Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan digitaalistrategia: mitä vaikutuksia?

Commission Européenne - MEMO/10/199   19/05/2010

Autres langues disponibles: FR EN DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO

MEMO/10/199

Bryssel 19. toukokuuta 2010

Euroopan digitaalistrategia: mitä vaikutuksia?

(Ks. myös IP/10/581 ja MEMO/10/200)

Euroopan komissio on juuri julkistanut kunnianhimoisen digitaalialan strategian, jossa hahmotellaan seitsemän keskeistä osa-aluetta: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden parantaminen, internetin luotettavuuden ja tietoturvallisuuden lisääminen, paljon nykyistä nopeammat internet-liittymät, tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen, digitaalisen lukutaidon ja osallisuuden edistäminen sekä tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntäminen ratkaistaessa ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita. Näillä seitsemällä alalla strategiassa kaavaillaan noin 100 toimenpidettä, joista 31 on lainsäädäntöaloitteita. Digitaalistrategia on ensimmäinen Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista, joilla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun (ks. IP/10/225). Yleisesti ottaen digitaalistrategiassa keskitytään uuden vuosituhannen teknologiaan ja verkkopalveluihin, joiden avulla Eurooppaan voidaan luoda uusia työpaikkoja ja taloudellista hyvinvointia sekä helpottaa monin tavoin EU:n kansalaisten ja yritysten elämää. Seuraavassa annetaan muutamia esimerkkejä siitä, miten ihmiset ja yritykset hyötyvät strategian toimenpiteistä.

Kuluttajat: nopeita internet-liittymiä ja vilkkaat digitaaliset yhtenäismarkkinat

Digitaalimaailman olisi oltava helposti kaikkien ulottuvilla. Toistaiseksi liian monet eurooppalaiset jäävät kuitenkin paitsi internetin kaikista mahdollisuuksista, koska digitaaliset yhtenäismarkkinat ovat alikehittyneet, käyttäjät eivät täysin luota verkkokaupankäyntiin tai heillä ei ole käytettävissään tarpeeksi nopeaa internet-liittymää.

Kuluttajat eivät vieläkään pääse täysin hyötymään kilpailluista hinnoista ja laajasta tarjonnasta, joita toimivat eurooppalaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat toisivat tullessaan. Usein on helpompaa tehdä ostoksia yhdysvaltalaisessa verkkokaupassa kuin toiseen EU-maahan sijoittautuneessa verkkokaupassa. Kuvaavaa on, että jopa 60 prosenttia yrityksistä ostaa tuotteita toisesta EU-maasta päättyy ongelmiin, kun esimerkiksi luottokorttimaksua ei hyväksytä, koska kortti on myönnetty "väärässä" maassa. Samoin CD-levyjä voi vapaasti ostaa mistä tahansa perinteisestä levykaupasta Euroopassa, mutta musiikin laillinen lataaminen toisesta EU-maasta on usein mahdotonta, koska musiikin jakeluluvat on lisensoitu maakohtaisesti. Tällainen pirstaleisuus johtaa siihen, että Yhdysvalloissa musiikin laillisten latausten määrä on nelinkertainen EU:hun verrattuna. Ongelmana on myös se, että vain 12 prosenttia eurooppalaisista verkonkäyttäjistä kokee voivansa käydä verkkokauppaa täysin luottavaisin mielin.

Televiestinnän puolella vallitsee verkkovierailujen osalta EU:n toimista huolimatta edelleen tilanne, jossa kuluttajia rangaistaan matkapuhelimen käytöstä ulkomailla, koska hinnat ovat korkeita verrattuna samojen palvelujen hintoihin kotimaassa. Tämä pätee erityisesti datapalveluihin.

Euroopan digitaalistrategialla pyritään puuttumaan näihin ongelmiin, jotta ihmiset pääsisivät nauttimaan kaikista digitaaliyhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista.

Strategialla pyritään muun muassa varmistamaan, että kaikkien ulottuvilla olisi erittäin nopeita internet-liittymiä ostoksia, sisällön luomista, yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta varten. Tämä on erittäin tärkeää myös talouskasvun kannalta. Strategian tavoitteena on taata kaikille eurooppalaisille vuoden 2020 loppuun mennessä vähintään 30 Mbit/s internet-liittymä ja vielä niin, että puolella Euroopan kotitalouksista on vähintään 100 Mbit/s liittymä.

Strategiassa pyritään myös lisäämään EU-tason koordinointia radiotaajuushallinnossa, mikä edistäisi innovatiivisten langattomien laajakaistapalvelujen kehitystä. Strategiassa asetetaan selkeät säännöt, joilla tuetaan investointeja avoimiin ja kilpailtuihin seuraavan sukupolven verkkoihin ja autetaan viranomaisia pyrkimyksissä tuoda uutta laajakaistainfrastruktuuria myös sellaisille alueille, jotka maantieteensä tai pienen väestöpohjansa takia eivät houkuttele yksityisiä investointeja nopeisiin verkkoihin (esim. maaseutualueet ja syrjäseudut).

Strategialla aiotaan parantaa laillisen verkkosisällön saatavuutta Euroopan laajuisesti yksinkertaistamalla tekijänoikeuksien selvittämistä, hallintaa ja rajat ylittävää lisensointia. Lisäksi edistetään kansallisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden laajojen kokoelmien mittavaa digitointia, jotta ne olisivat kaikkien saatavilla Euroopan digitaalikirjastojen verkkoportaalin Europeanan kautta (www.europeana.eu, ks. MEMO/10/166 ).

Lisäksi pyritään helpottamaan sähköistä maksamista ja laskutusta kaikkialla Euroopassa, jotta rajat ylittävä verkkokauppa olisi nykyistä sujuvampaa.

Jotta eurooppalaisten luottamus verkossa toimimista kohtaan paranisi, strategialla lujitetaan henkilötietojen suojaa koskevia EU-sääntöjä, kehitetään käyttäjien oikeuksia digitaaliympäristössä koskevaa eYou-opasta (http://ec.europa.eu/information_society/eyouguide/index_en.htm) käytännönläheisemmäksi ja käyttäjäystävällisemmäksi sekä ehdotetaan EU:n laajuisen verkkopohjaisen riidanratkaisujärjestelmän luomista verkkokaupankäyntiä varten.

Strategialla pyritään lisäämään luottamusta internetin käyttöä kohtaan myös muun muassa koordinoimalla paremmin Euroopan yhteisiä vastatoimia verkkohyökkäyksiin, identiteettivarkauksiin ja roskapostiin liittyvissä kysymyksissä.

Komissio aikoo tehdä selvityksen kustannuksista, joita aiheutuu telealan yhtenäismarkkinoiden toimimattomuudesta ja ryhtyy sen perusteella lisätoimenpiteisiin, jotta esimerkiksi verkkovierailujen ja kotimaassa tapahtuvan matkapuhelinkäytön hintaerot saataisiin kurottua umpeen vuoden 2015 loppuun mennessä.

Työntekijät: oikeanlaista osaamista digitaaliajan tarpeisiin

Euroopassa vallitsee tällä hetkellä yhä kasvava pula tieto- ja viestintäteknisistä taidoista. Noin 30 prosenttia eurooppalaisista – 150 miljoonaa ihmistä – ei ole koskaan käyttänyt internetiä ja Euroopan koulutusjärjestelmä ei ole pystynyt tuottamaan tieto- ja viestintäteknistä osaamista, jollaista nykypäivän digitaalialan työmarkkinat kaipaisivat. Digitaalistrategialla pyritään lisäämään ja kehittämään kaikkien EU-kansalaisten digitaalitaitoja iästä, asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta, jotta he voisivat osallistua täysivaltaisesti digitaaliseen yhteiskuntaan ja työmarkkinoihin.

Valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia liittyy myös miljooniin nuoriin sekä kaikenikäisiin naisiin, jotka ovat säännöllisiä tietotekniikan käyttäjiä ja jotka voitaisiin saada kiinnostumaan työmahdollisuuksista tietotekniikassa ja ylipäätään teknologia-aloilla. Tämä valtava varanto lahjakkuutta ja resursseja on valjastettava Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn palvelukseen. Strategialla pyritään varmistamaan, että kaikki kansalaiset ja erityisesti nuoret saadaan tietoisiksi tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista kaikenlaisissa ammattiryhmissä. EU kehottaa jäsenvaltioita nostamaan digitaalisen lukutaidon ja digitaaliajan osaamisen painopisteeksi Euroopan sosiaalirahaston varojen kohdentamisessa.

Tieto- ja viestintätekniikka-alalla ja teknologian parissa jo työskentelevien osalta strategia auttaa heidän taitojensa tunnistamisessa ja tunnustamisessa, jotta osaavaa työvoimaa tarvitseva teollisuus pystyy helpommin löytämään oikeat tekijät.

Terveysala: tieto- ja viestintätekniikka kestävän terveydenhuollon palveluksessa

Investoinneilla terveydenhuoltoon liittyvään digitaaliteknologiaan, eli sähköiseen terveydenhuoltoon, voidaan suuresti parantaa potilaiden ja hoitohenkilökunnan käytettävissä olevien hoitokeinojen valikoimaa ja laatua. Esimerkiksi uudet etälääketieteen palvelut, kuten verkkokonsultoinnit, sekä kannettavat laitteet, jotka seuraavat kroonisista sairauksista ja vajaatoiminnoista kärsivien terveydentilaa, voivat antaa potilaille paljon nykyistä laajemman liikkumisen vapauden.

Käytännössä sähköisellä terveydenhuollolla voidaan minimoida hoitovirheet ja auttaa toteamaan terveysongelmat jo varhaisessa vaiheessa. Sydänpotilaiden kotietäseurannalla voidaan parantaa selviytymisastetta 15 prosentilla, vähentää sairaalapäiviä 26 prosentilla ja säästää 10 prosenttia hoitokustannuksissa, mikä on erittäin tärkeää taloudellisesti vaikeina aikoina. Sähköisillä resepteillä voidaan vähentää lääkkeiden annosteluvirheitä 15 prosentilla. Sähköinen terveydenhuolto on avainasemassa pyrittäessä pitämään terveyspalvelut kohtuuhintaisina ja kaikkien ulottuvilla Euroopan ikääntyvissä yhteiskunnissa.

Strategialla pyritään tuomaan eurooppalaisille vuoden 2015 loppuun mennessä mahdollisuus tutustua potilastietoihinsa verkossa suojatun yhteyden kautta ei pelkästään kotoa käsin vaan myös matkalla missä tahansa EU-alueella. Tämä helpottaa lääkärien työtä ja auttaa potilaita saamaan parasta mahdollista hoitoa niin kotimaassaan kuin missä tahansa muussakin EU-maassa.

Valmistusteollisuus: yhteentoimivan digitaalitalouden mahdollisuudet

Tieto- ja viestintäteknologia tukee merkittävästi Euroopan koko talouden tuottavuuden kasvua (puolet Euroopan tuottavuuden kasvusta viimeisten 15 vuoden aikana on saatu aikaan tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä – ks. IP/10/571 – ja tämä kehityssuuntaus tulee todennäköisesti nopeutumaan).

Ihannemaailmassa digitaaliset palvelut ja laitteet toimisivat hyvin yhteen ja pystyisivät ongelmitta kommunikoimaan keskenään. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Käytössä on monenlaisia yhteentoimivuudeltaan puutteellisia laitteita ja ohjelmistorajapintoja, mikä johtaa markkinoiden hajanaisuuteen ja kilpailun puuttumiseen. Käytössä on myös standardointiprosesseja, jotka eivät aina pysy tekniikan kehityksessä mukana. Yhdessä nämä ongelmat tekevät eri teknologioiden kokonaisvaltaisesta käytöstä hyvin vaikeaa ja johtavat siihen, että verkkopalvelut, myös viranomaispalvelut, edelleen usein pakottavat käyttäjät käyttämään tiettyjä ohjelmistoja tai laitteita, mikä lisää tiettyyn valmistajaan jumiutumisen ja tarpeettoman korkeiden hintojen riskiä. Samat ongelmat estävät lisäksi valmistusteollisuutta kehittämästä innovatiivisia tuotteita ja palveluja ja mahdollisesti kahlitsevat paljon kaivattua taloudellista kasvua ja työpaikkojen syntyä.

Ongelmien ratkaisemiseksi digitaalistrategiassa kaavaillaan EU:n standardointipolitiikan uudelleentarkastelua vuoden 2010 loppuun mennessä. Tässä yhteydessä pohditaan erityisesti sitä, miten alan standardointi Euroopassa saataisiin pysymään nopealiikkeisten teknologiamarkkinoiden vauhdissa mukana. Lisäksi komissio aikoo antaa ohjeistusta standardointiin, tieto- ja viestintätekniikan julkisiin hankintoihin ja yhteentoimivuuteen liittyvistä säännöistä.

Tieto- ja viestintäteknologia-ala: tutkimusta ja innovointia digitaalitaloutta varten

Strategialla pyritään erityisesti puuttumaan keskeiseen ongelmaan, joka liittyy alan tutkimuksen investointivajeeseen ja hajanaisuuteen Euroopassa. Tieto- ja viestintätekniikan tutkimukseen ja kehitykseen suunnatut menot ovat Euroopassa vain 40 prosenttia Yhdysvaltain vastaavista. Tämä on strategisesti vakava heikkous, kun otetaan huomioon, että tieto- ja viestintäteknologia on modernin talouden tärkein mahdollistava teknologia.

Strategialla pyritään vipuvaikutuksen kautta synnyttämään lisää yksityisiä investointeja käyttämällä strategisella tavalla esikaupallisia julkisia hankintoja ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, hyödyntämällä EU:n aluekehitysrahastoja ja muuta rahoitusta tutkimus- ja innovointitoimintaan sekä jatkamalla EU:n t&k-budjetin vuotuista kasvattamista tieto- ja viestintätekniikan alalla tutkimuksen puiteohjelmissa vähintään vuoteen 2013 saakka.

Tieto- ja viestintätekniikka-alalla vallitsee myös huomattava puute alan erityisosaajista, joita tarvittaisiin vastaamaan nykyisiin ja tuleviin osaamistarpeisiin. Strategiassa puututaan tähän ongelmaan korostamalla tieto- ja viestintätekniikan asemaa opetuksessa ja ehdottamalla toimenpiteitä alan kiinnostavuuden lisäämiseksi uravaihtoehtona. Alan ammattilaisten saatavuus ja paremmat valmiudet tukevat tervettä kasvua tällä toimialalla, jonka kehitys riippuu suurelta osin henkilöstön taidoista ja osaamisesta.

Tieto- ja viestintätekniikka-alalla ja teknologian parissa jo työskentelevien osalta strategia auttaa heidän taitojensa tunnistamisessa ja tunnustamisessa, jotta osaavaa työvoimaa tarvitsevat yritykset pystyvät helpommin löytämään oikeat tekijät.

Pienet ja keskisuuret yritykset: sähköisiä viranomaispalveluja helpottamaan pk-yritysten arkea

Digitaalistrategialla pyritään vähentämään byrokratiaa ja poistamaan esteitä, joiden vuoksi 99 prosenttia Euroopan yrityksistä ei voi täysin hyödyntää digitaalisten yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Yksi strategian yleistavoitteista on, että 33 prosenttia pk-yrityksistä saataisiin tekemään hankintoja tai harjoittamaan myyntitoimintaa verkossa vuoden 2015 loppuun mennessä.

Erityisesti yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) toteutuminen helpottaa pk-yritysten sähköistä maksamista ja laskutusta kansallisten rajojen yli turvallisten ja tehokkaiden maksumenetelmien avulla.

Strategiassa sitoudutaan parantamaan sähköistä hallintoa, millä pyritään varmistamaan, että pk-yrityksiltä kuluu vähemmän aikaa hallinnollisiin menettelyihin ja ne voivat löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisesti sähköisiin hankintoihin, toimivaan sähköiseen tunnistamiseen ja sähköiseen todentamiseen liittyvän EU-lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano avaisi lukuisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia maiden rajojen yli. EU-maiden olisi vuoden 2011 loppuun mennessä sovittava yhteisestä keskeisten rajat ylittävien julkisten palvelujen (esim. sähköiset varmenteet, joiden perusteella voi osallistua tavaran- ja palveluntoimittajana julkisiin hankintaprosesseihin) luettelosta. Näiden palvelujen avulla yrittäjät voisivat perustaa yrityksen ja harjoittaa yritystoimintaa missä tahansa Euroopassa sijainnista riippumatta. Näiden keskeisten palvelujen tulisi olla saatavilla verkossa vuoden 2015 loppuun mennessä.

Taiteilijat, kirjailijat, muusikot

Internet on ainutlaatuinen kulttuurisisällön jakelukanava, joka tarjoaa kirjailijoille, säveltäjille ja taiteilijoille mahdollisuuden saavuttaa suurempia yleisöjä. Euroopan on nopeasti tehostettava digitaalisen sisällön luomista, tuottamista ja jakelua. Tämä edellyttää täysin toimintakykyisiä eurooppalaisia digitaalisia yhtenäismarkkinoita ja parempaa suojaa tekijöiden elinkeinolle.

Joidenkin sisältötyyppien osalta digitaaliset yhtenäismarkkinat ovat Euroopassa hajanaiset, koska tekijänoikeuksien hallinnointi on järjestetty kansalliselta pohjalta, jolloin yleiseurooppalaisen musiikki- ja videoverkkokaupan olisi neuvoteltava jakeluoikeuksista erikseen jokaisen 27 jäsenvaltion eri tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Tämä johtaa siihen, että vaikka eurooppalaiset voivat ostaa esimerkiksi CD-levyn lähes mistä tahansa perinteisestä kaupasta, he eivät usein voikaan ostaa musiikkia laillisesta verkkokaupasta toisesta EU-maasta, koska jakeluoikeudet on lisensoitu maakohtaisesti.

Tällä hetkellä luovan työn tekijät jäävät paitsi potentiaalisista tulovirroista, kun luovan ja kulttuurisisällön mahdolliset käyttäjät eivät voi ostaa haluamiaan sisältötuotteita, koska heillä ei ole tähän laillista mahdollisuutta. Paradoksaalista on, että piraattikopiot liikkuvat Euroopassa paljon vapaammin kuin laillinen sisältö. Tarvitaan tasapainoista ratkaisua: luovia aloja olisi kannustettava tarjoamaan enemmän sisältöä verkossa parantamalla sisällön oikeussuojaa. Strategialla halutaan puuttua näihin ongelmiin edistämällä rajat ylittävää ja yleiseurooppalaista lisensointia digitaaliympäristössä. Tähän pyritään muun muassa vuodelle 2011 kaavaillulla direktiivillä kollektiivisesta oikeuksien hallinnoinnista, direktiiviehdotuksella ns. orpoteoksista ja jatkuvilla keskusteluilla eri sidosryhmien kanssa loppuunmyytyjen teosten kysymyksestä, sekä tarkistamalla julkisen sektorin tiedon jälleenkäyttöä koskevia EU-sääntöjä. Lisätoimien tarvetta arvioidaan vuonna 2012 käyttäen perustana vuonna 2010 julkaistavaa vihreää kirjaa audiovisuaaliteosten ja muun luovan sisällön verkkojakelun mahdollisuuksista ja haasteista.

Ympäristö: ympäristöjalanjälki pienemmäksi tieto- ja viestintätekniikan avulla

Euroopan ottama maailmanlaajuinen johtorooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on tasoittanut tietä kunnianhimoiselle energia- ja ilmastopolitiikalle, jossa pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosentilla vuoden 2020 loppuun mennessä. Tieto- ja viestintätekniikan suomat kaikki mahdollisuudet pienentää yksityishenkilöiden ja yritysten hiilijalanjälkeä on hyödynnettävä, jotta EU voi huolehtia globaaleista sitoumuksistaan.

Tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamat ohjausjärjestelmät, kuten älykkäät sähköverkot ja energiankulutusta analysoivat mittarit voivat edesauttaa energiansäästöä työpaikoilla ja kodeissa. Valaistuksesta aiheutuu lähes 20 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta. Tästä noin 70 prosenttia voitaisiin välttää käyttämällä tieto- ja viestintäteknisiä älykkäitä valaistuksen ohjausjärjestelmiä. Strategiassa pyritään siihen, että vuoden 2020 loppuun mennessä valaistukseen käytetään 20 prosenttia vähemmän energiaa kuin vuonna 2010.

Strategialla pyritään varmistamaan, että viranomaiset, tieto- ja viestintäteknologiatoimiala ja suurimmat päästötoimialat tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja saadaan laajassa mittakaavassa käyttöön energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Tutkijat: enemmän ja keskitetympää tieto- ja viestintätekniikan tutkimusrahoitusta

Euroopan liian pienet investoinnit tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään tutkimuksen ja kehitykseen uhkaavat eurooppalaisia valmistus- ja palvelusektoreita (pääasiassa autoteollisuus, kuluttajalaitteet, terveys ja lääketiede). Investointivaje johtuu lähinnä vähäisistä t&k-menoista (alle 5,5 miljardia euroa vuodessa), liiallisesta byrokratiasta ja markkinoiden pirstaleisuudesta.

Digitaalistrategiassa komissio sitoutuu aikaansaamaan lisää yksityisiä investointeja hyödyntämällä strategisella tavalla esikaupallisia hankintoja. Komissio tukee myös kuutta tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanketta EU:n seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa: EU:n rahoitus on yhteensä 1 miljardia euroa ja sillä pyritään vipuvaikutuksen kautta hankkimaan noin 2 miljardia euroa yksityisiä investointeja. Komissio tulee myös jatkossa vuosittain kasvattamaan tieto- ja viestintätekniikan t&k-budjettia ainakin vuoteen 2013 saakka. Digitaalistrategiassa kehotetaan jäsenvaltioita kaksinkertaistamaan vuotuiset julkiset tieto- ja viestintätekniikan t&k-menonsa 11 miljardiin euroon vuoden 2020 loppuun mennessä.

Strategia sisältää myös toimenpiteitä turhan paperisodan vähentämiseksi, jotta nuoret tutkijat ja pk-yritykset pääsisivät sujuvammin ja nopeammin hyödyntämään EU:n tieto- ja viestintätekniikka-alan tutkimusrahoitusta vuodesta 2011 lähtien. Lisäksi pyritään vahvistamaan koordinointia ja resurssien yhteenkokoamista jäsenvaltioiden ja teollisuuden kanssa.

Lapset ja vanhemmat: turvallisemmin verkossa

Nuoret ja lapset ovat tällä hetkellä aktiivisimpia internetin käyttäjiä: 73 prosenttia 16–24-vuotiaista käyttää säännöllisesti uusia kehittyneitä palveluita verkkosisältöjen luomiseen ja jakamiseen; osuus on kaksinkertainen EU:n keskiarvoon (35 %) verrattuna. Kaikista alle 24-vuotiaista eurooppalaisista 66 prosenttia käyttää internetiä päivittäin – EU:n kaikkien ikäryhmien keskiarvo on 43 prosenttia. Nämä nuoret saattavat tuntea olevansa netissä kuin kotonaan, mutta siitä huolimatta heihin kohdistuu verkossa erilaisia uhkia.

Digitaalistrategia auttaa vanhempia ja heidän lapsiaan oppimaan turvalliseen verkkokäyttäytymiseen. Esimerkiksi Safer Internet -ohjelmassa kannustetaan kaikkia EU-maita perustamaan vihjelinjoja, joihin voi ilmoittaa haitallisista verkkosisällöistä, sekä opettamaan kouluissa verkon turvallista käyttöä. Nuorten eniten suosimien palvelujen (verkkoyhteisöpalvelut, mobiilipalvelut) tarjoajia kehotetaan kehittämään edelleen lasten verkkoturvallisuuteen liittyviä itsesääntelytoimia vuoden 2013 loppuun mennessä.

Lisäksi strategiassa ehdotetaan tiiviimpää yhteistyötä Euroopassa ja kansainvälisesti verkkorikollisuuden, muuntyyppisten verkkohyökkäysten, identiteettivarkauksien ja roskapostin torjumiseksi (esim. verkossa toimivat kansalliset ja EU-tason hälytysjärjestelmät seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornon ehkäisemiseksi).

Vanhukset ja vammaiset: uusia mahdollisuuksia

Sähköinen terveydenhuolto on erityisesti ikääntyvässä yhteiskunnassa tärkeä innovaatioala, joka voi tuottaa hyviä tuloksia vammaisten ja vanhusten tueksi.

EU-rahoituksen ansiosta tieto- ja viestintätekniikkaa on saatu käyttöön esimerkiksi älykkäissä asuinympäristöissä (Ambient Assisted Living, AAL), joiden avulla digitaaliajan yhteiskunta voi mahdollistaa itsenäisemmän ja ihmisarvoisemman elämän heikkokuntoisille, kroonisista vajaatoiminnoista kärsiville ja vammaisille.

AAL-ohjelmassa tuetaan innovaatioita ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä esimerkiksi kaatumisten ehkäisemisessä (koskettaa yli kolmannesta yli 65-vuotiaista EU:ssa) tai niiden yli 7 miljoonan EU-kansalaisen tukena, jotka kärsivät dementiasta, muistihäiriöistä, tarkkaavaisuushäiriöistä tai alentuneesta ongelmanratkaisukyvystä. Digitaalistrategialla pyritään kaksinkertaistamaan vanhusten itsenäisten asumisjärjestelyjen käyttö vuoden 2015 loppuun mennessä.

Eurooppalaisista 150 miljoonaa – noin 30 prosenttia väestöstä – ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Tämä ryhmä koostuu pääasiassa 65–74-vuotiaista. Myös esteettömyys ja käytettävyys ovat ongelma käyttäjille, joilla on erityisiä fyysisiä rajoitteita. Tämän digitaalisen kahtiajaon poistaminen voi auttaa heikommassa asemassa oleviin sosiaaliryhmiin kuuluvia osallistumaan tasapuolisemmin digitaaliseen yhteiskuntaan (myös heitä suoraan koskeviin palveluihin kuten verkossa tarjottaviin oppimis-, viranomais- ja terveydenhoitopalveluihin) ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja elämänlaatuaan.

Maaseudun ja syrjäseutujen asukkaat: yhteyksiä yhteisöille

Digitaalistrategian tavoitteena on tuoda laajakaista kaikkien, myös syrjäseuduilla asuvien, ulottuville vuoden 2013 loppuun mennessä. Uuden infrastruktuurin suuret rakentamiskustannukset yhdistettyinä alhaiseen väestötiheyteen ja sitä kautta vähäiseen kysyntätiheyteen merkitsevät, että teleyritykset eivät ole kovin halukkaita tarvittavan laajakaistainfrastruktuurin rakentamiseen.

Ongelman ratkaisemiseksi EU pyrkii jäsenvaltioiden kanssa vahvistamaan ja kohdentamaan paremmin aluerahastojen ja muiden rahoitusohjelmien käyttöä investointien tueksi ja investointikustannusten alentamiseksi. Digitaalistrategiassa kaavaillaan myös ehdotuksia, joilla pyritään varmistamaan, että osa taajuusylijäämästä – eli radiotaajuuksista, jotka vapautuvat siirryttäessä analogisista digitaalisiin televisiolähetyksiin – voidaan osoittaa langattomien laajakaistatekniikoiden käyttöön. Tämä on erityisen tärkeää, koska langattomat laajakaistatekniikat (maanpäällisen verkon tekniikat ja satelliittivälitteiset tekniikat) avaavat mahdollisuuksia uusille kiinnostaville palveluille, mutta ovat myös keskeisessä asemassa tuotaessa nopeita internet-yhteyksiä kaikkien ulottuville myös syrjäisillä alueilla ja maaseudulla.

Euroopan komissio tulee myöhemmin tänä vuonna ehdottamaan laajakaistaverkkojen kehittämiseksi kunnianhimoista eurooppalaista radiotaajuuspoliittista ohjelmaa, jolla pyritään tehostamaan radiotaajuushallintoa ja maksimoimaan hyödyt kuluttajille ja elinkeinoelämälle.


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site