Navigation path

Left navigation

Additional tools

MEMO/10/683

Bryssel 15. joulukuuta 2010

Eurooppalainen kansalaisaloite

I. Yleisiä kysymyksiä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

1. Mitä Lissabonin sopimuksessa sanotaan eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta?

2. Voiko eurooppalaisia kansalaisaloitteita jo tehdä? Milloin ensimmäiset aloitteet on mahdollista käynnistää?

3. Mitä tapahtuu hiljattaisen Greenpeace-vetoomuksen kaltaisissa tapauksissa? Voidaanko vetoomus jättää uudestaan sen jälkeen, kun kansalaisaloitteesta annettavaa asetusta aletaan soveltaa?

4. Mitä lisäarvoa kansalaisaloite tarjoaa?

5. Miten kansalaisaloite eroaa vetoomuksesta?

6. Onko jäsenvaltioissa mahdollista tehdä kansalaisaloitteita?

7. Voidaanko kansalaisaloitteella vaikuttaa Euroopan parlamentin kotipaikkaan (Strasbourg)?

8. Voivatko kansalaiset käynnistää kansalaisaloitteella perussopimusten muutosprosessin?

9. Voivatko EU:ssa oleskelevat muiden maiden kansalaiset allekirjoittaa kansalaisaloitteen?

II. Kysymyksiä kansalaisaloitetta koskevasta asetuksesta: aloitteen toimintaperiaate

1. Kuka voi järjestää kansalaisaloitteen?

2. Voivatko järjestöt järjestää kansalaisaloitteen?

3. Annetaanko rahoittajien julkistamisesta mitään sääntöjä?

4. Tarjoaako EU rahoitusta kansalaisaloitteen järjestäjille?

5. Miten kansalaiset saavat tietoa vireillä olevista aloitteista?

6. Miten komissio tarkastaa, että aloitteita käynnistävät ryhmät ovat tosissaan?

7. Miten komissio aikoo estää ääriaineksia käyttämästä kansalaisaloitetta kantojensa esittelyyn?

8. Mitä vaaditaan, jotta aloite-ehdotuksen voi rekisteröidä?

9. Millä kielellä aloite-ehdotuksen rekisteröintiä on pyydettävä?

10. Kääntääkö komissio ehdotetut aloitteet?

11. Miten järjestäjät voivat aloitetta valmistellessaan varmistaa, että heidän ideansa kuuluu komission toimivaltaan?

12. Komissio toivoi menettelyyn rekisteröintiä ja myöhemmässä vaiheessa tehtävää käsittelykelpoisuustestiä. Miksi tästä on luovuttu?

13. Miksi aloitteen allekirjoittajia on oltava neljäsosasta jäsenvaltioita? Miksei yksi maa riitä?

14. Miksi jäsenvaltiokohtaisen kannattajamäärän vähimmäisrajan määrittämisessä käytetään Euroopan parlamentin jäsenmäärään perustuvia kertoimia?

15. Mitä tapahtuu kannatuksen ilmauksille, jotka on kerätty jäsenvaltioissa, joissa vähimmäismäärä ei ylity?

16. Minkä ikäinen voi allekirjoittaa aloitteen?

17. Onko kansalaisten oltava äänestäjärekisterissä voidakseen allekirjoittaa aloitteen?

18. Jos jonkin jäsenvaltion kansalainen asuu toisessa jäsenvaltiossa, kummassa jäsenvaltiossa hänet lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?

19. Voivatko unionin ulkopuolella oleskelevat kansalaiset allekirjoittaa aloitteen? Missä jäsenvaltiossa heidät lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?

20. Voiko kansalaisaloitteen allekirjoittaa internetissä?

21. Miten kansalaiset voivat olla varmoja, että aloitteen allekirjoittaminen internetissä on suojattu?

22. Miten aloitetta tukevat kansalaiset voivat varmistaa, että heidän henkilötietojaan ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen?

23. Miten kannatuksen ilmaukset tarkastetaan?

24. Miten komissio vastaa hyväksyttyihin aloitteisiin?

25. Mitä tapahtuu, jos komissio päättää jättää toimimatta kansalaisaloitteen pohjalta? Mitä vaikutuskeinoja kansalaisilla on?

26. Onko mahdollista tehdä aloite, joka on ristiriidassa jonkin toisen vireillä olevan aloitteen kanssa? Voiko saman aloitteen esittää useita kertoja?

27. Miksi jäsenvaltiot tarvitsevat vuoden kansalaisaloitteen saamiseksi käyttöön?

28. Eikö asetus tee kansalaisaloitteesta liian byrokraattista?

I. Yleisiä kysymyksiä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

1. Mitä Lissabonin sopimuksessa sanotaan eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta?

Eurooppalainen kansalaisaloite on Lissabonin sopimuksen tarjoama uutuus. Sopimuksessa määrätään, että ”vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen, jossa Euroopan komissiota kehotetaan toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään asianmukainen ehdotus asioista, joissa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi”. (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohta).

Siinä myös määrätään, että kansalaisaloitetta koskevista menettelyistä ja edellytyksistä, kuten kansalaisten edustamien jäsenvaltioiden vähimmäismäärästä, säädetään asetuksessa, jonka antavat Euroopan parlamentti ja neuvosto Euroopan komission ehdotuksesta (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklan 4 kohta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 kohta). Komissio teki ehdotuksensa 31. maaliskuuta 2010. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat nyt päässeet yksimielisyyteen asetuksesta.

2. Voiko eurooppalaisia kansalaisaloitteita jo tehdä? Milloin ensimmäiset aloitteet on mahdollista käynnistää?

Kansalaisaloitetta koskevasta asetuksesta on jo sovittu, mutta asetuksen mukaisesti ensimmäiset aloitteet voidaan käynnistään vasta vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltiot tarvitsevat aikaa kansallisen lainsäädännön mukauttamiseen ennen kuin aloitteita voidaan käynnistää.

3. Mitä tapahtuu hiljattaisen Greenpeace-vetoomuksen kaltaisissa tapauksissa? Voidaanko vetoomus jättää uudestaan sen jälkeen, kun kansalaisaloitteesta annettavaa asetusta aletaan soveltaa?

Greenpeacen hiljattain järjestämän kaltaisia vetoomuksia ei voida pitää kansalaisaloitteina. Koska Lissabonin sopimuksessa määrätään, että kansalaisaloitetta koskevista menettelyistä ja edellytyksistä säädetään asetuksessa, jonka antavat Euroopan parlamentti ja neuvosto, ennen asetuksen antamista ja voimaantuloa käynnistettyjä aloitteita ei voida pitää sopimuksessa tarkoitettuina kansalaisaloitteina, koska sääntöjä ja menettelyjä ei vielä ole. Ennen asetuksen voimaantuloa kerättyjä allekirjoituksia ei voida käyttää myöhemmin, sillä kannatuksen ilmaisuja voidaan kerätä vasta kun komissio on rekisteröinyt aloite-ehdotuksen, mikä on mahdollista vasta asetuksen tultua voimaan. Sitä ennen komissio toki tarkastelee huolellisesti Greenpeacen vetoomuksessa ilmaistuja näkökantoja.

4. Mitä lisäarvoa kansalaisaloite tarjoaa?

Euroopan unioni toimii Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeenkin edustuksellisen demokratian pohjalta. Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla. Nämä perusperiaatteet on kirjattu Lissabonin sopimukseen.

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen myötä Lissabonin sopimus kuitenkin laajentaa julkista keskusteluareenaa tarjoamalla kansalaisille mahdollisuuden osallistua unionin demokraattiseen päätöksentekoon entistä aktiivisemmin.

Vaikka aloiteoikeus jää komissiolle, joka ei ole velvollinen tekemään ehdotuksia kansalaisaloitteen pohjalta, komissio sitoutuu huolellisesti tarkastelemaan kaikkia sen toimivaltaan liittyviä aloitteita, jotta se voi harkita toimenpide-ehdotuksen tarpeellisuutta.

Komissio uskookin, että tämä uusi väline on erittäin tervetullut lisä sekä eurooppalaiseen demokratiaan että EU:n politiikkojen valmisteluun.

5. Miten kansalaisaloite eroaa vetoomuksesta?

Jo aiempien perussopimusten nojalla oli mahdollista esittää vetoomuksia Euroopan parlamentille, mutta Lissabonin sopimuksella käyttöön otettava uusi kansalaisaloite eroaa näistä merkittävästi. Vetoomuksia voivat esittää joko yksin tai yhdessä unionin kansalaiset sekä luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka oleskelevat tai joilla on rekisteröity toimipaikka jossakin jäsenvaltiossa. Vetoomuksen aiheen on kuuluttava unionin toimialaan ja sillä on oltava suora vaikutus vetoomuksen tekijään (esimerkiksi valitus). Niinpä vetoomuksissa ei välttämättä ehdoteta uutta toimintapolitiikkaa. Vetoomukset osoitetaan Euroopan parlamentille, koska se on kansalaisten suora edustaja unionissa.

Sen sijaan kansalaisaloite tarjoaa vähintään miljoonan kansalaisen joukolle mahdollisuuden pyytää suoraan komissiolta uutta politiikka-aloitetta.

6. Onko jäsenvaltioissa mahdollista tehdä kansalaisaloitteita?

Kansalaisaloitteet ovat mahdollisia jo useimmissa jäsenvaltioissa jollakin tasolla. Maanlaajuisia kansalaisaloitteita voidaan tehdä Alankomaissa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Unkarissa. Alueellisiin aloitteisiin on mahdollisuus Alankomaissa, Espanjassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Saksassa. Paikalliset aloitteet ovat mahdollisia Belgiassa, Espanjassa, Italiassa, Luxemburgissa, Ruotsissa, Saksassa, Sloveniassa ja Unkarissa. Kansalaisaloitteita käytetään myös EU:n ulkopuolella (esim. Sveitsissä ja Yhdysvalloissa). Vaihtelee suuresti maittain, mitä aloitteet voivat koskea. Myös menettelyissä on eroja.

7. Voidaanko kansalaisaloitteella vaikuttaa Euroopan parlamentin kotipaikkaan (Strasbourg)?

Ei, sillä asia ei kuulu komission toimivaltaan. Asetuksen mukaan sellaisia kansalaisaloite-ehdotuksia ei rekisteröidä, jotka eivät millään tavalla kuulu komission toimivaltaan ehdottaa unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi. Unionin toimielinten kotipaikasta päättävät jäsenvaltioiden hallitukset yhteisellä sopimuksella.

8. Voivatko kansalaiset käynnistää kansalaisaloitteella perussopimusten muutosprosessin?

Eivät. Lissabonin sopimuksen ja kansalaisaloitetta koskevan asetuksen mukaisesti kansalaisaloitteissa voidaan tehdä ehdotuksia ainoastaan sellaisista asioista, joissa kansalaiset katsovat tarvittavan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi.

9. Voivatko EU:ssa oleskelevat muiden maiden kansalaiset allekirjoittaa kansalaisaloitteen?

Tämä ei ole Lissabonin sopimuksen mukaan sallittua. Sopimuksessa sanotaan, että ainoastaan jäsenvaltioiden kansalaiset voivat allekirjoittaa kansalaisaloitteita.

II. Kysymyksiä kansalaisaloitetta koskevasta asetuksesta: aloitteen toimintaperiaate

1. Kuka voi järjestää kansalaisaloitteen?

Kansalaisaloitteen voi järjestää kansalaiskomitea, jossa on vähintään seitsemän kansalaista, joiden asuinpaikat ovat vähintään seitsemässä eri jäsenvaltiossa. Komitean jäsenten on oltava unionin kansalaisia, jotka ovat saavuttaneet äänioikeusiän Euroopan parlamentin vaaleissa (18 kaikissa muissa jäsenvaltioissa paitsi Itävallassa 16). Heidän on nimettävä edustaja ja varaedustaja, jolla on valtuudet puhua ja toimia komitean nimissä koko prosessin ajan. Euroopan parlamentin jäseniä ei lasketa kansalaiskomitean jäsenten vähimmäismäärään.

2. Voivatko järjestöt järjestää kansalaisaloitteen?

Järjestöt eivät voi järjestää kansalaisaloitetta. Mikä tahansa yhteisö voi kuitenkin edistää tai tukea ehdotettuja aloitteita, kunhan se tapahtuu avoimesti.

3. Annetaanko rahoittajien julkistamisesta mitään sääntöjä?

Avoimuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden vuoksi aloitteen järjestäjien pitää toimittaa koko prosessin ajan säännöllisesti tietoa aloitetta tukevista järjestöistä ja siitä, miten aloite rahoitetaan. Tällä suojellaan niiden kansalaisten etua, jotka harkitsevat aloitteen allekirjoittamista. Lisäksi se on komission käynnistämän Euroopan avoimuusaloitteen mukaista.

4. Tarjoaako EU rahoitusta kansalaisaloitteen järjestäjille?

Tarkoitukseen ei aiota myöntää EU-rahoitusta.

5. Miten kansalaiset saavat tietoa vireillä olevista aloitteista?

Kaikki vireillä olevat aloitteet rekisteröidään, ja ne ovat kaikkien nähtävissä komission internetsivustolla. Tämä helpottaa vireillä olevien aloitteiden seuraamista ja tukee tiedottamista ja avoimuutta.

6. Miten komissio tarkastaa, että aloitteita käynnistävät ryhmät ovat tosissaan?

Asetuksessa säädetään, että sellaisia aloite-ehdotuksia ei rekisteröidä, joita ei selvästikään ole tehty vakavissaan (vaan esim. pilailu- tai loukkaamistarkoituksessa). Koska aloitteen voi järjestää vain kansalaiskomitea, tällaisten aloitteiden määrä tuskin nousee kovin suureksi.

7. Miten komissio aikoo estää ääriaineksia käyttämästä kansalaisaloitetta kantojensa esittelyyn?

Asetuksessa säädetään, että komission on kieltäydyttävä rekisteröimästä aloite-ehdotusta, joka on selvästi unionin arvojen vastainen, jotta ääriainekset eivät voi mainostaa näkemyksiään komission internetsivustolla.

8. Mitä vaaditaan, jotta aloite-ehdotuksen voi rekisteröidä?

Aloitteen järjestäjien on pyydettävä, että komissio rekisteröi heidän ehdotuksensa. Niiden on toimitettava jollakin unionin virallisella kielellä komission tarjoamalla rekisteröintisivulla internetissä seuraavat tiedot:

  • ehdotetun kansalaisaloitteen nimi

  • aihe

  • ehdotuksen tavoitteet, joiden perusteella komissiolta pyydetään toimia

  • perussopimusten kohdat, joita järjestäjät pitävät olennaisina ehdotettujen toimien kannalta

  • komitean jäsenten (vähintään seitsemän) koko nimi, postiosoite, kansalaisuus ja syntymäaika; maininta komitean edustajasta ja varaedustajasta sekä näiden sähköpostiosoitteet

  • kaikki rahoittajat ja tukijat.

Järjestäjät voivat myös tarjota liitteessä tarkempia tietoja, esimerkiksi ehdotuksen säädöstekstiksi.

Komissio rekisteröi ehdotetun aloitteen näiden tietojen perusteella, jos asetuksessa vahvistetut edellytykset täyttyvät. Se kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että aloite-ehdotus kuuluu sellaiselle alalle, jossa komissiolla on toimivalta ehdottaa unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi.

9. Millä kielellä aloite-ehdotuksen rekisteröintiä on pyydettävä?

Aloite-ehdotuksen rekisteröintipyynnön voi esittää millä tahansa unionin virallisella kielellä.

10. Kääntääkö komissio ehdotetut aloitteet?

Ei. Järjestäjät vastaavat ehdotuksensa käännättämisestä haluamilleen kielille. Kun ehdotus on rekisteröity jollakin virallisella kielellä, järjestäjät voivat pyytää muiden virallisten kielten lisäämistä rekisteriin. Ennen kuin komissio rekisteröi ne, se tarkastaa, etteivät ne ole ilmeisessä ristiriidassa alkuperäisen aloitteen nimen, aiheen ja tavoitteiden kanssa.

11. Miten järjestäjät voivat aloitetta valmistellessaan varmistaa, että heidän ideansa kuuluu komission toimivaltaan?

Komissio tarjoaa tietoa toimivallastaan kansalaisaloitetta koskevalla internetsivustolla. Tämä tieto auttaa järjestäjiä tarkastamaan, onko olemassa sellaista perussopimuksen määräystä, jonka perusteella komissio voisi toimia kyseisessä asiassa.

12. Komissio toivoi menettelyyn rekisteröintiä ja myöhemmässä vaiheessa tehtävää käsittelykelpoisuustestiä. Miksi tästä on luovuttu?

Komissio toivoi käsittelykelpoisuustestiä siinä vaiheessa, kun aloitteelle on kerätty huomattava määrä kannatusta, jotta voitaisiin väärinkäytösten välttämiseksi varmistaa, että järjestäjät ovat tosissaan ja että aloite on saanut jo merkittävästi tukea.

Kun asiaa käsiteltiin, Euroopan parlamentti ehdotti tähän asiaan ratkaisuksi kansalaiskomiteaa. Koska komiteassa on vähintään seitsemän jäsentä ja nämä ovat vähintään seitsemästä eri jäsenvaltiosta, voidaan olla varmoja siitä, että kyseessä on vakavissaan ja aidosti eurooppalaisista lähtökohdista tehty aloite.

Komissio ei siis tee asetusehdotuksessa esitetyn kaltaista käsittelykelpoisuuspäätöstä, mutta sen kuuluu rekisteröidä ehdotetut aloitteet ainoastaan asetuksessa vahvistettujen ehtojen täyttyessä. Erityisen tärkeää on se, että aloite-ehdotus kuuluu sellaiselle alalle, jossa komissiolla on perussopimusten mukainen toimivalta ehdottaa pyydetyn kaltaista säädöstä.

13. Miksi aloitteen allekirjoittajia on oltava neljäsosasta jäsenvaltioita? Miksei yksi maa riitä?

Jotta kansalaisaloite edustaisi unionin etua ja koska Lissabonin sopimuksessa vaaditaan, että aloitteentekijät tulevat "merkittävästä määrästä jäsenvaltioita”, oli jäsenvaltioille vahvistettava vähimmäismäärä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto päätyivät neljäsosaan jäsenvaltioista, mikä tarkoittaa nykyisellä jäsenmäärällä seitsemää jäsenvaltiota.

14. Miksi jäsenvaltiokohtaisen kannattajamäärän vähimmäisrajan määrittämisessä käytetään Euroopan parlamentin jäsenmäärään perustuvia kertoimia?

Komissio ehdotti vihreässä kirjassaan, että jäsenvaltiokohtaiseksi aloitteen tukijoiden vähimmäismääräksi vahvistettaisiin 0,2 prosenttia väestöstä. Monissa vihreään kirjaan saaduissa kannanotoissa tätä lukua pidettiin kuitenkin turhan korkeana sen tavoitteen saavuttamiseksi, että varmistetaan aloitteen eurooppalainen edustavuus. Toisten mielestä prosenttivaatimus ei olisi ollut tasapuolinen, koska on paljon helpompaa kerätä tuki 1000 kansalaiselta (0,2 prosenttia väestöstä) Luxemburgissa kuin 160 000 kansalaiselta Saksassa, jolloin pienillä jäsenvaltioilla olisi enemmän vaikutusta kuin suurilla.

Nämä näkökannat otettiin huomioon, ja asetuksessa säädetään kiinteä vähimmäisraja jokaisella valtiolle. Se on suhteessa valtion väestömäärään ja siihen sovelletaan ala- ja ylärajaa.

Jotta nämä vähimmäismäärät voitaisiin määrittää objektiivisesti, ne lasketaan kustakin jäsenvaltiosta valittujen Euroopan parlamentin jäsenten määrään perustuvan kertoimen avulla. Kerroin on 750, millä pyritään tasapainottamaan useiden sidosryhmien esittämät vaatimukset asettaa vähimmäismäärä alle 0,2 prosenttiin väestöstä sekä se, ettei vähimmäismäärä saisi olla liian pieni pienissä jäsenvaltioissa.

Tämän järjestelmän ansiosta suurissa jäsenvaltioissa tarvitaan suhteellisesti pienempi määrä allekirjoittajia ja pienissä jäsenvaltioissa suhteellisesti suurempi määrä.

Asetuksen liitteessä I luetellaan allekirjoitusten vähimmäismäärät jäsenvaltioittain.

15. Mitä tapahtuu kannatuksen ilmauksille, jotka on kerätty jäsenvaltioissa, joissa vähimmäismäärä ei ylity?

Ne lisätään tietysti allekirjoitusten yhteismäärään, mutta kyseisiä jäsenvaltioita ei oteta huomioon vaaditussa jäsenvaltioiden neljäsosassa.

16. Minkä ikäinen voi allekirjoittaa aloitteen?

Kaikki unionin kansalaiset, jotka ovat äänioikeusikäisiä Euroopan parlamentin vaaleissa, voivat ilmaista tukensa aloitteelle. Tämä tarkoittaa 18 vuoden ikärajaa muissa jäsenvaltioissa paitsi Itävallassa (jossa ikäraja on 16).

17. Onko kansalaisten oltava äänestäjärekisterissä voidakseen allekirjoittaa aloitteen?

Ei. Vaaditaan ainoastaan unionin kansalaisuus ja äänioikeusikä Euroopan parlamentin vaaleissa.

18. Jos jonkin jäsenvaltion kansalainen asuu toisessa jäsenvaltiossa, kummassa jäsenvaltiossa hänet lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?

Tämä riippuu sitä, minkälaisia tietoja aloitteen allekirjoittaja antaa, ja sen vuoksi jäsenvaltiosta, joka tarkastaa hänen tuen ilmauksensa. Jos henkilö täyttää tiedot, jotka vastaavat hänen asuinjäsenvaltiotaan, hänet lasketaan mukaan asuinjäsenvaltiossa. Jos hän taas antaa kansalaisuusmaataan vastaavat tiedot, hänet lasketaan mukaan kansalaisuusmaassaan. Esimerkiksi Virossa asuva itävaltalainen voi täyttää lomakkeen joko Virossa tarkastettavaksi ja siellä laskettavaksi, kunhan hän ilmoittaa koko nimensä, osoitteensa, syntymäaikansa ja -paikkansa sekä kansalaisuutensa, tai hän voi tehdä sen Itävallassa tarkastettavaksi ja laskettavaksi, jos hän toimittaa edellä mainittujen tietojen lisäksi henkilötunnuksen (joka on määritelty tarkemmin asetuksen liitteessä III olevassa C osassa).

Kansalainen ei kuitenkaan voi allekirjoittaa aloitetta kuin kerran.

19. Voivatko unionin ulkopuolella oleskelevat kansalaiset allekirjoittaa aloitteen? Missä jäsenvaltiossa heidät lasketaan mukaan aloitteen tukijoihin?

EU:n ulkopuolella oleskelevien unionin kansalaisten mahdollisuus allekirjoittaa kansalaisaloite riippuu siitä jäsenvaltiosta, jonka kansalaisia he ovat. Jotkut jäsenvaltiot eivät kykene tarkastamaan EU:n ulkopuolella asuvien kansalaistensa kannatuksen ilmauksia. Komission ehdotuksessa tarjottiin mahdollisuutta aloitteen allekirjoittamiseen kaikille unionin kansalaisille, jotka oleskelevat EU:n ulkopuolella. Joidenkin jäsenvaltioiden uusista vaatimuksista johtuen on mahdollista, että jotkut kansalaiset eivät voi allekirjoittaa aloitteita. Ne, joilla tämä mahdollisuus on, lasketaan sen maan allekirjoittajamäärään, jonka kansalaisia he ovat.

20. Voiko kansalaisaloitteen allekirjoittaa internetissä?

Aloitteen voi allekirjoittaa internetissä. Järjestäjien on perustettava internettiin nimienkeräysjärjestelmä, joka täyttää asetuksessa vahvistetut tekniset ja turvallisuusvaatimukset. Komissio kehittää teknisiä standardeja ja aikoo tarjota avoimen lähdekoodin ohjelmiston, josta järjestäjät saavat apua järjestelmän perustamiseen.

21. Miten kansalaiset voivat olla varmoja, että aloitteen allekirjoittaminen internetissä on suojattu?

Ennen kuin nimien keräys aloitetaan internetissä, järjestäjien on pyydettävä tietojen tallennuspaikan toimivaltaista kansallista viranomaista hyväksymään keräysjärjestelmän. Tämä pätee myös silloin, kun järjestäjät käyttävät komission tarjoamaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoa. Nämä viranomaiset tarkastavat, että keräysjärjestelmän tekniset ja turvallisuusominaisuudet vastaavat asetuksessa vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia. Tällä varmistetaan, että allekirjoittaminen on turvallista.

22. Miten aloitetta tukevat kansalaiset voivat varmistaa, että heidän henkilötietojaan ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen?

Asetuksessa varmistetaan, että kaikki asianomaiset toimijat – järjestäjä, jäsenvaltiot ja komissio – noudattavat tietosuojaa kansalaisaloitteen järjestämisessä ja seurannassa kaikilta osin. Kansalaisaloitetta varten tarvittavien henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan voimassa olevia tietosuojasäännöksiä. Tietojen käsittelystä vastaavat kansalaisaloitteen järjestäjät ovat sovellettavan kansallisen lain mukaisesti vastuussa aiheuttamastaan vahingosta. Myös kansalaisaloitetta koskevaan asetukseen sisältyy seuraamuksia sen säännösten rikkomisesta.

23. Miten kannatuksen ilmaukset tarkastetaan?

Kun kansalainen haluaa allekirjoittaa aloitteen, hänen on täytettävä jäsenvaltionsa (joko asuin- tai kansalaisuusjäsenvaltionsa) vaatimat tiedot, joita voivat olla esim. etunimet ja sukunimi, osoite, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus sekä joissakin jäsenvaltioissa henkilötunnus. Jotkut jäsenvaltiot eivät vaadi kaikkia näitä tietoja (kuten tarkkaa osoitetta tai syntymäaikaa ja -paikkaa). Tietoja koskevat vaatimukset esitetään tarkemmin kahdessa kannatuksen ilmaisemiseen tarkoitetussa mallissa, jotka sisältyvät asetuksen liitteeseen III (A ja B osa). Joidenkin jäsenvaltioiden vaatimien henkilötunnusten osalta liitteen III C osassa luetellaan, mitä asiakirjoja tai tunnuksia ne hyväksyvät.

Järjestäjien on kerättävä yhdelle lomakkeelle ainoastaan yhden jäsenvaltion tarkastettavaksi menevät allekirjoitukset, jotka he sitten lähettävät kyseisen valtion viranomaisille. Viranomaiset tekevät tarvittavat tarkastukset voidakseen vahvistaa hyväksyttyjen kannatuksen ilmaisujen lukumäärän.

24. Miten komissio vastaa hyväksyttyihin aloitteisiin?

Komissiolla on kolme kuukautta aikaa tarkastella sille toimitettua kansalaisaloitetta, johon on kerätty asetuksessa vaaditut allekirjoitukset. Ennen kuin komissio laatii asiasta päätelmänsä, se vastaanottaa aloitteen järjestäjät soveltuvalla tasolla, jotta he voivat selittää tarkemmin aloitteen tarkoitusta. Euroopan parlamentti järjestää lisäksi julkisen kuulemisen.

25. Mitä tapahtuu, jos komissio päättää jättää toimimatta kansalaisaloitteen pohjalta? Mitä vaikutuskeinoja kansalaisilla on?

Kansalaisaloite koskee politiikan määrittelyä eikä vaikuta komission aloiteoikeuteen. Se velvoittaa komission kuitenkin tarkastelemaan kollegiona vakavasti kansalaisaloitteessa esitettyjä pyyntöjä. Jos komissio ei aio ryhtyä aloitteen johdosta mihinkään toimiin, se perustelee selkeästi, miksei. Komission tekemään poliittiseen arviointiin aloitteen sisällöstä ei ole mitään valitusmenettelyä.

Sen sijaan päätös jättää ehdotettu aloite rekisteröimättä perustuu oikeudellisiin seikkoihin, ja siitä päätöksestä voi valittaa. Jos komissio kieltäytyy rekisteröimästä aloitetta, se ilmoittaa järjestäjille syyt tähän sekä kertoo kaikista oikeudellisista ja muista mahdollisuuksista, joita järjestäjillä on käytettävissään.

26. Onko mahdollista tehdä aloite, joka on ristiriidassa jonkin toisen vireillä olevan aloitteen kanssa? Voiko saman aloitteen esittää useita kertoja?

Asetuksessa ei ole sääntöjä saman tai samantapaisen kansalaisaloitteen ehdottamisesta uudestaan. Siinä ei myöskään kielletä vastakkaisten aloitteiden käynnistämistä.

27. Miksi jäsenvaltiot tarvitsevat vuoden kansalaisaloitteen saamiseksi käyttöön?

Monien jäsenvaltioiden on mukautettava kansallista lainsäädäntöään, jotta ne voivat tarkastaa kannatuksen ilmaukset ja/tai varmistaa, että järjestäjiin voidaan soveltaa asianmukaisia seuraamuksia, jos he rikkovat kansalaisaloitteesta annettua asetusta.

28. Eikö asetus tee kansalaisaloitteesta liian byrokraattista?

Kansalaisaloitteesta ei anneta tarpeettomia sääntöjä. Sovituilla säännöillä saavutetaan sopiva tasapaino, jotta kansalaisaloite on uskottava väline ja kansalaisten on helppo käyttää sitä.

Komissio aikoo julkaista tarkat ohjeet menettelyn eri vaiheista ja antaa järjestäjille tarvittaessa apua.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website