Navigation path

Left navigation

Additional tools

Usein kysyttyä: talousarvio ja rahoitusnäkymät

European Commission - MEMO/04/30   10/02/2004

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

MEMO/04/30

Bryssel, 10. helmikuuta 2004

Usein kysyttyä: talousarvio ja rahoitusnäkymät

    Euroopan unionin talousarvio

Mistä varat saadaan?

Vuonna 1970 toteutetusta talousarviouudistuksesta lähtien Euroopan yhteisö on rahoittanut menonsa nk. omista varoista. Omia varoja on neljää eri tyyppiä. Jäsenvaltiot maksavat ne yhteisölle automaattisesti ilman, että tähän tarvitaan kansallisten viranomaisten eri päätöstä. Vuonna 2004 EU:n talousarvion tuloista 73,4 prosenttia saadaan bruttokansantuloon (BKTL) perustuvista varoista, 1,3 prosenttia maatalousmaksuista, 10,4 prosenttia tullimaksuista ja 14,1 prosenttia arvonlisäverosta.

Omien varojen järjestelmästä säädetään neuvoston päätöksessä, jota on viimeksi tarkistettu 29. syyskuuta 2000:

http://ec.europa.eu/budget/pdf/financing/decisionrp_09_2000/jol253fi.pdf

Omien varojen järjestelmää koskevat päätökset on tehtävä yksimielisesti ja ne on saatettava jäsenvaltioiden kansanedustuslaitosten hyväksyttäviksi ennen kuin ne tulevat voimaan. Lisätietoja omien varojen järjestelmästä

http://ec.europa.eu/budget/financing/index_en.htm

    Mihin varat käytetään?

Lähes 80 prosenttia vuoden 2004 talousarviomäärärahoista käytetään maataloustukeen, joka myönnetään EMOTR:n (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto) tukiosastosta, sekä rakennetoimiin (rakenne- ja koheesiomenot). Maataloustuen osuus on 44 prosenttia ja rakennetoimien osuus 34 prosenttia. Muita käyttökohteita ovat ulkoiset toimet (6,9 prosenttia), sisäiset politiikat (7 prosenttia) ja hallintomenot (6 prosenttia).

    Kuka päättää vuosittaisesta talousarviosta?

Euroopan unionin talousarviosta päättävät Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti. Komissio tekee talousarvioesityksen, jota neuvosto ja Euroopan parlamentti tarkastelevat kumpikin kahdessa käsittelyssä. Neuvosto tekee lopullisen päätöksen tietyistä menoista, jotka ovat lähinnä maatalousmenoja. Kaikkien muiden menojen osalta lopullinen päätösvalta on Euroopan parlamentilla. Talousarvion laatiminen aloitetaan toukokuussa, jolloin komissio tekee talousarvioesityksen, ja päätetään yleensä joulukuussa, jolloin Euroopan parlamentti hyväksyy talousarvion.

    Mitä tarkoitetaan "nettorahoitusosuudella"?

"Nettorahoitusosuus" ei ole tekninen eikä oikeudellinen termi. Koska Euroopan yhteisöllä on omia varoja, jäsenvaltiot eivät tarkkaan ottaen osallistu yhteisön toiminnan rahoittamiseen. Käytännössä voidaan kuitenkin laskea, miten paljon kultakin jäsenvaltiolta on saatu varoja, ja verrata tätä määrää varoihin, jotka jäsenvaltio on saanut yhteisön eri ohjelmista. Nämä tiedot julkaistaan vuosittaisessa kertomuksessa menojen jakautumisesta EU:n jäsenvaltioiden kesken

http://ec.europa.eu/budget/agenda2000/reports_en.htm

Nettorahoitusosuuden laskeminen on kuitenkin vain tekninen toimenpide, jossa ei voida ottaa huomioon muita etuja, joita Euroopan yhteisöön kuulumisesta saadaan. Näitä ovat mm. taloudellinen yhdentyminen ja geopoliittinen vakaus.

    Kuka päättää varojen käytöstä?

Talousarvion toteuttamisesta vastaa komissio, joka noudattaa tässä varainhoitoasetusta ja jonka toimintaa tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti valvovat. Perustamissopimuksen 274 artiklassa määrätään, että "komissio toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa .... moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti".

Vaikka komissio vastaa pääsääntöisesti suoraan talousarvion toteuttamisesta, se tukeutuu laajalti jäsenvaltioihin tiettyjen politiikkojen, etenkin maatalous- ja rakennemenojen, hallinnoinnissa. Komissio valvoo yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että hankkeet toteutetaan ja varat käytetään asianmukaisesti.

    Mikä on EU:n talousarvion enimmäismäärä?

Omien varojen eli jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon suorittamien maksujen enimmäismäärä on 1,24 prosenttia EU:n bruttokansantulosta. Määrä vahvistetaan omia varoja koskevassa päätöksessä, jonka muuttamiseen tarvitaan yksimielinen päätös ja jolle tarvitaan jäsenvaltioiden kansanedustuslaitosten hyväksyntä. Rahoitusnäkymissä vahvistettu yhteenlaskettu enimmäismäärä voidaan jättää tätä ehdotonta menokattoa pienemmäksi, jotta voitaisiin varautua ennakoimattomiin menoihin. Vuosittaisen talousarvion loppusumma on yleensä molempia enimmäismääriä pienempi.

    Mitä ovat maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat?

Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat ovat hankkeisiin ja ohjelmiin osoitettuja määrärahoja, joista voidaan kunakin vuonna tehdä sitoumus. Niiden perusteella EU:lle syntyy velvoite edunsaajaa kohtaan.

    Mitä ovat maksumääräyksiin käytettävät määrärahat?

Maksumääräyksiin käytettävät määrärahat ovat todellisia käteisvaroja, jotka jäsenvaltiot rahoittavat ja jotka voidaan käyttää tiettynä vuonna. Maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen määrä ei ole sama kuin maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen määrä, koska monivuotisia ohjelmia ja hankkeita koskevat sitoumukset tehdään yleensä samana vuonna kuin niitä koskevat päätökset, mutta maksut suoritetaan vaiheittain vuosien kuluessa ohjelman tai hankkeen toteutuksen edetessä. Maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat ovat yleensä pienemmät kuin maksusitoumuksiin käytettävät määrärahat, koska EU:n talousarvio kasvaa ja jotkin hankkeista jäävät toteutumatta.

    Rahoitusnäkymät

Mitä tarkoitetaan rahoitusnäkymillä?

Rahoitusnäkymät ovat monivuotinen rahoitussuunnitelma, jossa vahvistetaan Euroopan unionin menojen enimmäismäärät ja jossa asetettuja menokattoja on noudatettava vuosittaisen talousarvion laadinnassa. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio päättävät yhdessä rahoitusnäkymistä, joissa vahvistetaan EU:n käyttöön osoitettujen omien varojen enimmäismäärien puitteissa menokatot tärkeimmille otsakkeille tiettyä ajanjaksoa varten. Näitä menokattoja on noudatettava vuosittaisen talousarvion laadinnassa.

Rahoitusnäkymissä vahvistetaan unionin politiikan painopistealojen rahoitus, ja ne ovat samalla budjettikurin ja suunnittelun väline, jolla hallitaan EU:n talousarvion rahoitusta.

    Mihin rahoitusnäkymillä pyritään?

Rahoitusnäkymien tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa talousarviota koskeva kurinalaisuus eli hallita talousarviosta rahoitettavien menojen kehitystä. Niillä pyritään myös varmistamaan EU:n menojen ennustettavuus keskipitkällä aikavälillä sekä parantamaan toimielinten välistä yhteistyötä vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

Yhteisön rahoitusjärjestelmän poliittinen ja institutionaalinen tasapaino heikkeni asteittain 1980-luvulla. Kaudelle olivat tyypillisiä lisääntyvät jännitteet, joiden vuoksi vuotuinen talousarviomenettely vaikeutui vaikeutumistaan ja resurssit vastasivat yhä huonommin yhteisön tarpeita. Toistuvien budjettikriisien johdosta yhteisön toimielimet sopivat menetelmästä, jolla parannetaan talousarviomenettelyä ja taataan samalla talousarviota koskeva kurinalaisuus.

    Miten rahoitusnäkymät hyväksytään?

Nykyiset rahoitusnäkymät ovat olennainen osa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välistä toimielinten sopimusta1. Rahoitusnäkymissä vahvistetaan yhteisön tulevien menojen enimmäismäärät ja jakautuminen.

Eurooppa-neuvosto (EU:n jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet) tekee komission ehdotuksen perusteella yksimielisen määriä koskevan päätöksen, jolle tarvitaan Euroopan parlamentin hyväksyntä. Päätös katsotaan hyväksytyksi, kun parlamentti on hyväksynyt sen kaikkien jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä (vähintään 315 ääntä).

    Rahoitusnäkymien hyväksymisaikataulu

Ensimmäisessä vaiheessa komissio julkaisee tiedonannon 10. helmikuuta 2004.

Eurooppa-neuvosto (kesäkuussa pidettävä Eurooppa-neuvoston kokous) ja parlamentti (laajentumisen jälkeen muodostettu uusi Euroopan parlamentti) vastaavat komission tiedonantoon. Komissio tekee virallisen ehdotuksen ennen kesäkauden alkua. Eurooppa-neuvoston toivotaan tekevän päätöksensä vuoden 2005 alkupuoliskolla.

    Aikataulun valintaan vaikuttaneet syyt

Keväällä 1999 hyväksytty Agenda 2000 -ohjelma, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2000, hyväksyttiin liian myöhään: rakennerahastoja koskevaa ohjelmatyötä ei saatu päätökseen ajoissa, mikä johti merkittäviin viivästyksiin kauden ensimmäisinä vuosina.

On otettava huomioon, että rahoitusnäkymien vahvistaminen 25 jäsenvaltion EU:ssa on todennäköisesti monimutkaisempaa kuin 15 jäsenvaltion EU:ssa.

    Voidaanko rahoitusnäkymiä muuttaa niiden hyväksymisen jälkeen, jos esimerkiksi määrät osoittautuvat riittämättömiksi?

Rahoitusnäkymiin vuosittain tehtävässä teknisessä mukautuksessa otetaan huomioon bruttokansantulon ja inflaation kehitys. Rahoitusnäkymiä voidaan poikkeusolosuhteissa myös tarkistaa komission ehdotuksesta. Tarkistukselle tarvitaan neuvoston ja parlamentin hyväksyntä. Käytännössä rahoitusnäkymiä tarkistetaan vain harvoin.

    Mikä on rahoitusnäkymien oikeudellinen perusta?

Rahoitusnäkymät vahvistetaan toimielinten sopimuksessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisellä päätöksellä. Rahoitusnäkymiä ei mainita nykyisissä perussopimuksissa.

    Mitä valmistelukunta on ehdottanut rahoitusnäkymistä?

Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta ehdotti laatimassaan luonnoksessa Euroopan perustuslaiksi, että rahoitusnäkymät sisällytetään tulevaan perustuslakiin monivuotisen rahoituskehyksen nimellä. Tämä osoittaa, että rahoitusnäkymät ovat olleet tehokas väline, jolle olisi luotava pysyvä oikeusperusta. Perustuslakiehdotuksen mukaan rahoitusnäkymät vahvistetaan vähintään viideksi vuodeksi neuvoston antamalla eurooppalailla. Ehdotuksessa esitetään lisäksi, että neuvosto päättää yksimielisesti ensimmäisistä perussopimuksen hyväksymisen jälkeisistä rahoitusnäkymistä.

    Seuraavien rahoitusnäkymien voimassaolo

Seuraavien rahoitusnäkymien soveltaminen aloitetaan tammikuussa 2007. Edellisten rahoitusnäkymien voimassaoloaika on ollut joko viisi tai seitsemän vuotta. Komissio ehdottaa voimassaoloajaksi jatkossa viittä vuotta, joka vastaa paremmin komission ja Euroopan parlamentin saamien valtuuksien voimassaoloaikoja, vaikka tämä edellyttää sitä, että seuraavat rahoitusnäkymät vahvistetaan vielä seitsemäksi vuodeksi oikean rytmin saavuttamiseksi.

    Milloin vahvistettiin ensimmäiset rahoitusnäkymät?

Ensimmäiset rahoitusnäkymät vahvistettiin vuonna 1988 viiden vuoden jaksoksi.

Viimeksi kuluneilla kolmella kaudella voimassa olleiden rahoitusnäkymien tarkoituksena oli tukea yhtenäisasiakirjaa (1988-1992, "Delors I paketti"), Maastrichtin sopimuksen täytäntöönpanoa (19931999, "Delors II -paketti") ja EU:n laajentumista (2000-2006, "Agenda 2000"). Nämä paketit kattoivat joko viiden (Delors I paketti) tai seitsemän vuoden (Delors II paketti ja Agenda 2000 ohjelma) jakson. Nykyiset rahoitusnäkymät ovat voimassa vuoteen 2006 asti.

    Agenda 2000

Komissio esitti heinäkuussa 1997 tiedonannon "Agenda 2000: kohti vahvempaa ja laajempaa unionia". Tiedonannossa käsiteltiin yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan tulevaisuutta, liittymistä edeltävän strategian laatimista, laajentumisen vaikutuksia sekä yhteisön toiminnan rahoittamista.

Maaliskuussa 1998 komissio esitti yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevien säädösehdotusten ja rakennetoimia sekä liittymistä edeltävää tukea koskevien uusien suuntaviivojen lisäksi uudet rahoitusnäkymät jaksoksi 2000-2006 ja kertomuksen 29. lokakuuta 1993 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanosta ja uudistamisesta. Lokakuussa 1998 komissio lisäsi Agenda 2000 asiakirjoihin kertomuksen omien varojen järjestelmän toiminnasta.

Suurin osa Agenda 2000 ohjelmapaketista hyväksyttiin 24.25. maaliskuuta 1999 Berliinissä pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Euroopan parlamentti hyväksyi uuden toimielinten sopimuksen viimeisen neuvottelukierroksen jälkeen 6. toukokuuta 1999. Sopimus sisältää vuosiksi 20002006 vahvistetut rahoitusnäkymät.

Euroopan unionin rahoituskehys:

http://ec.europa.eu/budget/financialfrwk/index_en.htm#why

    Mistä löytyy nykyisin voimassa oleva toimielinten sopimus?

Nykyiset rahoitusnäkymät vuosiksi 20002006 on vahvistettu 6. toukokuuta 1999 tehdyssä toimielinten sopimuksessa, joka on julkaistu Euroopan yhteisön virallisessa lehdessä (EYVL C 172, 18.6.1999). Sopimukseen voi tutustua budjettipääosaston verkkosivuilla:

http://ec.europa.eu/budget/pdf/financialfrwk/aii1999/aiida.pdf

    Mitä tarkoitetaan otsakkeella?

Rahoitusnäkymät on jaettu otsakkeisiin, jotka vastaavat yhteisön menojen tärkeimpiä ryhmiä. Esimerkiksi nykyinen otsake 1 sisältää maatalousmenot ja otsake 2 rakennetoimet. Kullekin otsakkeelle on vahvistettu maksusitoumuksiin käytettävien määrärahojen vuotuinen enimmäismäärä ja kukin otsake vastaa yhtä Euroopan unionin toiminnan keskeistä tavoitetta rahoitusnäkymien voimassaolojaksolla. Talousarvion rakenne on vuodesta 1988 vastannut rahoitusnäkymien rakennetta, sillä tällöin nähdään helpommin, miten paljon varoja kutakin tavoitetta varten on osoitettu.

Komissio ehdottaa, että vuoden 2006 jälkeen otetaan käyttöön uudistettu otsakerakenne. Yhteisön menot luokitellaan rahoitusnäkymien uudessa rakenteessa toimintalohkoihin. Kokonaismenojen jakautuminen otsakkeittain vastaa näin kyseiseksi jaksoksi asetettuja politiikan painopisteitä.

    Mitä tarkoitetaan enimmäismäärällä?

Enimmäismäärällä tarkoitetaan kunkin otsakkeen kokonaismäärälle tietyksi vuodeksi asetettua ylärajaa.

Rahoitusnäkymät eroavat rahoitussuunnitelmasta, koska niissä asetetut enimmäismäärät sitovat toimielinten sopimuksen osapuolia.

Niitä ei myöskään voida pitää monivuotisena talousarviona, sillä talousarviomenettelyä tarvitaan edelleen vuosittain todellisten menojen määrän vahvistamiseksi enimmäismäärien puitteissa sekä varojen jakamiseksi eri budjettikohtien kesken.

Rahoitusnäkymiin sisältyvässä taulukossa on ilmoitettu maksumäärärahojen absoluuttinen kokonaismäärä sekä miljoonina euroina että prosentteina suhteessa BKTL-kasvuennusteen perusteella laskettuun yhteisön bruttokansantuloon. Määrät voidaan näin suhteuttaa myös omien varojen enimmäismäärään, joka vahvistetaan omia varoja koskevassa päätöksessä niin ikään prosentteina yhteisön bruttokansatulosta. Omien varojen enimmäismäärä on tällä hetkellä 1,24 prosenttia suhteessa EU:n BKTL:oon.

    Käytetäänkö kaikki rahoitusnäkymien mukaiset määrärahat aina kokonaisuudessaan?

    Aiempia vuosia koskevat tiedot osoittavat, että vuosittaiset talousarviot ovat aina jääneet selkeästi enimmäismääriä pienemmiksi.

      Aikaisemmin maksusitoumuksiin käytettävissä olleet määrärahat

'

1988

Delors I

1994

Delors II

1995

(EU-15)

2000

Agenda 2000

2001200220032004 (EU-25)
Rahoitusnäkymät

%

45 30373 48680 94393 79297 189100 672102 145115 434
Prosentteina BKTL:sta (BKTL vuodelta 2002)1,12%1,27%1,26%1,13%1,13%1,13%1,10%1,08%
Hyväksytty talousarvio milj. €45 30371 78979 84393 32397 00099 43599 686111 300

1  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 6 päivänä toukokuuta 1999, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta, EYVL C 172, 18.6.1999.

Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website