Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

MEMO/10/325

Bryssel 13. heinäkuuta 2010

Kysymyksiä ja vastauksia – EU:n uusi lähestymistapa muuntogeenisten kasvien viljelyyn

Miksi komissio hyväksyy tämän lainsäädäntöpaketin tänään? Mitä pakettiin sisältyy?

Euroopan komissio ilmoitti maaliskuussa 2010, että se antaisi ennen kesätaukoa lainsäädäntöehdotuksen siitä, miten voitaisiin yhdistää EU:n laajuinen tieteeseen pohjautuva muuntogeenisten organismien lupajärjestelmä ja jäsenmaiden vapaus päättää muuntogeenisten organismien (GMO:t) viljelystä alueellaan. Tänään esitetyllä lainsäädäntöpaketilla pyritään toteuttamaan tämä komission esittämä sitoumus. Paketti on puheenjohtaja Barroson syyskuussa 2009 esittämissä poliittisissa suuntaviivoissa hahmotellun näkemyksen mukainen.

Mitä ovat rinnakkaiseloa koskevat toimenpiteet? Miten uusi rinnakkaiseloa koskeva suositus muuttaa nykytilannetta?

Rinnakkaiseloa koskevilla toimenpiteillä pyritään välttämään muuntogeenisten organismien tahaton esiintyminen muissa tuotteissa alueilla, joilla muuntogeenisiä organismeja viljellään. Näin estetään mahdolliset taloudelliset menetykset ja vaikutukset, jotka voivat aiheutua siitä, että muuntogeenisten organismien jäämiä esiintyy muissa kuin muuntogeenisissä kasveissa, esim. tavanomaisesti tai luonnonmukaisesti viljellyissä kasveissa.

Viime vuosina saadut kokemukset osoittavat, että jäsenmailla on oltava mahdollisuus suurempaan joustavuuteen paikallisten, alueellisten ja kansallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi niiden määritellessä muuntogeenisten kasvien viljelyä sekä tavanomaista ja luonnonmukaista viljelyä koskevia toimenpiteitä.

Rinnakkaiseloa koskevassa uudessa suosituksessa todetaan, että jäsenmaat voivat ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään välttämään 0,9 prosentin merkintäkynnyksen alittava GMO:ien tahaton esiintyminen muissa tuotteissa. Silloin kun rinnakkaiselotoimenpiteet eivät riitä estämään GMO:ien esiintymistä tavanomaisesti viljellyissä tai luonnonmukaisissa kasveissa, jäsenmaat voivat rajoittaa GMO:ien viljelyä laajoilla osilla aluettaan. Rajoitusten on oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen (eli tavanomaisen tai luonnonmukaisen viljelyn erityistarpeiden suojelemiseen) nähden.

Komissio julkaisi vuonna 2009 toisen raportin, jossa käsitellään muuntogeenisten viljelykasvien ja tavanomaisen ja luonnonmukaisen maanviljelyn rinnakkaiselon varmistamiseksi laadittuja kansallisia strategioita. Raportti osoittaa, että 15 jäsenmaata on hyväksynyt lainsäädäntöä rinnakkaiselon varmistamiseksi ja kolme jäsenmaata on ilmoittanut luonnostelevansa asiaa koskevaa lainsäädäntöä.

Eurooppalainen viljelykasvien rinnakkaiselon toimisto (ECoB) kehittää yhdessä jäsenmaiden kanssa parhaita toimintatapoja rinnakkaiselon alalla. Tässä työssä otetaan huomioon se, että jäsenmaiden on voitava ottaa joustavasti huomioon paikalliset ja alueelliset olosuhteet.

Lisätietoa ECoB:sta: http://ecob.jrc.ec.europa.eu/

Millainen lupamenettely tällä hetkellä vaaditaan GMO:ien viljelyä varten?

Muuntogeeniset organismit hyväksytään EU:n tasolla tapauskohtaisesti lupaa hakevan yrityksen määrittelemien erityiskäyttötarkoitusten perusteella, kun on saatu myönteinen arvio terveys- ja ympäristöriskeistä. Muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehun osalta GMO:ien viljelylupahakemuksia voidaan jättää asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti, jos kyse on elintarvike- ja rehutuotannon lähtöaineksiksi tarkoitetuista muuntogeenisistä organismeista. Jos kyse on GMO:ien käytöstä muuten kuin elintarvikkeissa tai rehuissa, muuntogeeniset organismit voidaan hyväksyä myös GMO:ien tarkoituksellista levittämistä ympäristöön koskevan direktiivin (direktiivi 2001/18/EY) mukaisesti. Molemmissa tapauksissa jäsenmailla on merkittävä rooli, sillä ne suorittavat GMO:ien viljelyä koskevan alustavan riskinarvioinnin.

Lisätietoa lupamenettelyistä:

http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/10/58

Mitä muutoksia komissio ehdottaa nykyisiin sääntöihin?

Ehdotetun muutoksen myötä direktiiviin 2001/18/EY lisätään yksi artikla, jossa annetaan jäsenmaille mahdollisuus rajoittaa muuntogeenisten kasvien viljelyä alueellaan tai kieltää se kokonaan. Jäsenmaan päätökselle on oltava muita perusteita kuin EU:n lupajärjestelmän puitteissa arvioitavat ympäristö- ja terveysriskit. Ehdotuksen mukaan jäsenmaille annetaan siis toimivalta viljelyä koskevissa päätöksissä.

Kun lainsäädäntömuutos tulee voimaan, jäsenmaat voivat vapaasti rajoittaa kaikkien tai tiettyjen muuntogeenisten kasvien viljelyä tai kieltää sen koko alueellaan tai sen osalla. Muutosta sovelletaan kaikkiin EU:ssa viljelyluvan saaneisiin muuntogeenisiin organismeihin riippumatta siitä, onko lupa saatu direktiivin 2001/18/EY vai asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla. Ehdotuksen mukaan jäsenmaat saavat ainoastaan hyväksyä GMO:ien viljelyä rajoittavia tai kieltäviä toimenpiteitä. Ne eivät saa kieltää hyväksyttyjen muuntogeenisten siementen tuontia EU:hun tai kaupan pitämistä EU:n alueella.

Viljelläänkö muuntogeenisiä kasveja jo EU:n alueella?

Kyllä, EU:ssa viljellään kaupallisiin tarkoituksiin yhtä muuntogeenistä maissilajiketta (MON 810). Kasvin geneettisellä muuntamisella pyritään suojaamaan satoa maissikoisalta, joka on haitallinen tuholainen. Tämä GMO hyväksyttiin vuonna 1998.

Lupa muuntogeenisen tärkkelysperunan – nk. Amflora-perunan – viljelyyn ja teolliseen jalostukseen hyväksyttiin 2. maaliskuuta 2010. Tämän tärkkelysperunan amylopektiinitärkkelyspitoisuutta on lisätty. Tärkkelys on tarkoitettu teollisuuskäyttöön, esimerkiksi paperin valmistukseen.

Mitä muuntogeenisiä kasveja EU:ssa on hyväksytty käytettäväksi rehussa ja/tai elintarvikkeissa?

Viljelyn lisäksi muuntogeenisten organismien EU:n markkinoille saattaminen ja niistä saatujen tuotteiden käyttö elintarvikkeissa ja rehussa edellyttää EU-hyväksyntää.

Tällä hetkellä hyväksyttyjen GMO:ien luettelossa on myös yksi sokerijuurikas-, kolme soijapapu-, kolme rapsi-, kuusi puuvilla- ja 17 maissituotetta.

Yksi tuoreimmista hyväksytyistä muuntogeenisistä organismeista on Amflora-tärkkelysperuna. Tavanomaisessa viljelyssä olevien tärkkelysperunoiden tapaan Amflora-perunaa ei ole tarkoitettu elintarvikkeeksi. Tärkkelysperunan sivutuotetta (perunapulppaa) saa käyttää rehuna. Tämän perunan jäämiä saa esiintyä elintarvikkeissa ja eläinrehussa 0,9 prosentin rajaan asti satunnaisesti tai silloin, kun esiintymistä ei ole voitu teknisesti välttää.

Hyväksyttyjen muuntogeenisten kasvien luettelo ja tiedot luvan laajuudesta löytyvät EU:n ylläpitämästä muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteristä osoitteessa http://ec.europa.eu/food/dyna/gm_register/index_en.cfm.

Ovatko jotkin jäsenmaat jo kieltäneet GMO:ien viljelyn?

Kuusi jäsenmaata (Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Ranska, Saksa ja Unkari) ovat ottaneet käyttöön suojatoimenpiteitä ja kieltäneet muuntogeenisen MON810-maissin viljelyn alueellaan. Lisäksi Itävalta, Luxemburg ja Unkari ovat ilmoittaneet komissiolle Amflora-perunan viljelykiellosta. Puolan lainsäädännössä kielletään kaikkien muuntogeenisten siementen pitäminen kaupan.

Jäsenmaat voisivat nyt harkita uudelleen GMO-viljelyä koskevia suojalausekkeitaan silloin, kun kyse ei ole tieteellisestä perustelusta, ja turvautua mieluummin tänään hyväksyttyyn rinnakkaiseloa koskevaan suositukseen välttääkseen GMO:ien tahattoman esiintymisen muiden viljelykasvien seassa.

Sitten kun tänään ehdotettu lisäys direktiivin 2001/18/EY kyseiseen artiklaan tulee voimaan, jäsenmaat voivat rajoittaa muuntogeenisten kasvien viljelyä alueellaan tai kieltää sen joutumatta käyttämään suojalauseketta silloin, kun uutta tieteelliseen tietoon perustuvaa riskiä ei ole havaittu.

Onko muita viljeltäviä muuntogeenisiä kasveja, joista EU voisi tehdä päätöksen ennen lainsäädäntömuutoksen voimaantuloa?

Parhaillaan eri käsittelyvaiheissa on yli kymmenen GMO:ien viljelylupaa tai lupien uusimista koskevaa hakemusta.

Neljää muuntogeenistä organismia koskevien hakemusten käsittely on jo pitkällä. Nämä GMO:t ovat saaneet Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta EFSA:lta myönteisen lausunnon, ja niiden lupamenettely (tai luvan uusimista koskeva menettely) jatkuu. Kesäkuussa 2009 EFSA antoi myönteisen lausunnon MON810-maissin luvan uusimisesta perusteena kasvin suojaaminen tietyiltä hyönteisiltä. Myös kaksi muuta muuntogeenistä maissituotetta – Bt-maissi 1507 (hakijana Pioneer) ja Bt-maissi Bt 11 (hakijana Syngenta) – antavat kasville suojan tiettyjä hyönteisiä vastaan. EFSA antoi myönteiset lausunnot näistä maissituotteista tammikuussa 2005 ja huhtikuussa 2005, ja direktiivin 2001/18/EY mukainen sääntelykomitea äänesti näiden kahden GMO:n hyväksymistä koskevista päätösluonnoksista 25. helmikuuta 2009. Päätöksille ei saatu määräenemmistöä. Neljäs maissituote on NK 603 (hakijana Monsanto), joka sietää RoundUp-rikkakasvien torjunta-ainetta. EFSA antoi myönteisen lausunnon tästä tuotteesta kesäkuussa 2009.

MON810- ja NK603-organismien osalta menettelyn seuraava vaihe on päätösluonnoksen esittäminen elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle. Tämä on komiteamenettelyn ensimmäinen vaihe. Bt 11 ja Bt 1507 ovat komiteamenettelyn puolivälissä, ja seuraavana vuorossa on päätösten toimittaminen neuvoston käsiteltäväksi.

Miten GMO:ien ympäristöriskien arviointia on parannettu neuvoston joulukuussa 2008 esittämän vaatimuksen jälkeen?

Komissio, EFSA ja jäsenmaiden viranomaiset työstävät niitä GMO-lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyviä seikkoja, joiden ympäristöasioiden neuvosto totesi kaipaavan parantamista vuonna 2008 antamissaan päätelmissä.

Ympäristöriskien arvioimista koskevia EFSA:n ohjeita päivitetään parhaillaan, ja päivitystyössä otetaan huomioon neuvoston vaatimukset. EFSA:n odotetaan saavan ohjeiston valmiiksi marraskuussa 2010, koska aihe on monimutkainen, tarvittava kuulemismenettely on laaja ja saatujen julkisten kommenttien määrä on suuri (n. 500). Seuraavaksi komissio keskustelee ohjeista jäsenmaiden kanssa, jotta ohjeistolle saadaan jäsenvaltioiden hyväksynnän myötä normatiivista arvoa.

Lisäksi EFSA käy vuoropuhelua jäsenmaiden ja sidosryhmien kanssa, jotta nämä voivat antaa panoksensa EFSA:n tieteelliseen työhön. EFSA on perustanut jäsenmaiden asiantuntijoiden verkoston, jonka kautta vaihdetaan tieteellistä tietoa ja kokemuksia. EFSA ottaa myös kaikkien jäsenmaiden esittämät näkemykset huomioon koko riskinarviointimenettelyn ajan.

Lisäksi EFSA:lla on asianmukaiset sisäiset järjestelmät ja työmenetelmät, joilla varmistetaan sen tiedekomitean ja -lautakuntien tieteellisen työn riippumattomuus. Mm. tieteellisten asiantuntijoiden on annettava kattavat vakuutukset mahdollisista eturistiriidoista. EFSA tarkkailee ja päivittää menettelyjä säännöllisesti ja aikoo komission kannustamana jatkossa tutkia asiantuntijoidensa riippumattomuuden entistä tarkemmin.

Komissio tutkii parhaillaan keinoja lisätä GMO-viljelykasvien markkinoille saattamisen jälkeen tapahtuvaa ympäristöseurantaa nykyisen lainsäädännön ja ympäristöneuvoston vuonna 2008 antamien päätelmien mukaisesti.

Milloin komissio saa valmiiksi GMO:ien sosio-ekonomisia vaikutuksia kartoittavan raportin?

Neuvosto vaati joulukuussa 2008 komissiota laatimaan raportin GMO:ien sosio-ekonomisista vaikutuksista kesäkuuhun 2010 mennessä.

Raportin tulisi perustua jäsenmaiden antamiin tietoihin, ja jäsenmaat ovatkin koonneet laajasti tietoa GMO:ien ja erityisesti niiden viljelyn sosio-ekonomisista vaikutuksista. Tiedot jäsenmailta saatiin kuitenkin odotettua myöhemmin, ja sen vuoksi komissio saa raportin valmiiksi vasta vuoden 2010 loppuun mennessä. Raportti toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle käsittelyä varten.

Onko odotettavissa, että GMO:ien lupamenettely nopeutuu ja muuntogeenisten viljelmien pinta-ala EU:ssa kasvaa?

Lupamenettelyjä ei nopeuteta, eikä lainsäädännön mukaisia ympäristöriskien tiukkoja arviointivaatimuksia höllennetä. Komission tänään hyväksymä ehdotus ei muuta näitä vaatimuksia. Päin vastoin, neuvoston vuonna 2008 antamien päätelmien soveltaminen käytäntöön jatkuu edelleen. Lisäksi tiukkojen tieteellisten periaatteiden mukainen turvallisuusarviointi ja seurannan lisääminen ovat olleet ja ovat edelleen komission prioriteetteja GMO-viljelyn alalla.

Lisätietoja:

http://ec.europa.eu/food/food/biotechnology/index_en.htm


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site