Navigation path

Left navigation

Additional tools

MEMO/08/33

Bryssel 23. tammikuuta 2008

Muistio uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen lakipaketista

1. JOHDANTO

Viimeksi kuluneina vuosikymmeninä elämäntyylimme ja lisääntynyt vaurautemme on aiheuttanut energia-alalla melkoisia mullistuksia ja muuttanut samalla ratkaisevasti energiansaannin näkymiä. Jatkuvasti kasvava energiankysyntä, pilviin ponnahtavat öljynhinnat, epävarmuus energian toimituksista ja maapallon lämpenemiseen liittyvät pelot ovat saaneet meidät tajuamaan, että energiansaantia ei voida enää pitää itsestäänselvyytenä. Tästä syystä EU:n johtajat ovat sitoutuneet lisäämään uusiutuvan energian käyttöä; uusiutuvilla energiamuodoilla voimme korvata fossiilisia polttoaineita, monipuolistaa energialähteitämme ja pienentää hiilidioksidipäästöjämme. Kasvattamalla investointeja uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja uusiin teknologioihin edesautetaan kestävää kehitystä ja energian saannin turvaamista mutta luodaan myös uusia työpaikkoja, tuetaan talouskasvua sekä parannetaan kilpailukykyä ja maaseudun kehityksen edellytyksiä. Uusiutuvan energian käytön edistämiseksi tarvitaan kattavaa lainsäädäntökokonaisuutta. Se on ainoa tapa taata elinkeinoelämälle tarvittavat pitkäaikaiset vakaat puitteet, jotta yritykset voivat tehdä järkeviä investointipäätöksiä uusiutuvien energianlähteiden sektorilla ja auttaa EU:ta luomaan puhtaampaa, turvallisempaa ja kilpailukykyisempää energiatulevaisuutta.

2. TAUSTAA

Euroopan komissio antoi tammikuussa 2007 energiakysymyksiä ja ilmastonmuutosta koskevan kokonaisvaltaisen lakiehdotuksen. Ehdotuksessa käsitellään energiansaantia, ilmastonmuutosta ja teollista kehitystä. Kaksi kuukautta myöhemmin eurooppalaiset valtionpäämiehet hyväksyivät suunnitelman ja sopivat Euroopan energiapolitiikan periaatteista.

Suunnitelmassa asetetaan seuraavat tavoitteet:

20 %:n parannus energiatehokkuuteen
20 %:n vähennys kasvihuonekaasujen päästöihin
20 %:n osuus uusiutuville energialähteille EU:n energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä
10 %:n osuus biopolttoaineille liikenteen polttoaineissa vuoteen 2020 mennessä

Tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia: tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus on vain 8,5 prosenttia. Tavoitteen, eli 20 prosentin osuuden, saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä edellyttää mittavia ponnisteluja kaikilla taloudenaloilla ja kaikissa jäsenvaltioissa.

Asiassa on noudatettava EU:n yhteistä lähestymistapaa, jotta 20 prosentin tavoitteeseen tarvittavat toimet jakaantuvat tasapuolisesti jäsenvaltioiden kesken. Lisäksi on investointien kannalta tärkeää, että tavoitteet ja kehityspolut on selkeästi lyöty lukkoon.

3. KOMISSION EHDOTUS

Uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseen Euroopan komissio ehdottaa direktiiviä. Direktiivin tarkoituksena on vahvistaa kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet, joilla saavutetaan koko EU:n tasolla uusiutuville energianlähteille 20 prosentin osuus energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi asetetaan kullekin jäsenvaltiolle sitovaksi vähimmäistavoitteeksi biopolttoaineiden 10 prosentin osuus liikenteen polttoaineista.

Uusiutuvan energian käytössä tarkastellaan kolmea toimialaa: sähköntuotanto, lämmitys ja jäähdytys sekä liikenne. Jäsenvaltio voi itse päättää, miten kansallinen tavoite jakautuu näiden toimialojen kesken, ja valita kansallisiin olosuhteisiinsa parhaiten sopivat keinot sen saavuttamiseksi. Lisäksi jäsenvaltio voi päästä tavoitteeseensa tukemalla uusiutuvan energian kehittämistä muissa jäsenvaltioissa tai EU:n ulkopuolisissa maissa.

Liikenteen biopolttoaineiden 10 prosentin vähimmäisosuus koskee kaikkia jäsenvaltioita. Biopolttoaineilla voidaan helpottaa liikennealan öljyriippuvuutta, joka on yksi tärkeimmistä EU:n energiansaantiin liittyvistä epävarmuustekijöistä.

Direktiivillä pyritään lisäksi poistamaan turhia esteitä uusiutuvan energian käytön lisäämisen tieltä esimerkiksi yksinkertaistamalla sitä koskevia lupamenettelyjä. Samoin sillä pyritään edistämään uusiutuvien energiamuotojen laatua (esimerkiksi asettamalla biopolttoaineille vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ne todella tukevat kestävää kehitystä).

4. TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY

Jotta uusiutuvan energian 20 prosentin kokonaistavoitteeseen päästäisiin mahdollisimman tehokkaasti, on kunkin jäsenvaltion yksittäiset tavoitteet määriteltävä mahdollisimman tasapuolisesti. Tähän komissio ehdottaa viisivaiheista menetelmää:

  • Uusiutuvan energian osuus vuonna 2005 (laskelmissa käytettävä vertailuvuosi) korjataan niin, että siinä otetaan huomioon kansalliset lähtökohdat sekä jo saavutettu edistyminen niissä jäsenvaltioissa, joissa osuus oli vuosina 2001–2005 kasvanut yli 2 prosenttia.
  • Tähän korjattuun osuuteen vuonna 2005 lisätään kullekin jäsenvaltioille 5,5 prosenttia.
  • Tämä loppuosa tavoitteesta (0,16 tonniekvivalenttia EU:ssa asuvaa henkilöä kohti) painotetaan BKT/asukas-indeksillä, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden vaurauserot, ja kerrotaan sen jälkeen kunkin jäsenvaltion asukasmäärällä.
  • Nämä kaksi elementtiä yhdistetään, jolloin saadaan uusiutuvalle energialle tavoiteosuus energian loppukulutuksesta vuonna 2020.
  • Lopuksi tarkastetaan, että uusiutuvan energian tavoiteosuus vuonna 2020 ei missään jäsenvaltiossa ylitä sovittua enimmäisosuutta.

Tällä menetelmällä taakka voidaan jakaa oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken. Samalla sovelletaan kaupattavien alkuperätakuiden järjestelmää, joka auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa mahdollisimman kustannustehokkaasti: omien paikallisten uusiutuvien energialähteiden kehittämisen sijaan jäsenvaltio voi ostaa alkuperätakuita (todistuksia siitä, että tietty energiaerä on peräisin uusiutuvasta lähteestä) sellaisista muista jäsenvaltioista, joissa uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa halvemmalla.

5. BIOPOLTTOAINEET

Uusiutuvalle energialle liikenteessä asetettava 10 prosentin tavoite on asetettu samansuuruisena jokaiselle jäsenvaltiolle, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus liikenteen polttoaineiden saatavuudessa ja teknisissä eritelmissä. Sellaiset jäsenvaltiot, joilla ei ole biopolttoaineiden tuotantoon tarvittavia resursseja, voivat helposti hankkia biopolttoaineita muualta. Vaikka EU teknisesti pystyisikin täyttämään biopolttoainetarpeensa pelkästään oman tuotannon turvin, on sekä todennäköistä että toivottavaa että tavoitteeseen päästään oman tuotannon ja tuonnin yhdistelmällä.

On esitetty epäilyksiä siitä, onko biopolttoaineiden tuotanto kestävän kehityksen mukaista. Vaikka biopolttoaineet ovatkin olennainen tekijä uusiutuvan energian politiikassa ja keskeinen ratkaisu liikenteen päästöjen vähentämiseen, niitä ei tule edistää, ellei niiden tuotanto ole ympäristön kannalta kestävää. Suurin osa EU:ssa tällä hetkellä kulutetuista biopolttoaineista on tuotettu kestävän kehityksen periaatteita kunnioittavalla tavalla, mutta esitetty huoli on perusteltu ja asiaan on kiinnitettävä huomiota. Tästä syystä direktiivissä asetetaan tiukat ympäristökestävyyskriteerit, joilla varmistetaan, että EU:n tavoitteiden saavuttamiseen käytettävät biopolttoaineet tukevat kestävää kehitystä eivätkä ole ristiriidassa yleisten ympäristötavoitteidemme kanssa. Toisin sanoen niillä on päästävä ainakin tiettyyn kasvihuonekaasujen päästöjen vähimmäissäästöön ja niiden on täytettävä tietyt biologisen monimuotoisuuden suojeluun liittyvät vaatimukset. Näin esimerkiksi estetään biologisen monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaiden alueiden, kuten luonnonmetsien ja suojelualueiden, käyttö biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotannossa.

Biopolttoaineiden kehitystyö on muita uusiutuvan energian muotoja kalliimpaa, ja ilman biopolttoaineiden erillistä vähimmäistavoitetta ne jäisivät kehittämättä. Tällä on suuri merkitys, koska kasvihuonekaasupäästöjen kehitysnäkymät ovat synkimpiä juuri liikenteessä ja biopolttoaineet ovat ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantamisen ohella yksi niistä harvoista keinoista joilla voidaan realistisesti katsoen merkittävästi vaikuttaa liikenteen kasvihuonekaasujen päästöihin. Lisäksi liikennealan öljyriippuvuus on kaikista vakavin energiansaannin varmuuteen liittyvä ongelma. On myös syytä pitää mielessä toimiemme vaikutukset tulevaisuudessa: vuoden 2020 vanhat autot valmistetaan tänään. Ajoneuvovalmistajien on tiedettävä mille polttoaineille ne moottoreitaan kehittävät.

6. MITKÄ OVAT UUSIUTUVAN ENERGIAN EDUT?

Uusiutuvan energian lukuisat hyödyt ilmastonmuutoksen, energiansaannin varmuuden ja pitkän aikavälin talouskehityksen kannalta tunnustetaan laajalti. Komission analyysin mukaan uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisella olisi seuraavat vaikutukset:

  • Vuosittain tuotetaan 600–900 miljoonaa tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä – ilmastonmuutos hidastuu ja EU toimii hyvänä esimerkkinä muille maille.
  • Fossiilisia polttoaineita, joista suurin osa tuodaan muualta, säästyy vuosittain 200–300 miljoonaa tonnia – eurooppalaisten energiansaanti voidaan turvata paremmin.
  • Odotettavissa on lisää alan huipputeknologiayrityksiä, uusia markkinamahdollisuuksia ja työpaikkoja.

Kaikki tämä maksaa vuositasolla 13–18 miljardia euroa, mutta vastapainoksi investointi alentaa uusiutuvaa energiaa käyttävän teknologian hintoja ja uusiutuva energia saa yhä suuremman sijan energiatarjonnassa.

Uusiutuva energia on taloudellisesti järkevää

Nykypäivän öljyhinnoilla uusiutuvat energiamuodot nähdään yhä useammin myös taloudellisesti perusteltuna vaihtoehtona. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen lisääntyessä kustannusten voidaan olettaa alentuvan, kuten on käynyt esimerkiksi tietotekniikassa. Itse asiassa kustannukset ovat jo viime vuosina olleetkin laskussa.

Viime vuonna investoinnit uusiutuvaan energiaan lisääntyivät maailmantasolla 43 prosenttia. Aurinkovoimasta, tuulivoimasta, biopolttoaineista ja polttokennoista saatavien tulojen odotetaan kasvavan vuoteen 2016 mennessä noin 150 miljardiin euroon. Tuulivoimaan, aurinkovoimaan ja biopolttoaineisiin on tehty ennätysmäärä investointeja, kun alan teknologia on kehittynyt kypsälle tasolle, poliittisen tason pyrkimykset asiassa ovat vahvistuneet ja sijoittajien luottamus alaan vahvistunut.

Tämä kehitys tulee hyödyntämisen jatkumisen ja laajentamisen myötä edelleen etenemään. Toisaalla fossiilisten polttoaineiden, erityisesti öljyn, kustannukset ovat kasvaneet tasaisesti jo vuodesta 1998. Kehityskuvio on selkeä: uusiutuva energia halpenee, fossiiliset polttoaineet kallistuvat.

Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen auttaa osaltaan myös lisäämään paikallisia ja alueellisia työllistymismahdollisuuksia. Uusiutuvalla energialla on toimialana EU:ssa 30 miljardin euron liikevaihto ja noin 350 000 työpaikkaa. Työllistämismahdollisuudet ovat valtavat ja ulottuvat aurinkosähkökomponenttien huipputeknologian valmistuksesta tuulivoimaloiden ylläpitotehtäviin ja maatalouden biomassatuotantoon.

EU:n ennakoiva toiminta uusiutuvan energian alalla tarjoaa teollisuudelle erinomaisen tilaisuuden. Kun talouden muuttaminen vähähiiliseksi aloitetaan aikaistetusti, voidaan vähentää tarvetta radikaalimpiin ja hätäisempiin sopeutuksiin myöhemmässä vaiheessa. Fossiilisten polttoaineiden tuonnin väheneminen säästää selvää rahaa, ja energialähteitä monipuolistamalla voimme varmistaa, että EU on nykyistä paremmin suojassa ulkopuolisilta energiakriiseiltä.

Uusiutuva energia on ympäristön kannalta järkevää

Uusiutuvan energian tavoite on läheisessä yhteydessä kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeseemme. Ellemme merkittävästi lisää uusiutuvan energian osuutta EU:n energiavalikoimassa, on käytännössä mahdotonta saavuttaa EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet.

”Puhtaan energian” käsite ei kuitenkaan tarkoita pelkästään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, vaan se kattaa myös perinteiset ilmansaasteet, kuten typen oksidit, rikkidioksidit ja hiukkaspäästöt. Nämä ovat haitallisia niin terveydellemme kuin ympäristöllemmekin.

Fossiilisista polttoaineista saatava energia aiheuttaa ympäristövaikutuksia koko tuotantoketjussa poraus- ja kaivostoiminnasta ja tuotannosta aina kuljetuksiin ja loppukäyttöön saakka. Uusiutuvan energian kohdalla nämä kielteiset vaikutukset saadaan minimoitua ja joissain tapauksissa jopa kokonaan poistettua.

On tietysti selvää, ettei uusiutuva energia aina ole ongelmaton ratkaisu, ja tiettyjä ympäristönsuojelullisia ja maisemallisia haittoja ei voida kiistää, mutta nämä vaikutukset tulevat uusien teknisten ratkaisujen kautta ajan myötä pienentymään. Ja kokonaisuuden kannalta ei ole epäilystäkään siitä, että ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset ovat huomattavasti näitä haittoja merkittävämpiä.

Uusiutuva energia merkitsee varmaa energiansaantia

Riippuvuutemme vain muutamasta energialähteestä (öljy ja kaasu) herättää kasvavaa huolta. Öljy ei enää ole halpa perushyödyke, jota meillä olisi varaa pitää itsestäänselvyytenä. Vuosikymmenen alkuvuosina öljyn tynnyrihinnat olivat 25–30 dollarin luokkaa, kun taas tänä päivänä hinta liikkuu jo 100 dollarin tienovilla.

Jos asiaa tarkastellaan energian saantivarmuuden näkökulmasta, voidaan todeta, että EU:n uusiutuva energia tuotetaan pääosin EU:n alueella. Näin ollen se on vähemmän altista toimitushäiriöille ja lieventää polttoaineen hinnankorotuksia. On siis järkevää tuottaa suurempi osa energiastamme itse ja käyttää nykyistä useampia uusiutuvan energian lähteitä. Monimuotoinen energiavalikoima merkitsee vakaampaa energiansaantia.

EU:n kansalaiset suosivat uusiutuvaa energiaa

Kuluttajien suhtautuminen vihreään energiaan on sekin selvästi muuttumassa. Tutkimusten mukaan asiakkaat arvostavat uusiutuvien energialähteiden hyötyjä enemmän kuin perinteisiä saastuttavia energialähteitä ja suosivat sellaisia sähköyhtiöitä, jotka tuottavat ainakin osan sähköstään uusiutuvaa energiaa hyödyntävän teknologian avulla[1].

Tammikuussa 2007 tehdyn Eurobarometri-mielipidemittauksen mukaan 55 prosenttia Euroopan kansalaisista pitää uusiutuvien energiamuotojen käyttöä tulevaisuuden kannalta erittäin lupaavana vaihtoehtona. Vastaavasti 60 prosenttia katsoo, että energiatutkimuksen pitäisi olla yksi EU:n painopisteistä.

Kansalaiset näyttäisivät myös kannattavan energiajakauman muuttamista, tutkimuksen ja kehityksen lisäämistä sekä energia-alan vakauden takaamista.

Monien mielestä valtion olisi entistä enemmän pyrittävä siihen, että energiahinnat pysyvät alhaisina ja energiansaannin jatkuvuus voidaan turvata, ja 40 prosenttia kuluttajista on valmiita maksamaan enemmän uusiutuvista lähteistä olevasta energiasta.

Nämä tiedot vahvistavat selvästi sen, että uusiutuvat energiamuodot koetaan Euroopan kansalaisten keskuudessa erittäin tärkeäksi asiaksi. Yhä useammat katsovat, että uusiutuvan energian osuuden lisääminen on välttämätöntä, jos haluamme elää puhtaassa, kestävän kehityksen mukaisessa ja vakaassa ympäristössä.

7. UUSIUTUVA ENERGIA EU:SSA TÄLLÄ HETKELLÄ

Euroopan unioni on jo nyt maailmanjohtaja uusiutuvassa energiassa ja alalla on valtava ja yhä kasvava merkitys maailmantaloudessa. EU:n tahtotilana on pysyä tämän nopeasti kehittyvän alan eturintamassa. Kehitys on kuitenkin olla epätasaista eri puolilla EU:ta, ja uusiutuvilla energialähteillä on EU:n kokonaisenergiavalikoimassa vasta pieni osuus verrattuna kaasuun, öljyyn ja hiileen.

Uusiutuvat eri energiamuodot ovat teknologisessa ja kaupallisessa kehityksessään eri asteilla. Tietyillä alueilla ja tietyissä olosuhteissa esimerkiksi tuulivoima, vesivoima, biomassa ja aurinkolämpö ovat jo taloudellisesti elinkelpoisia vaihtoehtoja. Toisaalta taas esimerkiksi aurinkosähkön menestyminen edellyttää kysynnän kasvua ja sen myötä mittakaavaetuja ja alhaisempia kustannuksia.

Tällä hetkellä uusiutuvan energian alalla on voimassa kaksi EU-direktiiviä: yksi sähköntuotannon ja yksi biopolttoaineiden osalta. Kolmannella osa-alueella – lämmityksessä ja jäähdytyksessä – ei toistaiseksi ole ollut EU-lainsäädäntöä. Vuoteen 2020 ulottuva tavoitteenasettelu antaa tilaisuuden ehdottaa kattavaa direktiiviä, jolla säänneltäisiin näitä kaikkia uusiutuvan energian käytön kolmea osa-aluetta. Näin näillä eri aloilla voidaan toteuttaa paitsi alakohtaisia toimia myös yhteisiä toimia kaikille aloille yhteisten kysymysten (esim. tukijärjestelmät ja hallinnolliset esteet) ratkaisemiseksi. Yhteinen direktiivi ja yhteiset kansalliset toimenpidesuunnitelmat rohkaisevat jäsenvaltioita suhtautumaan energiapolitiikkaan kokonaisvaltaisemmin ja keskittämään voimavarat mahdollisimman tehokkaasti.

Euroopan komission uudessa direktiiviehdotuksessa määritellään uusiutuvan energian tavoitteet ja luodaan vakaat ja kattavat puitteet kaikentyyppiselle uusiutuvalle energialle. Tämä on olennaisen tärkeää investoijien luottamuksen kannalta. Ilman riittäviä investointeja uusiutuvat energialähteet eivät pääse siihen asemaan, jota niiltä odotetaan. Kokonaisuus on kuitenkin riittävän joustava, jotta siinä voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden erityisolosuhteet ja varmistaa, että jäsenvaltioilla on liikkumavaraa saavuttaa tavoitteensa mahdollisimman kustannustehokkaasti, esimerkiksi hyödyntämällä uutta paranneltua alkuperätakuujärjestelmää. Lisäksi direktiivi sisältää erityissäännöksiä, joilla poistetaan uusiutuvan energian kehityksen esteitä, kuten kohtuutonta byrokratiaa, ja kannustetaan käyttämään kaikkien tehokkaimpia uusiutuvan energian muotoja.


[1] Union of concerned scientists, www.ucsusa.org.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website