Navigation path

Left navigation

Additional tools

MEMO/07/5

Bryssel 10. tammikuuta 2007

Biopolttoaineet uskottavia vaihtoehtoja liikenteessä käytettävälle öljylle

Biopolttoaineiden käytön edistäminen liikenteessä on yksi Euroopan politiikan keskeisistä tavoitteista, sillä öljyn hinnat nousevat ja EU tarvitsee vakaata, varmaa ja ympäristöystävällistä energiahuoltoa. Biopolttoaineet ovat tällä hetkellä ainoa keino liikennealan öljyriippuvuuden vähentämiseksi merkittävässä määrin. Komissio on hahmottelemansa Euroopan energiapolitiikan mukaisesti sitoutunut kannustamaan biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä, ja se ehdottaa, että moottoripolttoaineissa käytettäville biopolttoaineille asetetaan 10 prosentin sitova vähimmäistavoite, joka olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä.

Liikenne Euroopassa lisääntyy jatkuvasti. Henkilö- ja kuorma-autot tarjoavat niin suuria sosioekonomisia etuja, että nykyisin on vaikeaa kuvitella elämää ilman niitä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa kestämättömäksi. Liikenne tuottaa lähes kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä – ilmastonmuutosta eniten aiheuttavasta kasvihuonekaasusta – ja päästöjen odotetaan kasvavan voimakkaasti. Tämän lisäksi liikenneala nojautuu 98-prosenttisesti öljyyn, lähinnä EU:n ulkopuolelta tuotuun fossiiliseen polttoaineeseen, jonka hinta nousee väistämättä varantojen ehtyessä.

EU:n mielestä tähän tilanteeseen on reagoitava välittömästi: se kannustaa dieselin ja bensiinin korvaamiseen biopolttoaineilla, jotka ovat puhtaita, uusiutuvia ja orgaanisesta aineksesta valmistettuja. Biopolttoainealan kehittäminen luo myös työpaikkoja ja avaa maataloustuotannolle uusia markkinoita. Lisäksi biopolttoaineet auttavat ratkaisemaan laajoja yhteisiä ongelmia, joita ovat esimerkiksi energialähteiden monipuolistaminen ja Kioton pöytäkirjan sitoumusten täyttäminen.

Vuonna 2003 annetussa biopolttoainedirektiivissä Eurooppa asetti tavoitteekseen korvata biopolttoaineilla vuoteen 2005 mennessä 2 prosenttia ja vuoteen 2010 mennessä 5,75 prosenttia liikennekäyttöön tarkoitetusta bensiinistä ja dieselistä. Vuoden 2005 tavoitteeseen ei päästy. Vuoteen 2010 mennessä voidaan odottaa parempia tuloksia, jotka eivät kuitenkaan riitä vuoden 2010 tavoitteeseen pääsemiseksi. Sen vuoksi komissio ehdottaa lainsäädäntökehyksen tiukentamista siten, että biopolttoaineiden markkinaosuus olisi vuonna 2020 vähintään 10 prosenttia.

Vaikka useimmat biopolttoaineet saavat aikaan huomattavia säästöjä kasvihuonekaasupäästöissä, niitä on mahdollista tuottaa tavoilla, jotka eivät tuota tällaisia säästöjä tai jotka luovat muita ympäristöongelmia. Komissio ehdottaa kannustin- tai tukijärjestelmän käyttöönottamista, jotta tällainen tilanne vältettäisiin ja jotta rohkaistaisiin ”toisen sukupolven” biopolttoaineiden kehittämistä.

Biopolttoaineiden käyttöä ja tuotantoa voidaan Euroopan tasolla edistää monilla tavoilla. Verovapautuksia on käytetty jo pitkään biopolttoaineiden tukemiseksi. Lisäksi useat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet ottavansa käyttöön biopolttoaineita koskevia velvoitteita. Niissä vaaditaan polttoainetoimittajia saattamaan markkinoille tietty prosenttiosuus biopolttoaineita, mikä tarjoaa sijoittajille turvaverkon ja vauhdittaa biopolttoaineteollisuutta.

Tällä hetkellä yleisimmät biopolttoaineet ovat biodiesel (valmistetaan öljykasveista kuten rapsin ja auringonkukan siemenistä) ja bioetanoli (valmistetaan sokeri- ja tärkkelyskasveista kuten juurikkaista tai viljasta). Nämä kaksi nestemäistä liikennepolttoainetta voivat suurelta osin korvata dieselin ja bensiinin. Niitä voidaan tankata uudenaikaisiin autoihin (autojen moottoreita ei tarvitse muuttaa, jos biopolttoaineen osuus polttoaineseoksessa on pieni; jos osuus on suuri, moottoreihin on tehtävä muutoksia, jotka ovat kuitenkin hinnaltaan vähäisiä), ja niiden jakelu ei edellytä muutoksia nykyisiin infrastruktuureihin. Tutkimus on käynnissä sellaisten ”toisen sukupolven” tuotantotekniikoiden kehittämiseksi, joilla biopolttoaineita voidaan valmistaa puuaineksesta, ruohoista ja eräistä muuntyyppisistä jätteistä.

Liite: Biopolttoaineiden käytön edistyminen jäsenvaltioissa vuosina 2003–2005

Jäsenvaltio
Biopoltto-aineiden osuus
2003 (%)
Biopoltto-aineiden osuus
2004 (%)
Biopoltto-aineiden osuus
2005 (%)
Kansallinen ohjeellinen tavoite
2005 (%)
Itävalta
0,06
0,06
0,93
2,50
Belgia
0,00
0,00
0,00
2,00
Kypros
0,00
0,00
0,00
1,00
Tšekki
1,09
1,00
0,05
3,70[1]
Tanska
0,00
0,00
Ei tietoja
0,10
Viro
0,00
0,00
0,00
2,00
Suomi
0,11
0,11
Ei tietoja
0,10
Ranska
0,67
0,67
0,97
2,00
Saksa
1,21
1,72
3,75
2,00
Kreikka
0,00
0,00
Ei tietoja
0,70
Unkari
0,00
0,00
0,07
0,60
Irlanti
0,00
0,00
0,05
0,06
Italia
0,50
0,50
0,51
1,00
Latvia
0,22
0,07
0,33
2,00
Liettua
0,00
0,02
0,72
2,00
Luxemburg
0,00
0,02
0,02
0,00
Malta
0,02
0,10
0,52
0,30
Alankomaat
0,03
0,01
0,02
2,00[2]
Puola
0,49
0,30
0,48
0,50
Portugali
0,00
0,00
0,00
2,00
Slovakia
0,14
0,15
Ei tietoja
2,00
Slovenia
0,00
0,06
0,35
0,65
Espanja
0,35
0,38
0,44
2,00
Ruotsi
1,32
2,28
2,23
3,00
Yhdistynyt kuningaskunta
0,026[3]
0,04
0,18
0,19[4]
EU-25
0,5 %
0,7 %
1,0 %
(arvio)
1,4 %

Lähde: biopolttoainedirektiivissä säädetyt jäsenvaltioiden kertomukset.


[1] 2006
[2] 2006
[3] Määrällisesti ilmoitettuna 0,03 %, joka vastaa energiasisällöllisesti 0,26 %:ia, kun biodieselin osuudeksi oletetaan 100 %.
[4] Määrällisesti ilmoitettuna 0,3 %, joka vastaa energiasisällöllisesti 0,19 %:ia, kun oletetaan, että biodieselin ja bioetanolin suhde on 50:50.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website