Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

MEMO/10/587

Bryssel, 18.11.2010

Taustamuistio: Komission tiedonanto yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta

Euroopan komissio julkaisi tänään tiedonannon "Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) vuoteen 2020 – ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö – miten hallita tulevat haasteet?". Tiedonanto aloittaa kuulemisprosessin, joka kestää ensi vuoden kevääseen ja antaa komissiolle mahdollisuuden valmistella lainsäädäntöehdotukset kesään 2011 mennessä. Uudistuneen YMP:n on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta 2014.

Miten komissio aikoo parantaa Euroopan maatalouden kilpailukykyä?

Maatalouden pitkän aikavälin kilpailukyky riippuu siitä, kuinka hyvin se pystyy suoriutumaan ilmastonmuutoksen asettamista haasteista ja käyttämään luonnonvaroja kestävällä tavalla parantaen samalla tuottavuuttaan. Jotta tässä onnistuttaisiin, maatalouden kyky uudistua, investoida ja vastata markkinoiden kehitykseen on turvattava kaikkialla Euroopassa.

Komission tiedonannossa ehdotetaan useampia päälinjoja. Suorien tukien järjestelmää on tarkistettava sisällyttämällä siihen ekologinen ulottuvuus, ja tuki on jaettava aiempaa tasapuolisemmin ja avoimemmin. Maaseudun kehittämisohjelmissa on lujitettava toimenpiteitä innovaation edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Myös elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä on lisättävä ja tarkasteltava mahdollisuutta antaa jäsenvaltioiden käyttöön uusia välineitä maatalousperäisten raaka-aineiden hintojen kohtuuttoman epävakaisuuden poistamiseksi.

Miksi YMP:n tasapuolisuutta on lisättävä?

Vanhentuneet tukiperusteet. Suorien tukien jakamiseen EU:n vanhojen jäsenvaltioiden viljelijöiden kesken käytetyt viitearvot ovat peräisin vuosilta 2000–2002, ja tuen määrät on vahvistettu senaikaisten tuotantomäärien perusteella. On välttämätöntä siirtyä kaikkien viljelijöiden ja jäsenvaltioiden kannalta puolueettomampaan ja oikeudenmukaisempaan järjestelmään.

Laajentumisten huomioiminen. Nykyisin on käytössä kaksi suorien tukien viitejärjestelmää. Toinen koskee vanhoja jäsenvaltioita ja perustuu aikaisempiin jakoperusteisiin, toista sovelletaan vuonna 2004 ja sen jälkeen EU:hun liittyneisiin maihin, ja se perustuu yhtenäiseen hehtaarikohtaiseen tukeen. Olisi otettava käyttöön uusi oikeudenmukainen ja avoin järjestelmä, joka on sopeutettu koko EU:n tarpeisiin.

Euroopan maatalouden monimuotoisuuden tehokkaampi tukeminen. Suorien tukien viitearvoihin on sisällytettävä taloudellinen osa, jolla tuetaan maataloustuloja, ja ympäristöosa, jolla varmistetaan, että viljelijät tuottavat jatkossakin julkishyödykkeitä. Parhaillaan tarkastellaan taloudellisesti ja poliittisesti käyttökelpoisia ratkaisumalleja oikeudenmukaisen tuen edellytysten luomiseksi siten, että kaikki viljelijöiden sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöllisiin toimintapuitteisiin liittyvät tekijät otetaan huomioon.

Onko suorille tuille vahvistettava enimmäismäärä?

Suorat tuet ovat välttämätöntä tulotukea maatalouden säilyttämiseksi koko Euroopan alueella. Sen vuoksi on varmistettava, että julkiset tuet kohdistetaan niitä tosiasiallisesti tarvitseviin aktiivisiin viljelijöihin. Tietyn tason yläpuolella tuet eivät ole enää tarkoituksenmukaisia, lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne ovat perusteltuja ilmeisten työllisyysnäkökohtien vuoksi.

Miten YMP:stä voisi koitua enemmän hyötyä pienille tiloille?

Tarkoituksena ei ole tukea tiloja, jotka eivät ole elinkelpoisia, vaan helpottaa tilojen integroitumista markkinoille. YMP kaipaa yksinkertaistamista. Hallinnolliset menettelyt vaikeuttavat pienten tilojen pääsyä osallisiksi YMP-tuista, joiden taloudellinen merkitys on kuitenkin huomattava eräiden maaseutualueiden elinvoimaisuuden kannalta. Yksinkertaistamisen on tapahduttava siten, että varmistetaan kaikille talouden toimijoille tasavertainen pääsy kaikkien julkisen sektorin politiikkojen piiriin.

Saavatko epäsuotuisat alueet erityistukea?

Maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyviä nykyisiä tukia ei kyseenalaisteta. Maatalouden säilyttäminen alueilla, joilla tuotantoedellytykset ovat muita vaikeammat, on olennainen osa luonnon monimuotoisuuden ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämistä. Näin ollen myös erityiset luonnonhaitat voidaan ottaa huomioon suorien tukien laskennassa.

Mitä maatalouskäytäntöjä on tarkoitus tukea ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi?

Toistaiseksi ei ole olemassa tyhjentävää luetteloa maatalouskäytännöistä, joita on tarkoitus tukea suorien tukien ympäristöosan avulla. Meneillään olevassa vaikutustenarvioinnissa määritellään suositeltavimmat käytännöt. Esimerkkeinä voidaan mainita viherpeite, viljelykierto, ekologinen kesannointi ja pysyvät laitumet.

Viherpeitteen ylläpitäminen talviaikana tarkoittaa tiettyjen kasvien kylvämistä välittömästi sadonkorjuun jälkeen. Näin voidaan rikastaa maaperää, parantaa sen vedensitomiskykyä ja torjua eroosiota. Samalla se mahdollistaa ns. kerääjäkasvien viljelyn.

Viljelykierto on perinteinen menetelmä, joka antaa maaperälle tilaisuuden uusiutua. Sen etuna on kemikaalien (tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineet, lannoitteet) käytön vähentäminen.

Laitumet ovat merkittäviä biologisen monimuotoisuuden säilyttäjiä. Niiden ekosysteemit tuovat huomattavaa lisäarvoa maaperän, vedenkäytön, hiilen sitoutumisen ja maiseman säilymisen kannalta.

Ekologinen kesannointi rikastuttaa maatalousekosysteemejä tarjoamalla suoja-alueita eläimille ja kasveille. Sen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää huolellista niittämistä pensaskasvillisuuden kehittymisen varmistamiseksi.

Onko YMP:n kahden pilarin säilyttäminen välttämätöntä?

YMP:n kaksi pilaria täydentävät toisiaan. Ensimmäisen pilarin avulla viljelijöitä tuetaan vuosittain vastaamaan yhteisiin haasteisiin kaikkialla EU:ssa. Toinen pilari, johon sisältyy myös Leader-lähestymistapa, on kunkin jäsenvaltion paikallisiin olosuhteisiin mukautettu monivuotinen joustava väline, jonka avulla edistetään erityisesti kilpailukykyä, innovaatiota, ilmastonmuutoksen torjumista ja kestävää maataloutta.

Miksi eräät kohdat esitetään tiedonannossa hyvin yleisluonteisesti?

Komission tiedonannossa ei puututa kaikkiin uudistuksen yksityiskohtiin. On odotettava lainsäädäntöehdotuksia, jotka annetaan kesään 2011 mennessä. Tänään julkistettu teksti on poliittinen asiakirja, jossa esitellään alkuvuodesta järjestetyssä julkisessa keskustelussa esiin tulleiden haasteiden perusteella vahvistetut päälinjat. Ennen lainsäädäntöehdotuksia on tarkoitus tehdä tarkat vaikutustenarvioinnit tiedonannossa yksilöityjen tavoitteiden saavuttamisen kannalta asianmukaisimpien ja tehokkaimpien välineiden määrittelemiseksi.

Mitä tapahtuu tiedonannon julkaisemisen jälkeen?

Komission tiedonannosta keskustellaan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa ja alueiden komiteassa. Komissio järjestää kuulemisen, jonka puitteissa sidosryhmiä pyydetään esittämään näkemyksensä eri vaihtoehdoista ja syventämään vaikutustenarviointia omilla analyyttisillä tiedoillaan. Kaikkia tiedonannossa esitettyjä vaihtoehtoja koskevan vaikutustenarviointimenettelyn perusteella komissio valmistelee kesään 2011 mennessä lainsäädäntöehdotukset. Ne käsitellään yhteispäätösmenettelyssä, jota uuden perussopimuksen voimaantulon jälkeen sovelletaan ensimmäisen kerran YMP:n uudistukseen. Uudistetun YMP:n on määrä tulla voimaan vuonna 2014.

Mitkä ovat Euroopan maatalouden huomispäivän haasteet?

Elintarvikehuolto. FAO:n asiantuntijoiden mukaan maapallon väkiluvun kasvu ja ravintotottumusten muuttuminen johtavat maataloustuotteiden kysynnän lisääntymiseen 50 prosentilla vuoteen 2030 ja 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Euroopan on kannettava osansa kansainvälisestä vastuusta ja säilytettävä kykynsä tuottaa riittävästi laadukkaita tuotteita erittäin korkeiden terveysvaatimusten mukaisesti ja kestäviä tuotantokäytäntöjä noudattaen, jotta ympäristölle ei koituisi haittaa.

Luonnonvarojen kestävä käyttö. Maatalous hyödyntää merkittävästi maaperää, vesivaroja ja biologista monimuotoisuutta ja vaikuttaa suuresti maiseman muodostumiseen. Yli puolet Euroopan pinta-alasta on lähes 14 miljoonan maatilan käytössä, ja maa- ja metsätalouden osuus Euroopan pinta-alasta on 80 prosenttia. Maatalous voi tarjota konkreettisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen estämiseksi. Lisäksi ilmaston lämpeneminen pakottaa viljelijät muuttamaan käytänteitään.

Maaseutualueiden tasapainoinen kehittäminen. Maatalous on useimpien maaseutualueiden talouden veturi ja Euroopan elintarvikkeiden tuotantoketjun perusta. Se työllistää yhteensä 17,5 miljoonaa henkilöä (13,5 % teollisuuden työpaikoista). On ehdottoman tärkeää säilyttää maatalouden työpaikkojen houkuttelevuus riittävällä tasolla – erityisesti sukupolvenvaihdoksen vähimmäistason varmistamiseksi. Maataloustulo on ainoastaan 40 prosenttia eurooppalaisten keskimääräisistä tuloista.

LIITE: KUVAUS YLEISISTÄ TOIMINTAVAIHTOEHDOISTA

Suorat tuet

Markkinatoimenpiteet

Maaseudun kehittäminen

Vaihtoehto 1

Lisää oikeudenmukaisuutta suorien tukien jakamiseen jäsenvaltioiden kesken (muuttamatta nykyistä suorien tukien järjestelmää)

Riskinhallintavälineiden lujittaminen

Tarvittaessa nykyisten markkinavälineiden virtaviivaistaminen ja yksinkertaistaminen

Terveystarkastukseen sisältyvän toimintatavan säilyttäminen, jonka mukaan lisärahoitus on tarpeen ilmastonmuutokseen, veteen, luonnon monimuotoisuuteen, uusiutuviin energialähteisiin ja innovaatioon liittyviin haasteisiin vastaamiseksi

Vaihtoehto 2

Lisää oikeudenmukaisuutta suorien tukien jakamiseen jäsenvaltioiden kesken ja huomattavia tarkistuksia tukeen

Suora tuki muodostuu seuraavista osista:

• perusosuus, joka vastaa tulotukea,

• pakollinen lisätuki vihreämpien julkishyödykkeiden tarjoamisesta yksinkertaisten, yleisluonteisten, vuosittaisten ja muiden kuin sopimusperusteisten maatalouden ympäristötoimenpiteiden muodossa; perustuu näiden toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin,

• lisätuki erityisten luonnonhaittojen korvaamiseksi,

• valinnainen tuotantoon sidottu tukiosuus erityisaloilla ja ‑alueilla1

Uusi pientiloja koskeva järjestelmä

Perusosuuden enimmäismäärän vahvistaminen ottaen samalla huomioon suurten tilojen vaikutus maaseudun työllisyyteen

Tarvittaessa nykyisten markkinavälineiden tehostaminen ja yksinkertaistaminen

Nykyisten välineiden mukauttaminen ja täydentäminen vastaamaan paremmin EU:n ensisijaisia tavoitteita suuntaamalla tuki ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja/tai rakenneuudistukseen ja innovaatioon sekä alueellisten/paikallisten aloitteiden edistämiseen

Nykyisten riskinhallintavälineiden lujittaminen ja tarvittaessa WTO:n vihreän laatikon kriteerien mukaisen tulojen vakauttamisvälineen käyttöön ottaminen huomattavien tulonmenetysten korvaamiseksi

Tarvittaessa varojen osittainen uudelleenjakaminen jäsenvaltioiden kesken puolueettomien kriteerien perusteella

Vaihtoehto 3

Suorien tukien lakkauttaminen nykyisessä muodossaan

Suorat tuet korvataan rajoitetuilla maksuilla julkisten ympäristöhyödykkeiden tuottamisesta sekä ylimääräisillä erityisluonnonhaittakorvauksilla

Kaikkien markkinatoimenpiteiden lakkauttaminen lukuun ottamatta mahdollisia häiriölausekkeita, joita voitaisiin soveltaa vakavissa kriisitilanteissa

Toimenpiteet suunnattaisiin pääasiassa ilmastonmuutokseen ja ympäristönäkökohtiin

1 :

Tämä vastaisi nykyistä 68 artiklan nojalla maksettua tuotantoon sidottua tukea ja muita tuotantosidonnaisia tukia.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site