Navigation path

Left navigation

Additional tools

Puheenjohtaja Barroson kirje Euroopan parlamentin jäsenille

European Commission - MEMO/10/393   07/09/2010

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/10/393

Bryssel, 7. syyskuuta 2010

Puheenjohtaja Barroson kirje Euroopan parlamentin jäsenille

"Arvoisa puhemies Buzek

Esittelin vuosi sitten Euroopan parlamentille poliittiset suuntaviivani seuraaville viidelle vuodelle. Ehdotin tuolloin, että parlamentin ja komission välille luodaan erityinen suhde. Olen tyytyväinen siitä, että ajatusta on voitu toteuttaa niin poliittisella kuin käytännön tasollakin jo näiden muutaman kuukauden aikana, jotka nykyinen kollegio on ollut toimessa. Erityisen tärkeää on, että olemme saaneet nopeasti aikaan uuden puitesopimuksen; näin suhteiden hoitamisella on selkeä sovittu kehys.

Kuten tiedätte, puitesopimuksessa muutetaan merkittävästi tapaa, jolla komissio hyväksyy työohjelmansa. Hyväksymistä edeltää nyt komission ja parlamentin välinen keskustelu unionin poliittisista painopisteistä. Lisäksi komission puheenjohtaja pitää täysistunnossa puheen Euroopan unionin tilasta. Haluaisin näin puheen yhteydessä esittää Teille pääpiirteittäin ne tekijät, joiden pohjalta komission työohjelmaa on valmisteltu. Tämä tukee komission ja parlamentin näkemystenvaihtoa, jonka avulla komissio viimeistelee vuoden 2011 työohjelman lokakuun loppuun mennessä puitesopimuksen mukaisesti.

Kuten tästä kirjeestä käy ilmi, loppuvuoden 2010 aikana sekä komission seuraavassa työohjelmassa painopiste on voimakkaasti talouskysymyksissä. Tämä on osoitus siitä, että ensisijaisena tavoitteenamme on edelleen voittaa talouskriisi. Teemme ehdotuksia ja seuraamme suuntaviivoja, joilla tähdätään EU:n talouden kohentamiseen. Etusija annetaan ehdotuksille, joiden avulla vauhditetaan kestävää kasvua ja luodaan uusia työpaikkoja. Näin kansalaisille eri puolilla EU:ta annetaan toivoa ja samalla osoitetaan, että EU:n toimilla on todellista lisäarvoa. Toivomme, että Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat suostumuksensa sille, että eräät keskeisimmät ehdotuksemme, jotka ovat talouden elpymisen ja työpaikkojen luomisen kannalta olennaisia, käsitellään erityisen nopeasti. Tämä osoittaisi, että päätöksentekoprosessimme pystyy vastaamaan erityistarpeisiin ja kiireellisiin tilanteisiin.

Olen ryhmitellyt tulevaan työohjelmaamme mahdollisesti sisällytettävät keskeiset seikat seuraaviin pääkohtiin:

Talouden ohjausjärjestelmä ja rahoituspalvelujen sääntely

Komissio on esittänyt ajatuksia, jotka ovat toimineet pohjana keskustelulle talouden ohjausjärjestelmän lujittamisesta EU:ssa ja euroalueella. Peruspilarina on finanssipolitiikan, makrotalouspolitiikan ja rakenneuudistusten valvonnan lisääminen. Tueksi tarvitaan lujat valvontamenettelyt, joilla estetään tai oikaistaan kasvun ja yhteisen taloudellisen vakauden mahdollisesti vaarantavat ylilyönnit.

Komissio on tehnyt nopeasti tarvittavat mukautukset vakaus- ja kasvusopimuksen käytännesääntöihin ja jatkaa työtään suoraan toimivaltansa piiriin kuuluvien toimenpiteiden parissa. Säädösehdotuksia esitetään syyskuun lopussa. Ehdotuksista voitaisiin tehdä toimielinten välinen ohjelmasopimus, jotta ne käsiteltäisiin ja hyväksyttäisiin nopeutetulla aikataululla.

Euroopan parlamentti on hyvin aktiivisesti mukana päättämässä EU:n rahoituspalvelusektorin uudesta sääntelykehyksestä. Kuten kesäkuussa esitimme, komissio aikoo täydentää rahoitusalan uudistusohjelmaansa ehdotuksilla, jotka koskevat esimerkiksi pankkien vaikeuksien ennaltaehkäisemiseen ja vaikeuksiin joutuneiden pankkien ongelmien ratkaisemiseen tarkoitettuja kriisinhallintavälineitä, markkinoiden avoimuuden lisäämistä, markkinoiden väärinkäytön seuraamuksia, pankkien pääomavaatimuksien tiukentamista ja finanssialan hallinto- ja ohjausjärjestelmien parantamiseen tähtääviä aloitteita. Lähiaikoina esitämme säädösehdotuksia, joilla pyritään lisäämään johdannaiskaupan avoimuutta ja turvallisuutta ja puuttumaan katteettomaan lyhyeksi myyntiin sekä luottoriskinvaihtosopimuksiin. Komissio hyväksyy suurimman osan ehdotuksista tänä syksynä ja loput ensi vuoden alussa, ja huolehtii näin omista G20-ryhmälle tekemistään kansainvälisistä sitoumuksista. Toivomme läheistä yhteistyötä parlamentin kanssa ehdotuksia koskevien päätösten vauhdittamiseksi.

Vuoden 2011 työohjelmaan kuuluu seuraavia toimia:

  • käynnissä oleva työ, myös säädösehdotukset, talouden ohjausjärjestelmän uusien puitteiden täydentämiseksi ja valmiiksi saattamiseksi,

  • viimeiset toimenpiteet Euroopan finanssijärjestelmän kattavan uudistuksen loppuun saattamiseksi; rahoitusmarkkinadirektiivin tarkistus; omaisuudenhoitajia ja palkkioita koskevat UCITS-säännöt; vähittäismarkkinoille tarkoitettuja sijoitustuotteita koskeva lainsäädäntö; luottoluokituslaitoksia koskevan asetuksen lisämuutokset; kriisinhallintaa ja pankkien kriisinratkaisurahastoa koskeva lainsäädäntö; hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskeva lainsäädäntö. Komissio seuraa myös esimerkiksi finanssisektorin verotuksen alalla tänä syksynä tehtäviä päätelmiä.

Eurooppa 2020 – EU:n kasvustrategia

EU:n uutta kasvustrategiaa koskevat komission ehdotukset on nyt asetettu kehykseksi tulevaisuutta varten. Eurooppa 2020 strategian taustalla on ajatus, että Euroopan toipuminen ja tulevaisuus riippuu älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta, jolle asetetaan määrällisiä tavoitteita ja jonka saavuttamiseksi toteutetaan konkreettisia toimia EU:n tasolla ja kansallisesti. Tiedonanto sai hyvän vastaanoton, ja Eurooppa-neuvosto vahvisti sen kesäkuussa. Nyt keskitytään strategian täytäntöönpanoon, jossa etusijalla ovat kasvua edistävät tekijät. Komissio on jo aloittanut Euroopan digitaalistrategiaa koskevan lippulaivahankkeensa ja esittää tämän vuoden loppuun mennessä muita vastaavia painopisteitään, joita ovat innovaatiounioni, teollisuuspolitiikka, nuorisoliikkuvuusaloite, uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi. Myös resurssitehokkuuden lippulaivahankkeen keskeisiä tekijöitä edistetään erityisesti energian ja liikenteen alalla yleisen ilmastonmuutosta koskevan strategiamme ohessa. Vuosi 2011 on luonnollisesti merkittävä myös Eurooppa 2020 strategian ensimmäisenä täytäntöönpanovuotena. Alkuvuodesta 2011 annetaan vuotuinen kasvuselvitys, jolla käynnistetään uusi talouspolitiikan EU-ohjausjakso.

Oikea sosiaalinen foorumi Euroopan nykyaikaistamiselle

Eurooppalaiset yhteiskunnat perustuvat sosiaaliseen yhteiskuntamalliin, jossa kasvu ja hyvinvointi sekä kilpailukyky ja sosiaalinen osallisuus täydentävät toisiaan. Tämä ainutlaatuinen yhteiskuntamalli tarjoaa mahdollisuuksia kaikille, mutta ollakseen tehokas se myös edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Selvitäksemme tämänhetkisestä kriisistä meidän on keskitettävä kaikki voimamme työttömyyden torjumiseen luomalla uusia työpaikkoja. Meidän on ryhdyttävä toimiin, annettava tukea, tarjottava koulutusta ja rohkaistava ihmisiä aina kun se on mahdollista. EU:n on tehtävä yhteistyötä hallitusten ja työmarkkinaosapuolten kanssa varmistaakseen, että kaikki mahdolliset keinot käytetään mielekkäiden ja kestävien työpaikkojen luomiseksi. Komissio aikoo parlamentille antamieni sitoumusten mukaisesti ehdottaa työaikadirektiivin tarkistamista sekä tehdä säädösehdotuksen, joka koskee työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin tulkintaa.

Eurooppa 2020 strategiassa tunnustetaan koulutuksen keskeinen rooli vaurauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden luomisessa. EU:n on pohdittava, miten se voisi auttaa jäsenvaltioiden hallituksia saavuttamaan niille vuodeksi 2020 asetetut tavoitteet.

Vuoden 2011 työohjelmaan on tarkoitus sisällyttää myös seuraavat toimet:

  • yleishyödyllisiä palveluja koskevan, vuonna 2005 annetun lainsäädäntöpaketin tarkistaminen, jossa otetaan erityisesti huomioon julkisia palveluja ja sosiaalipalveluja koskeva laatujärjestelmä,

  • aloitteet, jotka koskevat eurooppalaista ulottuvuutta korkeakoulutuksen nykyaikaistamisessa ja koulutuksen tasapuolisuuden varmistamisessa.

Yhtenäismarkkinoiden potentiaalin vapauttaminen

Yhtenäismarkkinat ovat yksi Euroopan yhdentymisen pääsaavutuksia ja paras välineemme kilpailukyvyn parantamiselle ja työpaikkojen luomiselle. Mario Monti laati pyynnöstäni kattavan raportin, jonka perusteella komissio aikoo esittää kunnianhimoisen yhtenäismarkkinasäädöksen. Se sisältää luettelon ensisijaisista lainsäädäntöaloitteista ja muista ehdotuksista, joita tehdään vuoden 2011 aikana ja joista kaikilla on tarkoitus aikaansaada etuja suoraan yrityksille ja kansalaisille. Yhtenäismarkkinasäädökseen sisällytettäviä toimenpiteitä ovat julkisia hankintoja koskevien sääntöjen parantaminen, yhteistä konsolidoitua yhtiöveropohjaa koskevat ehdotukset, jatkuvat toimet verkkovierailumaksujen alentamiseksi kansalaisille rajattomassa Euroopassa sekä sähköisiä identiteetti- ja tunnistusjärjestelmiä koskevien puitteiden kehittäminen. Tavoitteena on sellaisten tulosten aikaansaaminen, joilla on pk-yritysten sekä yhtenäismarkkinoiden muiden keskeisten toimijoiden kannalta todellisia vaikutuksia.

Euroopan siviilioikeus tarjoaa lisämahdollisuuksia rajat ylittävien toimien helpottamiseen, kun yhtenäismarkkinoiden porsaanreiät tukitaan. Pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat jatkuvasti pohtimaan, kuinka sopimus laaditaan tai miten toimitetusta tavarasta tai tarjotuista palveluista saadaan maksu.

Vuoden 2011 työohjelmaan kuuluu seuraavia toimia:

  • yhtenäismarkkinasäädöksessä vahvistettavat toimenpiteet,

  • eurooppalainen sopimusoikeuden viitekehys ja toimet niiden esteiden poistamiseksi, joita yritykset ja kansalaiset kohtaavat periessään velkasaatavia muista jäsenvaltioista; kun pääoman saaminen on rajoitettua, vaateiden nopea täytäntöönpano on yritysten toimintaedellytysten kannalta elintärkeää,

  • verkkovierailupalvelujen kehittämisen arviointi,

  • julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytön tarkistetut säännöt,

  • kollektiivista oikeussuojaa koskevan työn loppuun saattaminen;

  • sen määrittäminen, miten EU voi edistää eläkeuudistuksen muodostaman valtavan haasteen ratkaisemista.

Järkevä sääntely

Komissio aikoo ehdotuksia laatiessaan noudattaa järkevää sääntelyä koskevia tiukkoja vaatimuksia ja soveltaa politiikantekoon kattavaa horisontaalista ja vakaata lähestymistapaa, joka perustuu yhtenäiseen vaikutustenarviointijärjestelmään ja jossa otetaan huomioon suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteet. Aiomme esittää lisää ehdotuksia, joilla vähennetään talouden toimijoille ja erityisesti pk-yrityksille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Lisäksi olemme sitoutuneet tekemään yhteistyötä muiden toimielinten kanssa tämän lähestymistavan kehittämiseksi.

Lisäksi komissio aikoo jatkossakin varmistaa EU:n talousarviota koskevan moitteettoman ja vastuullisen varainhoidon. Se tekee läheistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa kehittääkseen EU:n petostentorjuntaviraston OLAFin sääntelykehystä.

Resurssitehokkaan yhteiskunnan luominen

Eurooppa 2020 strategian taustalla on tarve lisätä kasvua siten, että käytämme samalla vähemmän luonnonvaroja. Eurooppalainen yhteiskunta tarvitsee näkemystä, jonka avulla taloutemme suuntaa muutetaan pitkällä aikavälillä kohti tosiasiallisesti kestävää kasvua. Tämä tarkoittaa ilmastonmuutosta, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevien eri toimintalinjojen yhdistämistä yhdenmukaiseksi resurssitehokkuutta koskevaksi lähestymistavaksi ja ponnisteluksi kohti vähäpäästöistä tulevaisuutta. Samalla valmistellaan vuonna 2012 pidettävää Rio+20 Earth Summit huippukokousta.

On myös selvää, että maataloudella on keskeinen rooli ratkaistaessa eräitä suurimpia haasteita, joita ovat maailmanlaajuinen elintarviketurva, biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ja luonnonvarojen kestävä hallinta. Sen vuoksi komissio aikoo ehdottaa, että yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan ja nykyaikaistetaan huomattavasti, jotta se vastaisi paremmin eurooppalaisen yhteiskunnan odotuksia kestävästä, kilpailukykyisestä ja ympäristöä säästävästä maataloussektorista.

EU johtaa edelleen ilmastonmuutoksen torjuntaa niin sisä- kuin ulkopolitiikassaan. Rakennamme edelleen maailman kunnianhimoisinta ilmastomuutoksen torjunnan ohjelmaa ja pyrimme saamaan aikaan maailmanlaajuisen sopimuksen merkittävistä ja välttämättömistä päästövähennyksistä.

Energiapolitiikka on tulevien kuukausien aikana asialistallamme edelleen korkealla. Tavoitteita ovat kilpailukyvyn lisääminen, kestävyys ja toimitusvarmuus. Jo tänä vuonna esitellään energia-alan toimintasuunnitelma eli strategia-asiakirja, jossa esitellään toimien painopisteet vuosille 2011–2020. Sen tueksi tehdään työtä oikean toimintaympäristön luomiseksi Euroopan energiainfrastruktuurin nykyaikaistamiselle.

Vuoden 2011 työohjelmaan kuuluu seuraavia toimia:

  • vuoteen 2050 ulottuva kartoitus vähäpäästöisen talouden aikaansaamisesta ja skenaariot siitä, kuinka EU voisi muuttaa radikaalisti energia- ja liikennealaa tulevina vuosikymmeninä,

  • ehdotuksia ilmastonmuutoksen sisällyttämiseksi EU:n politiikkoihin,

  • ehdotuksia yhteisen maatalouspolitiikan nykyaikaistamiseksi ja uudistamiseksi,

  • energiatehokkuusstrategia, jossa hahmotellaan, miten tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä voidaan saavuttaa esimerkiksi rakennusalalla, julkisten palvelujen alalla ja liikenteessä,

  • oikeanlaisen sääntelykehyksen vahvistaminen energiainfrastruktuurin ja ensisijaisesti älykkäiden verkkojen käyttöönoton valmistelemiseksi,

  • Euroopan strategista liikenneinfrastruktuuria koskeva uusi lähestymistapa,

  • kattava katsaus lentokenttäkapasiteettiin kilpailukyvyn lisäämiseksi, kuluttajien edun huomioimiseksi ja lentokenttien ympäristötehokkuuden parantamiseksi,

  • yhteisen kalastuspolitiikan uusi aikakausi.

Kansalaisten osallistuminen

Komissio aikoo esittää ehdotuksia, joilla vahvistetaan kansalaisten oikeuksia heidän liikkuessaan maiden rajojen yli. Lisäksi meidän olisi pyrittävä viemään loppuun kansalaisaloitetta koskeva työ, jotta eurooppalaiset pääsevät kunnolla hyödyntämään tätä uutta osallistumisoikeuttaan.

EU:n olisi jatkossakin varmistettava, että sen politiikat ovat suoraan merkityksellisiä kansalaisille, sekä edistettävä toimintansa ainutlaatuista eurooppalaista ulottuvuutta, joka kuvastaa EU:n rikkautta ja monimuotoisuutta.

Tavoitteena turvallisempi Eurooppa

EU on saanut Lissabonin sopimuksen myötä uusia valmiuksia lisätä maanosamme avoimuutta, jotta kansalaisten on helpompi liikkua maasta toiseen tai harjoittaa liiketoimintaa. EU:lla on myös toimivalta parantaa turvallisuutta unionin alueella toteuttamalla tehokasta sisäisen turvallisuuden strategiaa, jonka avulla estetään rikollisia ja terroristeja hyödyntämästä järjestelmän heikkouksia. Komissio on esittänyt hyvin kunnianhimoisen suunnitelman tulevia vuosia varten: toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi. Olemme sitoutuneet varmistamaan, että toimintasuunnitelmassa esitetty tasapaino turvallisuuden ja vapauden välillä säilyy.

Miljoonat matkailijat, jotka kulkevat päivittäin rajojen yli, eivät halua rajamuodollisuuksiin liittyvän byrokratian yhtäkkiä lisääntyvän. Meidän on oltava avoimia kansainvälisyydelle ja nähtävä kansainvälisten suhteiden taloudelliset hyödyt. Maahanmuutto on hyvin tärkeä resurssi eurooppalaisille yhteiskunnille. Sille on kuitenkin saatava myös kansalaisten luottamus. Tämä edellyttää yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, jossa erotetaan selkeästi toisistaan laillinen ja laiton maahanmuutto. Lisäksi tarvitaan järjestelmä, jonka avulla voidaan asianmukaisesti hallita turvapaikka-asioihin liittyvät haasteet. Aiomme tehdä ensi vuonna ehdotuksia, joilla täydennetään vuodesta 2005 sovellettua, laillista maahanmuuttoa koskevaa säädöspakettia. Lisäksi aiomme jatkaa toimintaa laittoman maahanmuuton alalla yhteistyössä alkuperämaiden kanssa.

Vuoden 2011 työohjelmaan kuuluu seuraavia toimia:

  • ehdotus rikosten uhrien tukemiseksi,

  • kattava oikeudellinen kehys henkilötietojen suojaamiseksi EU:ssa,

  • sellaisten toimien kehittäminen, joilla varmistetaan tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano avioliittoa ja lapsen huoltoa koskevissa asioissa,

  • ehdotukset, joilla helpotetaan matkailijoiden liikkumista sekä tehostetaan EU:n ulkorajojen valvontaa soveltamalla rekisteröityjen matkustajien ohjelmaa sekä maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmää.

Seuraava monivuotinen rahoituskehys

Komissio aikoo ensi vuonna esittää seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksensa. Meidän on kohdistettava EU:n menot suurimpiin haasteisiin ja pyrittävä edistämään talousarviovaroilla keskeisten, erityisesti Eurooppa 2020 strategiassa esitettyjen poliittisten tavoitteiden saavuttamista. EU:n varainkäyttö on ensisijaisesti keskitettävä sellaisiin politiikkoihin, joilla voidaan saada aikaan todellisia muutoksia ja luoda merkittävää lisäarvoa. Samanaikaisesti unionin omien varojen järjestelmää on nykyaikaistettava ja järkeistettävä.

Komissio aikoo esittää lähiviikkoina talousarvion kokonaistarkastelun, jonka yhteydessä voidaan keskustella seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa huomioon otettavista keskeisistä periaatteista ja vaihtoehdoista. Seuraavassa tärkeimmät vuonna 2011 toteutettavat toimet:

  • uutta monivuotista rahoituskehystä koskevat keskeiset ehdotukset, jotka on tarkoitus esittää vuoden 2011 alkupuoliskolla,

  • uusia menosuunnitelmia koskevat yksityiskohtaiset ehdotukset. Erityisesti voidaan mainita yhteistä maatalouspolitiikkaa vuodesta 2013 lähtien sääntelevät säädökset, koheesiopolitiikkaa, työttömyyden vähentämistä sekä Eurooppa 2020 strategiaan sisältyvien rakenneuudistusten täytäntöönpanoa koskevat ehdotukset sekä ehdotukset, joilla edistetään innovaatioita ja kehitetään liikenne- ja energiainfrastruktuureja ja energiayhteyksiä sekä kehitetään digitaalistrategiaa. Tärkeitä ovat myös säädökset, joilla kehitetään EU:n ulkopolitiikkaa sekä luodaan kansalaisuuden, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla sovellettavia politiikkoja.

Uusi suunta ulkosuhteiden alalla

Lissabonin sopimuksella luotu EU:n uusi ulkopoliittinen rakenne on pian täysin toimintavalmis. Komissio tukee uutta Euroopan ulkosuhdehallintoa ja tekee sen kanssa läheistä yhteistyötä.

Uuden organisaation ansiosta EU:lla on kattava ja yhtenäinen lähestymistapa merkittävimpiin ulkopoliittisiin haasteisiin, ja se voi keskittyä toiminnassaan strategisiin kumppaneihin sekä osoittaa, että unioni kykenee toimimaan yksimielisesti ja on vahva ja luotettava kumppani. Lissabonin sopimuksen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden päätteeksi komissio aikoo esittää näkemyksensä siitä, miten voimme vahvistaa EU:n roolia maailmassa.

Tähän lähestymistapaan kuuluu eurooppalaisten arvojen ja etujen johdonmukainen edistäminen EU:n kaikkien ulkopoliittisten välineiden kautta. Komission kohdalla tämä merkitsee muun muassa tehokasta kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja keskittymistä niille alueille, joilla avuntarvitsijoita voidaan auttaa kaikkein tehokkaimmin. Humanitaaristen katastrofien uhrien auttaminen on edelleen keskeinen osa EU:n globaalia toimintaa. Lisäksi olisi pantava mahdollisimman pian täytäntöön ehdotukset, joilla varmistetaan, että EU voi vastata humanitaarisiin kriiseihin nopeasti ja tehokkaasti.

Jotta avoin kauppa hyödyttäisi kaikkia, tänä syksynä julkaistavassa uudessa kauppapoliittisessa strategiassa kehotetaan jatkamaan toimintaa kansainvälisen talouden avaamiseksi monenkeskisesti ja kahdenvälisesti. Komissio on alkanut uuden kansainvälisen investointistrategiansa mukaisesti soveltaa yksinomaista toimivaltaa, joka sille on annettu suorien ulkomaisten investointien alalla. Lisäksi komissio laatii EU:n investointipolitiikan keskeiset strategiset suuntaviivat ja huolehtii samalla sijoittajien oikeusvarmuuden toteutumisesta erilaisin siirtymäjärjestelyin. Toivomme voivamme tehdä yhteistyötä parlamentin ja neuvoston kanssa strategian muuttamisessa käytännön aloitteiksi.

Vuoden 2011 työohjelmaan sisältyy seuraavia toimia:

  • EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan sekä kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen mittava tarkistaminen vuosituhattavoitteiden pohjalta, joita on tarkoitus tarkistaa New Yorkin korkean tason kokouksessa,

  • kehitysmaihin sovellettavan, kauppaa koskevan etuuskohtelujärjestelmän mukauttaminen siten, että uutta järjestelmää sovelletaan vuoden 2014 lopusta alkaen,

  • humanitaarisen avun välineiden perusteellinen uudistaminen,

  • EU:n kriisivalmiuksien vahvistaminen ehdotuksilla, joilla yhdistetään jäsenvaltioiden valmiuksia ja logistiikkaa,

  • laajentumisprosessin edistäminen uuden lähestymistavan pohjalta, jonka komissio aikoo esittää marraskuussa 2010,

  • naapuruuspolitiikan tarkistaminen.

Lopuksi toivon, että suunnittelua koskeva uusi lähestymistapa muodostaa lujan perustan toimielinten väliselle yhteistyölle. Valiokuntien puheenjohtajakokous on laatinut asiasta yhteenvedon, josta on ollut huomattavasti apua komission valmistelutyössä. Odotan mielenkiinnolla parlamentin panosta yksittäisten komissaarien ja asiasta vastaavien komiteoiden välisen kuulemisen jälkeen ja toivon, että ennen kuin kollegio hyväksyy työohjelman lopullisesti, voimme käydä koko prosessin yhdessä läpi puheenjohtajakokouksen kanssa."


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website