Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

MEMO/10/302

Bryssel 7. heinäkuuta 2010

Vihreä kirja eläkkeistä

Miksi komissio antaa vihreän kirjan nyt?

Eurooppalaisiin eläkejärjestelmiin kohdistuu painetta väestön ikääntymisen vuoksi, sillä eliniän pituus on lisääntynyt ja syntyvyys vähentynyt. Euroopan työikäinen väestö alkaa supistua vuonna 2012, joten eläkehaaste on jo aivan käsillä. Monet jäsenvaltiot ovat uudistaneet eläkejärjestelmiään eri tavoin, mutta rahoitus- ja talouskriisi on vaikeuttanut tilannetta ja tehnyt haasteesta entistäkin tähdellisemmän.

Tätä taustaa vasten on aika avata yleinen keskustelu siitä, onko EU:n eläkekehystä kehitettävä ja millaisia kehitystoimia tarvitaan, jotta EU voisi parhaiten tukea jäsenvaltioita niiden vaikeassa tehtävässä, kun ne pyrkivät takaamaan kansalaisilleen riittävän, kestävän ja varman eläketurvan – nyt ja tulevaisuudessa.

Mikä on EU:n rooli eläkekysymyksissä?

Eläkejärjestelmien suunnittelu kuuluu pääosin jäsenvaltioiden vastuulle, eikä vihreässä kirjassa kyseenalaisteta sitä. EU:n sääntelykehykseen kuuluu neljä pääkohtaa:

1. Sosiaaliturvaan kuuluvien eläkkeiden rajatylittävä yhteensovittaminen, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja yhdenvertaista kohtelua.

2. Sisämarkkinoiden luominen rahastoiville ammatillisille lisäeläkejärjestelmille ja toiminnan vakautta koskevien tarvittavien vähimmäisvaatimusten määrittäminen, jotta suojattaisiin järjestelmien jäseniä ja edunsaajia.

3. Ammatillisia lisäeläkkeitä ja kertyneitä eläkeoikeuksia koskevat vähimmäistakuut rahoittavien yritysten maksukyvyttömyystilanteessa.

4. Syrjimättömyyssääntöjen soveltaminen sekä lakisääteisiin että yksityisiin eläkejärjestelmiin – tosin soveltamistavoissa on hienoisia eroja.

Käytössä on myös koordinointimenetelmä (niin sanottu avoin koordinointimenetelmä), jonka avulla edistetään kansallista uudistustyötä, jaetaan parhaita toimintatapoja ja asetetaan korkeatasoisia tavoitteita ja indikaattoreita. EU:n tasolla on sovittu yhteisiksi tavoitteiksi, että eläkejärjestelmät ovat riittäviä, kestäviä, nykyaikaisia ja avoimia.

Näitä näkökohtia käsitellään tarkemmin vihreään kirjaan liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”EU legislation, coverage and related initiatives”.

Perussopimuksessa on julkistalouden kestävyyttä koskevia määräyksiä, joiden mukaan jäsenvaltioiden talousarviot eivät saa vaarantaa talous- ja rahaliiton toimintaa. Neuvosto voi suositella korjaavia toimenpiteitä (varsinkin vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa) myös sosiaaliturvan alueella, jos se on ongelman taustalla.

Mikä on vihreän kirjan tavoite?

Ottaen huomioon väestön ikääntyminen ja rahoitus- ja talouskriisin tuomat lisähaasteet vihreässä kirjassa kehotetaan kaikkia sidosryhmiä EU:ssa ottamaan kantaa siihen, onko EU:n eläkekehystä muutettava ja millä tavoin, jotta se tukisi parhaiten jäsenvaltioiden toimia, joilla pyritään varmistamaan riittävät ja kestävät eläkkeet EU:n kansalaisille yhteisen sopimuksen mukaisesti.

Mitkä ovat tärkeimmät aiheet?

Keskeisiksi tavoitteiksi asetetut riittävät, kestävät ja turvatut eurooppalaiset eläkejärjestelmät nivoutuvat seuraaviin kolmeen pääteemaan:

  • On selvitettävä, miten EU:n tasolla voidaan parhaiten tukea jäsenvaltioita, kun ne pyrkivät saamaan tasapainon työssäolo- ja eläkkeelläoloajan välille ottaen huomioon yhteiskuntiemme ja työmarkkinoidemme rakennemuutokset ja kasvavan elinajanodotteen. Tällä kysymyksellä on paljon yhtymäkohtia älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategian kanssa.

  • On kiinnitettävä huomiota työntekijöiden ja pääoman liikkuvuutta vaikeuttaviin esteisiin, jotka johtuvat eläkejärjestelyistä, myös täydentävistä eläkejärjestelmistä.

  • On huolehdittava, että eläkkeet ovat turvatut nyt ja tulevaisuudessa. Yhtenä näkökohtana on riskin ja volatiliteetin vähentäminen työntekijöiden ja eläkkeensaajien kannalta. Tavoitteena on varmistaa, että rahastoivat eläkejärjestelmät ovat turvattuja ja että tehokkuus ja varmuus ovat niissä oikeassa tasapainossa.

Haluaako komissio tehdä uusia lainsäädäntöaloitteita?

Kyseessä on vihreä kirja, joten siinä ei esitetä nimenomaisia lukkoonlyötyjä ehdotuksia tässä vaiheessa. Kuten vihreässä kirjassa todetaan, monet eläkejärjestelmiin liittyvät näkökohdat kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle. Jos kuulemismenettelyssä saadut vastaukset antavat aiheen, EU on valmis myös lainsäädäntötoimiin (ja etenkin voimassa olevan lainsäädännön tarkistamiseen) sen toimivaltaan kuuluvilla alueilla.

Suositteleeko komissio korotuksia eläkeikiin?

Ei suosittele. Eläkeikää ja sen nostamista koskevat päätökset tehdään jäsenvaltioissa. Vihreässä kirjassa ei esitetä ehdottomia suosituksia eikä oteta kantaa minkään tietyn jäsenvaltion eläkejärjestelmään. Eläkejärjestelmien suunnittelu kuuluu jäsenvaltioille, ja Euroopassa on käytössä monia erilaisia järjestelmiä.

EU:n kansalaisten eliniän piteneminen on valtava saavutus. On kuitenkin todennäköistä, että eläketurvan riittävyys heikkenee tai eläkemenot kasvavat kestämättömällä tavalla, jolleivät ihmiset eliniän pitenemisen myötä myös pysy pidempään työelämässä tai ala entistä varhaisemmin kartuttaa eläkeoikeuksiaan. Siksi komissio on (avoimen koordinointimenetelmän avulla) kannustanut ja kannustaa edelleen jäsenvaltioita tarkastelemaan, miten työssäolo- ja eläkkeelläoloajan välille saadaan kestävä tasapaino muun muassa siten, että ihmiset työskentelevät enemmän ja pidempään.

Yrittääkö komissio pakottaa ihmiset ottamaan yksityisen eläkevakuutuksen?

Ei. Tällaisesta asiasta päättävät jäsenvaltiot. Komissio ei asetu minkään tietyntyyppisen eläkejärjestelmän taakse vaan toteaa, että yksityisten ja rahastoeläkkeiden merkitys EU:n kansalaisten eläketulojen kannalta on kasvussa monissa jäsenvaltioissa. Siksi komission tavoitteena on auttaa ja kannustaa jäsenvaltioita kehittämään kyseisiä järjestelmiä huolellisesti, jotta ne olisivat turvallisia ja jotta riskit ja volatiliteetti olisivat asianmukaisesti hallinnassa, niin että eläkejärjestelmille asetetut yleiset riittävyys- ja kestävyystavoitteet pystytään täyttämään.

Eikö eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen ole ristiriidassa nuorisotyöttömyyden torjunnan kanssa?

Työmarkkinat eivät ole nollasummapeli, jossa työpaikkojen määrä on vakio ja uusia työpaikkoja avautuu vain jos joku jää eläkkeelle. Jos näin olisi, sellaisissa maissa, joissa on korkeat eläkkeellesiirtymisiät ja paljon ikääntyneitä työntekijöitä, pitäisi myös olla ongelmia saada nuoria mukaan työelämään.

Tilanne ei suinkaan ole tämä. Itse asiassa niissä maissa, joissa ikääntyneiden työllisyysaste on korkeampi, myös nuorten työllisyysaste on korkeampi. Ja päinvastoin sellaiset maat, joissa ikääntyneiden työllisyysaste on suhteellisen alhainen, suoriutuvat yleensä heikommin, kun mittarina ovat nuorten työllistymismahdollisuudet.

Nuorisotyöttömyys ei johdu siitä, että vanhemmat työntekijät pysyvät ”liian kauan” työpaikoissa, joihin muutoin sijoitettaisiin nuoria työntekijöitä. Nuorisotyöttömyys on pikemminkin seurausta yleisestä laskusuhdanteesta ja/tai koulutusjärjestelmien ja työmarkkinalaitosten puutteista.

Nuorisotyöttömyyttä ei ratkaista sillä, että vanhempia työntekijöitä lähetetään varhaiseläkkeelle entistä enemmän; se myös lisäisi entisestään eläke-etuuksien rahoitustaakkaa nuorten ikäryhmien ja aktiiviväestön keskuudessa. Nuorisotyöllisyyden kohentamiseen tarvitaan monitahoinen joukko toimenpiteitä: on huolehdittava nuorten taitojen ja työmarkkinoiden vaatimusten paremmasta kohtaannosta, tehostettava aktivointistrategioita, poistettava nuorten palkkaamista haittaavia institutionaalisia esteitä jne.

Euroopan komission tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta käyttöön saadaan toimivia ratkaisuja, jotka tukevat nuorten täysimittaista osallistumista työelämään.

Aikooko komissio ehdottaa eläke-etuuksien takuujärjestelmän perustamista?

Myös tätä näkökohtaa käsitellään kuulemismenettelyssä. Tällaisia järjestelmiä on tarkasteltava perusteellisesti siinä yhteydessä, kun tarkistetaan eläkerahastoihin sovellettavia vakavaraisuussääntöjä sekä EU:n sääntöjä, jotka koskevat työntekijöiden suojaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Olisi myös otettava johdonmukaisesti huomioon tarkistus- tai ehdotusvaiheessa olevat suojajärjestelmät, joiden kohteina ovat muut rahoitusmarkkinat, etenkin pankkitalletukset, sijoitukset ja vakuutussopimukset.

Miten kriisi on vaikuttanut EU:ssa eläkejärjestelmiin?

Rahoitus- ja talouskriisi on vaikeuttanut taustalla olevaa ikääntymisen haastetta suuresti. Kriisi on osoittanut eri eläkejärjestelmien keskinäisen riippuvuuden ja tuonut esiin joidenkin järjestelmien suunnitteluun kytkeytyviä heikkouksia. Kriisi on havahduttanut ja vetänyt huomion kaikkiin eläkkeisiin, sillä lisääntyneen työttömyyden, hitaamman kasvun sekä valtiontalouden velan kasvun ja rahoitusmarkkinoiden volatiliteetin vuoksi kaikkien järjestelmien on vaikeampaa täyttää eläkelupaukset.

Kun näiden vaikutusten lisäksi otetaan huomioon väestörakennekysymysten asettamat ajankohtaiset haasteet, voidaan todeta, että vaikeita eläkeuudistuksia ei enää voida lykätä.

Miten eläkkeet vaikuttavat työntekijöiden liikkuvuuteen EU:ssa?

Nykyisillä työmarkkinoilla ihmisten on pystyttävä vaihtamaan työpaikkaa helposti ja ilman taloudellisia takaiskuja. Työnantajien on pystyttävä palkkaamaan joka tilanteessa oikea henkilö, jolla on juuri sopivat taidot. Ikääntyvässä yhteiskunnassa ihmisillä on oltava mahdollisuudet työskennellä sekä hankkia ja säilyttää eläkeoikeuksia eikä menettää niitä työpaikan vaihtamisen vuoksi. Siksi on poistettava eläkesäännöistä aiheutuvia vapaan liikkuvuuden esteitä.

Miten kuuleminen järjestetään?

Kuulemismenettely on kaikille avoin: kaikkia asiasta kiinnostuneita pyydetään kommentoimaan, mitä EU voi tehdä sen eteen, että kansalaisilla on nyt ja jatkossa riittävä, kestävä ja varma eläketurva. Kannanottoja voivat esittää kansalaiset, työmarkkinaosapuolet, viranomaiset, markkinavalvonnan toimijat, kansalaisjärjestöt, ikääntyneitä ihmisiä edustavat järjestöt ja varsinkin eläkerahastoja ja vakuutusalaa edustavat elinkeinoelämän järjestöt.

Vihreän kirjan avulla komissio haluaa koota näkemyksiä EU:n eläkekehyksen tarkistustarpeesta ja -keinoista ottaen huomioon, että jäsenvaltioilla on ensisijainen vastuu omien eläkejärjestelmiensä järjestämisestä.

Kuulemismenettely alkaa 7. heinäkuuta 2010 ja päättyy 15. marraskuuta 2010. Vastaajilla on toisin sanoen yli neljä kuukautta aikaa tarkastella esiin tuotuja kysymyksiä ja esittää kannanottoja. Vastaukset ja kommentit voi toimittaa käyttämällä verkkokyselylomaketta, joka on osoitteessa http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=fi&catId=89&newsId=839&furtherNews=yes

Verkkoyhteyden puuttuessa vastaukset on mahdollista lähettää postitse osoitteeseen

European Commission

Green Paper on Pensions consultation

Directorate-General for Employment, Social Affairs & Equal Opportunities – Unit E4

B - 1040 Brussels

Jatkotoimet

Kun kuulemismenettelyn määräaika on kulunut umpeen, komissio kokoaa kaikki vastaukset ja julkaisee niistä tiivistelmän. Komission avoimuussitoumuksen mukaisesti kaikki vastaukset julkaistaan internetissä; vastaajat voivat pyytää julkaisua nimettömänä.

Tässä vaiheessa on liian aikaista yksilöidä jatkotoimia, sillä ne riippuvat luonnollisesti kuulemismenettelyn tuloksista. Mahdollisia toimia voisivat olla esimerkiksi valkoinen kirja ja/tai erilliset aloitteet sellaisilla aihealueilla, joilla on jo tehty jossain määrin työtä ennen vihreän kirjan julkaisemista.

Vihreän kirjan myötä aloitetun kuulemismenettelyn tuloksiin kannattaa kuitenkin suhtautua ilman liian tarkkoja ennakko-odotuksia, ja myös muuntyyppisiä jatkotoimia voi tulla kysymykseen.

Lisätietoja

IP/10/905

Vihreä kirja ja verkkokuuleminen:

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=fi&catId=89&newsId=839&furtherNews=yes


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site