee vain veropohjaa, muttei verokantaa). Jäsenvaltio voisi halutessaan soveltaa CCCTB:ssä eri verokantaa, jos sen oma kansallinen veropohja on täysin erilainen ja se haluaa pitää tosiasiallisen verokannan samana (toisin sanoen maksetun veron todellinen taso, kun verokanta, veropohja ja eri vähennykset on otettu huomioon). Jos esimerkiksi CCCTB-veropohja on laajempi kuin kansallinen veropohja, jäsenvaltio voi halutessaan soveltaa CCCTB.ssä alempaa verokantaa, jotta todellinen verokanta olisi sama. Toinen mahdollisuus on, että jäsenvaltio lähentää kansallista veropohjaansa CCCTB:hen välittääkseen verokantojen eron näiden järjestelmien välillä. Jäsenvaltiot päättävät siis itse, millainen ratkaisu sopii niille parhaiten.

Suojaako CCCTB jäsenvaltioita siltä, että yhtiöt siirtävät varojaan saadakseen jakokaavasta suurimmat hyödyt?

CCCTB-ehdotuksessa on tiukat veronkiertoa koskevat säännöt, joilla varmistetaan, etteivät konsernit voi keinotekoisesti siirtää voittojaan yhdestä jäsenvaltiosta toiseen. Yhtiöillä on kuitenkin edelleen liikkumis- ja sijoittautumisvapaus silloin, kun siihen on aidot kaupalliset syyt (esim. tehtaan rakentaminen toiseen jäsenvaltioon).

Millaiset ovat ehdotuksen sisältämät väärinkäytöksiä koskevat säännöt?

Ehdotuksessa on yleinen väärinkäytöksiä koskeva lauseke, joka vastaa useissa jäsenvaltioissa jo nyt käytössä olevia lausekkeita. Lisäksi siinä on erityisiä väärinkäytöksiä koskevia toimenpiteitä, kuten korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen eräissä tapauksissa ja ulkomailta saatavien tulojen verovapautta koskeva poikkeus toisissa tapauksissa.

Voiko CCCTB lisätä verokilpailua?

CCCTB:n yhdenmukainen veropohja lisää avoimuutta. Täten varmistetaan, että kilpaillaan todellisilla verokannoilla eikä erilaisten veropohjien mahdollisilla piilevillä tekijöillä. Tämän uskotaan johtavan avoimempaan ja terveempään verokilpailuun. Jäsenvaltiot vahvistaisivat edelleen alueillaan sovellettavat yhtiöverokannat. Kukin jäsenvaltio päättäisi itse, millainen lähestymistapa sopii parhaiten sen budjettitarpeisiin ja veropoliittiseen kokonaisuuteen.

Laajentaako CCCTB veropohjaa useimmissa jäsenvaltioissa

Useimmissa jäsenvaltioissa1 CCCTB:ssä sovellettava veropohja olisi laajempi kuin nykyinen kansallinen veropohja. Yhteinen veropohja on keskimäärin 7,9 prosenttia laajempi. Laajempi veropohja tarkoittaa, että jäsenvaltioiden ei tarvitsisi huolehtia verojärjestelmiensä kestävyydestä julkista taloutta vakautettaessa (laajempi veropohja siis lieventää verotulojen vähenemisen riskiä).

Onko mahdollista, että yhtiöitä verotetaan enemmän CCCTB:ssä, jos voitot syntyvät korkeamman verotuksen maissa?

CCCTB on valinnainen järjestelmä. Jos yhtiöt eivät usko hyötyvänsä siitä, niiden ei tarvitse ottaa sitä käyttöön. Suurin osa yrityksistä (80 %) tukee kuitenkin CCCTB:tä, koska järjestelmän ansiosta hallinnolliset rasitteet lievenevät, sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset alenevat ja siirtohinnoitteluun liittyvät riita-asiat vähenevät (ks. KPMG:n vuonna 2007 tekemä selvitys yhdenmukaistetusta yhtiöveropohjasta ”Harmonised corporate tax base – are European business for or against it? Pan-EU survey results investigating reactions to proposed Common Consolidated Corporate Tax base”, Jeff Wagland).

Onko ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen?

On. CCCTB:n tarkoituksena on poistaa esteitä sisämarkkinoilta, jotta yritysten olisi halvempaa ja helpompaa toimia rajojen yli. Se voidaan panna täytäntöön ainoastaan EU:n tasolla. EU-tason toimia tarvitaan yhteisten sääntöjen laatimiseksi ja yhteen asiointipisteeseen perustuvan järjestelmän perustamiseksi rajatylittävää liiketoimintaa varten. Eräitä ehdotuksen tärkeimpiä piirteitä (kuten tappioiden hyvittäminen rajojen yli, veropohjan kohdentaminen yhteistä jakokaavaa käyttäen) ei voitaisi saavuttaa pelkästään kansallisella tasolla.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Jäsenvaltioiden on nyt keskusteltava ehdotuksesta neuvostossa ja päästävä siitä yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin antaman lausunnon jälkeen.

See also IP/11/319

1 :

Viroa ei ole otettu tässä huomioon, sillä Virossa on osinkovero, jota sovelletaan ainoastaan maksettuihin osinkoihin ja jossa veropohjamääritelmää ei tarvita.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website