Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

MEMO/03/3

Bryssel 8. tammikuuta 2003

BSE:hen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia

Millainen on EU:n nykyinen BSE-tilanne?

BSE:n yleinen esiintymisaste Euroopan unionissa on laskussa, mihin on ensisijaisesti vaikuttanut Yhdistyneen kuningaskunnan tilanteen kohentuminen. BSE-tapausten määrän odotetaan vuonna 2002 olevan noin 3 prosenttia vuonna 1992 tai 1993 kirjatuista tapauksista. Muutamissa jäsenvaltioissa tapausten määrä kasvoi edelleen vuonna 2002. Syynä tähän ovat lähinnä heinäkuusta 2001 käyttöön otetut laajemmat BSE-testaukset. EU on säätänyt lukuisia lakeja väestön suojelemiseksi BSE:n aiheuttamilta riskeiltä. Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien BSE:tä koskevien EU-sääntöjen täysimääräinen täytäntöönpano. Jos nämä toimenpiteet pannaan tiukasti täytäntöön, kuluttajat voivat luottaa naudanlihan olevan turvallista.

Euroopan parlamentin ja neuvoston 22. toukokuuta 2001 antamalla asetuksella (EY) N:o 999/2001[1] saatetaan kaikki yli 60:ssä komission päätöksessä vuosien mittaan annetut BSE:tä koskevat, voimassa olevat toimenpiteet yksiin kattaviin puitteisiin ja konsolidoidaan ja saatetaan ne ajan tasalle tieteellisiä lausuntoja ja kansainvälisiä standardeja varten. Lisäksi asetuksessa otettiin käyttöön joitakin uusia välineitä BSE:n ja muiden samantapaisten sairauksien, kuten scrapien, aiheuttaman riskin hallitsemiseksi kaikissa eläinlajeissa ja eläinperäisissä tuotteissa.

BSE ja vCJD

Mikä on BSE:n alkuperä ja esiintyvyys EU:ssa?

Naudan spongiforminen enkefalopatia (BSE) on karjassa esiintyvä aivotauti. Se diagnosoitiin ensimmäisen kerran Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 1986. Tauti saavutti epidemianomaisen mittakaavan, kun karjan rehuun lisättiin eläimistä tuotettua lihaluujauhoa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli 1. lokakuuta 2002 mennessä löydetty noin 181 000 BSE-tapausta ja muualla Euroopan unionissa noin 3 200 tapausta. Vuonna 2002 havaittujen BSE-tapausten syntymävuosien jakautuminen on samantyyppinen kuin vuonna 2001: suurin osa karjasta oli syntynyt vuosina 1994, 1995 tai 1996. Tämä on vahva merkki siitä, että vuodesta 1996 tartunnan saaneiden eläinten määrä on laskemassa ja että vuosina 1996-1997 toteutetuilla toimenpiteillä on ollut myönteinen vaikutus. EU:ssa tutkitaan nykyään kaikki yli 30 kuukauden ikäiset terveet teurastetut naudat, ennen kuin niitä saa käyttää ihmisravinnoksi. BSE-tapauksia havaitaan alle 1 tapaus 30 000:ta nautaa kohden. Testeissä positiivisen tuloksen saaneet eläimet tuhotaan täysin.

Mikä on ihmisissä esiintyvä vastaava tauti - vCJD?

Creutzfeld-Jakobin taudin uusi variantti (vCJD) diagnosoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. Nykyään oletetaan yleisesti, että sen aiheuttaa BSE:n siirtyminen eläimistä ihmisiin. EU:ssa oli 1. tammikuu 2003 mennessä 137 vahvistettua tai epäiltyä tautitapausta, joista useimmat ovat nuoria ihmisiä. Useimmat tapaukset ovat ilmenneet Yhdistyneessä kuningaskunnassa (129). Ranskassa on lisäksi ilmennyt 6 tapausta ja Irlannissa ja Italiassa kummassakin 1 tapaus.

Arviot vCJD-tapausten tulevasta lukumäärästä vaihtelevat suuresti, koska tartunnan aiheuttajalle altistumisen ja oireiden ilmaantumisen välisestä itämisajasta tiedetään liian vähän. On kuitenkin selvää, että vastaisuudessa ilmi tulevat tapaukset johtuvat pääsääntöisesti aiemmasta altistumisesta tartunnan aiheuttavalle ainekselle - ennen viime vuosina tapahtunutta valvonnan tiukentamista.

Mitä voidaan sanoa BSE:n esiintyvyydestä jäsenvaltioittain?

Tällä hetkellä BSE:n kokonaisesiintyvyys yhteisössä on laskemassa. Syynä tähän ovat BSE-tapausten vähentyminen niin Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuin useimmissa muissakin jäsenvaltioissa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa esiintyvyys on vähentynyt jyrkästi epidemian huippuvuonna 1992 havaituista yli 37 056 tapauksesta 1 194 tapaukseen vuonna 2001.

Muissa jäsenvaltioissa tautitapausten määrä vaihteli vuonna 2001 Ranskan 277 tapauksesta Itävallan, Suomen ja Kreikan yhteen tapaukseen. Jälkimmäisissä kolmessa jäsenvaltiossa kyseessä olivat ainoat tähän asti havaitut tapaukset. Luxemburgissa ei havaittu BSE:tä vuonna 2001, mutta se ilmoitti yhdestä tapauksesta vuonna 2002 ja yhdestä vuonna 1997. Ruotsi ei ole toistaiseksi ilmoittanut BSE-tapauksista.

EU:ssa ilmenneiden tapausten lukumäärästä saa tietoa BSE:tä koskevien Euroopan komission Internet-sivujen tilasto-osasta.

Millainen on BSE:n nykyinen testausohjelma EU:ssa?

Kaikki eläimet, joissa esiintyy BSE:hen viittaavia merkkejä, on ehdottomasti tutkittava. Lisäksi 1. tammikuuta 2001 lähtien on täytynyt tehdä kuoleman jälkeiset BSE-pikatestit seuraaville eläimille:

  • hätäteurastetut eläimet tai eläimet, joissa näkyi jonkinlaisia sairauden merkkejä teurastamossa tehdyssä ante mortem -tutkimuksessa. Tämä koski tammikuun 2001 ja kesäkuun 2001 välisenä aikana kaikkia yli 30 kuukauden ikäisiä eläimiä ja on koskenut 1. heinäkuuta 2001 lähtien kaikkia yli 24 kuukauden ikäisiä eläimiä.
  • kaikki yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka teurastetaan normaalisti ihmisravinnoksi. Ruotsi voi poikkeuksellisesti tehdä vain pistokokeita.
  • maatilalla kuollut karja: karja, joka on kuollut tai lopetettu maatilalla tai kuljetuksen aikana mutta jota ei ole teurastettu ihmisravinnoksi. Tammikuun 2001 ja kesäkuun 2001 välisenä aikana satunnaisesti valitut yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet. 1. heinäkuuta 2001 lähtien kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet.
  • Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa kaikki yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet tuhotaan yli 30 kuukauden ikäisten nautojen teurastusjärjestelyn (OTMS) puitteissa, BSE-testit on tehtävä seuraaville tämän järjestelyn puitteissa teurastetuille eläimille: kaikki hätäteurastetut nautaeläimet, kaikki normaalisti teurastettavat yli 42 kuukauden ikäiset eläimet, jotka ovat syntyneet 1. elokuuta 1996 jälkeen, sekä satunnaisesti valitut, normaalisti teurastettavat nautaeläimet, jotka ovat syntyneet ennen 1. elokuuta 1996.

Yhteensä vuonna 2001 testattiin yli 8,5 miljoonaa eläintä ja vuonna 2002 testataan yli 10 miljoonaa. Testien ja havaittujen tapausten lukumääristä saa tietoa BSE:tä koskevien Euroopan komission Internet-sivujen tilasto-osasta. Komissio osallistuu testausohjelman rahoitukseen - tällä hetkellä 14 eurolla testiä kohden (10,5 euroa vuonna 2003).

Miten tauti oletettavasti kehittyy?

Vuoden 2000 puoliväliin saakka suurin osa BSE-tapauksista havaittiin perinteisellä passiivisella valvonnalla (eli tarkastukset ja sellaisten eläinten pakollinen raportointi, joilla epäiltiin olevan BSE:n merkkejä tai kliinisiä oireita). Kuoleman jälkeen tehtävän pikatestauksen aloittamisen jälkeen on käynyt ilmeiseksi, että aktiivisella seurannalla voidaan paljastaa lisää tapauksia. Näin voidaan havaita myös ne eläimet, joilla on taudille epätyypillisiä oireita, joita ovat mm. potkiminen, ontuminen, painonlasku ja maidontuotannon väheneminen. Tällaiset piirteet ovat niin yleisiä, ettei olisi mahdollista epäillä kaikkia tällaisia eläimiä BSE-tapauksiksi. BSE:tä on löydetty myös teurastetuista eläimistä, joilla ei esiintynyt mitään aiempia taudinmerkkejä.

Järjestelmällinen aktiivinen seuranta käynnistyi tammikuussa 2001 kohderyhmissä, kuten maatilalla kuolleissa eläimissä sekä terveissä teurastetuissa eläimissä, joilla ei aiemmin ollut mitään BSE:n merkkejä. Vuonna 2002 yli 2/3 kaikista BSE-tapauksista havaittiin tällä tavoin.

Oletettiin, että järjestelmällinen aktiivinen seuranta lisäisi havaittujen BSE-tapausten määrää, kun seurantaa tehostettiin heinäkuussa 2001. Kuukausittain löydettyjen positiivisten tapausten määrä on siitä lähtien ollut vakaa tai jopa laskussa useimmissa jäsenvaltioissa. Kuukausittain ilmenevien positiivisten tapausten vähentymisen lisäksi positiivisten BSE-tapausten ikärakenne on siirtymässä kohti vanhempia eläimiä kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä on positiivinen merkki ja osoittaa, että vuodesta 1996 toteutetuilla toimenpiteillä on ollut vaikutusta.

BSE:n keskimääräinen itämisaika karjassa on 4-6 vuotta, mutta se voi joissakin tapauksissa olla paljon pidempi. BSE-tapauksia esiintynee näin ollen vuoteen 2010 saakka tai siitäkin eteenpäin.

EU:n toimenpiteet BSE:n torjumiseksi

Mitä toimia EU on toteuttanut väestön suojelemiseksi - mitä sääntöjä on säädetty?

Kaikki yhteisön toimenpiteet perustuvat johtavien asiantuntijoiden muodostamien riippumattomien tiedekomiteoiden lausuntoihin. Nämä komiteat tarjoavat Euroopan komissiolle parasta mahdollista tieteellistä opastusta. EU:n tieteellinen ohjauskomitea ja muut erikoistuneet tiedekomiteat tarkistavat säännöllisesti uuden tieteellisen näytön ja asettavat toiminnassaan edelleen etusijalle BSE:hen liittyvät näkökohdat.

Euroopan komission pääprioriteettina on suojella eläinten ja ihmisten terveyttä sekä varmistaa, että elintarvikkeet ovat turvallisia pellolta pöytään. Varmistaakseen näin ollen, että ihmisravinnoksi tarkoitettu liha on turvallista, komissio on vuodesta 1990 lähtien ottanut käyttöön tiukat BSE:tä koskevat yhteisön toimenpiteet. Ne kattavat seuraavat alat:

  • eläinlääkärintarkastukset: eläinlääkärin on tutkittava teurastettaviksi tuotavat eläimet sen varmistamiseksi, etteivät epäillyt tapaukset pääse elintarvike- ja rehuketjuun, voimassa 9. huhtikuuta 1990 lähtien.
  • kielto ruokkia karjaa, lampaita ja vuohia nisäkäsperäisellä lihaluujauholla, voimassa heinäkuusta 1994. Kielto otettiin käyttöön tiedekomiteoiden todettua, että BSE:n leviäminen aiheutui eläinten syötyä rehua, joka sisälsi märehtijöiden proteiinia lihaluujauhon muodossa.
  • tiukat standardit nisäkäsperäisen eläinjätteen käsittelylle, voimassa 1. tammikuuta 1995 lähtien. Standardeja vahvistettiin 1. huhtikuuta 1997, jolloin vaadittiin kaiken lihaluujauhon tuottamiseen käytettävän nisäkäsperäisen jätteen painekeittämistä (133 asteessa, 3 baarin paineessa 20 minuutin ajan) tarttuvuuden vähentämiseksi minimiin, jotta estetään tartunnan aiheuttajan pääseminen eläinten ruhoista rehuketjuun.
  • valvontatoimet BSE:n havaitsemiseksi, valvomiseksi ja hävittämiseksi, voimassa 1. toukokuuta 1998 lähtien; tähän kuuluvat eläinlääkärien suorittama aktiivinen seuranta sekä passiivinen seuranta testien avulla.
  • teurastaminen: eläimet, jotka ovat erittäin todennäköisesti saaneet samaa mahdollisesti saastunutta rehua kuin BSE-tapaus, on lopetettava ja tuhottava (teurastettava). Samaan karjaan kuuluvat samanikäiset eläimet (kohorttieläimet) ovat todennäköisimmin saaneet samaa mahdollisesti saastunutta rehua ja ne pitäisi tämän vuoksi aina teurastaa. Epidemiologisen tilanteen ja eläinten jäljittämismahdollisuuden mukaan saattaa olla välttämätöntä teurastaa myös muut samaan karjaan kuuluvat nautaeläimet. Lisäksi naaraspuolisten BSE-tapausten viimeisimmäksi syntynyt jälkeläinen on teurastettava, koska tauti on voinut siirtyä siihen emästä. Jäsenvaltioille, joissa on käytössä vastaavat takeet tarjoavia vaihtoehtoisia toimenpiteitä, saatetaan myöntää poikkeuksia. Teurastamista koskevia sääntöjä sovelletaan 1. heinäkuuta 2001 lähtien.
  • vaatimus poistaa ja hävittää erikseen määritelty riskiaines (selkäydin, aivot, silmät, risat, osa suolistoa) naudoista, lampaista ja vuohista kaikkialla EU:ssa 1. päivästä lokakuuta 2000 ihmisten ja eläinten ravintoketjusta. Erikseen määriteltyyn riskiainekseen on lisätty kuuluviksi nautojen koko suolisto ja selkäranka maaliskuusta 2001 lähtien (ks. täydellinen luettelo erikseen määritellystä riskiaineksesta liitteessä 1). Vaatimus on pakollinen myös EU:hun kolmansista maista tuotavan lihan ja lihavalmisteiden osalta lukuun ottamatta maita, joiden osalta maantieteellinen riskinarviointi on osoittanut, että BSE:n esiintyminen on hyvin epätodennäköistä. Tällaisia maita ovat Argentiina, Australia, Botswana, Brasilia, Chile, Costa Rica, El Salvador, Islanti, Namibia, Nicaragua, Panama, Paraguay, Singapore, Sveitsi, Uruguay, Uusi-Seelanti ja Vanuatu.
  • kohdennettujen BSE-testien käyttöönotto 1. päivästä tammikuuta 2001; testauksessa keskitytään suuririskisiin eläinryhmiin (ks. edellä).
  • EU:n laajuinen kielto käyttää prosessoituja eläinperäisiä proteiineja tuotantoeläinten rehuissa, voimassa 1. tammikuuta 2001 lähtien. Kieltoa vahvistettiin tieteellisen ohjauskomitean ja komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston kokemuksen ja lausuntojen pohjalta tavoitteena vähentää minimiin ristikontaminaation riski, kuten turvallisen rehun sekoittuminen rehuun, jossa on BSE-tekijää sisältäviä eläinperäisiä proteiineja. Tiukennetuissa toimenpiteissä edellytettiin muun muassa lihaluujauhon ja sitä sisältävän rehun palauttamista, erityisiä prosessointistandardeja (varastointi ja kuljetus mukaan luettuina) sekä jatkuvia mikroskooppitutkimuksia rehulle sen varmistamiseksi, ettei se sisällä lihaluujauhoa. Ainoastaan tiettyjä turvallisiksi katsottuja eläinperäisiä proteiineja, kuten kalajauhoa, voidaan käyttää erittäin tiukoin edellytyksin. Ehdotusta märehtijöiden rasvojen käsittelystandardien tiukentamisesta odotellaan sen jälkeen, kun asiaan liittyvät tieteelliset lausunnot on saatu ajan tasalle.
  • eläinrehun tiukka valvonta: muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annettiin 3. lokakuuta 2002 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002, joka tulee voimaan 1. toukokuuta 2003. Asetus on vuonna 2000 annetun TSE-asetuksen jälkeen toinen keskeinen elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaan valkoiseen kirjaan sisältynyt toimi, ja se on tärkeä osatekijä komission strategiassa, jolla pyritään torjumaan ja estämään rehuista peräisin olevia kriisejä, kuten BSE:tä, suu- ja sorkkatautia, sikaruttoa ja dioksiinisaastumista.

Asetuksessa edellytetään, että[2] i) rehuketjuun saa päästää ainoastaan eläinlääkärintarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaaviksi todetuista eläimistä peräisin olevaa ainesta, ii) rehu on käsiteltävä korkeimpien mahdollisten renderointistandardien mukaan (painekeittäminen) ja iii) rehua tuottavat renderointilaitokset on varattava tällaiseen tuotantoon, jotta vältetään mahdollinen ristikontaminaatio. Lisäksi uudella asetuksella laajennetaan muihin eläinlajeihin lajinsisäistä kierrätystä (kannibalismia) koskeva kielto, joka on märehtijöiden osalta ollut voimassa vuodesta 1994 lähtien.

Miten BSE-sääntöjä seurataan ja valvotaan?

Jäsenvaltioiden vastuulla on varmistaa, että EU:n säännöt pannaan täytäntöön niiden alueella. Komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto tekee tarkastuksia selvittääkseen, ovatko jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset panneet yhteisön lainsäädännön asianmukaisesti täytäntöön, valvotaanko sen täytäntöönpanoa asianmukaisesti ja suoritetaanko valvonta asianmukaisesti. Jos lainsäädännön rikkominen vahvistetaan, komissio käynnistää rikkomisesta johtuvan menettelyn kyseistä jäsenvaltiota vastaan. Toimiston tarkastusraportit julkaistaan komission Internet-sivuilla osoitteessa

http://ec.europa.eu/food/fs/inspections/vi/reports/index_en.html

Mikä on BSE-tilanne kolmansissa maissa?

Kotoperäisiä BSE-tapauksia on havaittu EU:n ulkopuolisissa maissa. EU:n ulkopuolisissa maissa ilmenneiden tapausten lukumäärä selviää BSE:tä käsittelevien Internet-sivujen tilasto-osasta - yleiskatsaus BSE-tapauksiin maailmanlaajuisesti. EU:n tieteellinen ohjauskomitea on todennut mahdollisia BSE-riskejä kolmansissa maissa sen vuoksi, että niihin on aiemmin tuotu eläviä nautoja ja lihaluujauhoa Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja muista maista, joissa esiintyy BSE:tä, ja märehtijöille on syötetty nisäkäsperäistä lihaluujauhoa.

EU on näin ollen päättänyt, että eurooppalaisille kuluttajille olisi tuonnin osalta taattava vastaava suojataso kuin EU:sta peräisin olevilta tuotteilta vaaditaan. Nämä tuontivaatimukset vahvistetaan tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22. toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/2001.

Miten kolmansien maiden BSE-riski arvioidaan ja miten ne luokitellaan BSE-riskin suhteen?

EU:n tieteellinen ohjauskomitea toteutti komission aloitteesta maantieteellisen BSE-riskin arvioinnin EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden BSE-tilanteesta. Arviointimenetelmää kehiteltiin yli 2 vuotta, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran Internetissä joulukuussa 1998. Arvioinnit perustuvat kyseisten maiden esittämiin tietoihin, jotka toimitettiin vastauksena komission vuonna 1998 antamaan suositukseen, jossa määritellään tällaiselta arvioinnilta edellytettävät tiedot. Tiedot koskevat erityisesti nautojen ja lihaluujauhon tuontia Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja muista maista, joissa esiintyy BSE:tä, eläinten sivutuotteiden renderointinstandardeja, niin kutsutun erikseen määritellyn riskiaineksen käyttöä, lihaluujauhon syöttämistä märehtijöille jne. Menetelmä saatettiin ajan tasalle 11. tammikuuta 2002 annetun lausunnon perusteella.

Tieteellinen ohjauskomitea on maantieteellisen BSE-riskin arvioinnin perusteella määritellyt neljä luokkaa seuraavasti:

  • Taso I - BSE erittäin epätodennäköinen
  • Taso II - BSE epätodennäköinen muttei mahdoton
  • Taso III - BSE todennäköinen muttei vahvistettu tai vahvistettu alemmalla tasolla
  • Taso IV - BSE vahvistettu ylemmällä tasolla.

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 2001, säädetään maiden luokittelusta viiteen BSE-aseman luokkaan Maailman eläintautijärjestön nykyisen säännöstön mukaisesti. Komissio luokittelee parhaillaan maita BSE:n suhteen. BSE-aseman lopullinen määrittäminen koostuu kahdesta vaiheesta. Ensiksi laaditaan riskinarviointi, jossa otetaan huomioon erityiset ennalta määritellyt tekijät. Toisessa vaiheessa arvioidaan lisäkriteerejä. BSE-asema määritetään riskinarvioinnin ja lisäkriteerien arvioinnin perusteella. Ennen kuin BSE-asema on määritetty, tuontiin sovelletaan siirtymätoimenpiteitä, jotka perustuvat tieteellisen ohjauskomitean tekemään perinteiseen maantieteellisen BSE-riskin arviointiin.

Mitä sääntöjä sovelletaan tuontiin kolmansista maista?

Asetus (EY) N:o 999/2001 tuli voimaan 1. heinäkuuta 2001. Se tarjoaa suojaa BSE:ltä, ja siinä edellytetään samojen toimenpiteiden soveltamista naudanlihan tuontiin kuin EU:ssa tuotettuun nauhanlihaan. Siinä esimerkiksi kielletään erikseen määritellyn riskiaineksen tai sitä sisältävien lihavalmisteiden tuonti kolmansista maista. Kolmansien maiden on myös varmistettava, että eläinten teurastusmenetelmiin ei sisälly EU:ssa kiellettyjä menetelmiä. Sääntöjä sovelletaan myös useisiin nautaeläimistä, lampaista ja vuohista saataviin tuotteisiin (renderoidut rasvat, gelatiini, lemmikkieläinten ruoka, luut ja luutuotteet, raaka-aineet eläinrehun tuotantoon) kolmansista maista. Lisäksi elävien nautaeläinten mukana on oltava kansainvälinen todistus, jossa todistetaan, että rehukieltoa on noudatettu ja käytössä on ollut pysyvä järjestelmä elävien nautaeläinten jäljittämiseksi takaisin alkuperäkarjaansa.

Niihin maihin, joissa tieteellinen ohjauskomitea on katsonut BSE:n esiintymisen olevan erittäin epätodennäköistä, ei sovelleta BSE:hen liittyviä tuontirajoituksia.

Nämä säännöt ovat tarkoitukseensa suhteutettuja eikä niillä syrjitä ketään. Tieteellinen ohjauskomitea on arvioinut/arvioi kolmansien maiden maantieteellisen BSE-riskin samalla tavalla kuin EU:n jäsenvaltioiden osalta. Tämä maantieteellinen BSE-riski on ainoa määräävä tekijä päätettäessä BSE:n suhteen vaadittavasta suojatasosta. BSE:n esiintymisen on katsottu olevan erittäin epätodennäköistä 17 maassa, ja ne on tämän vuoksi vapautettu rajoituksista. Yksikään EU:n jäsenvaltio ei ole saanut vastaavaa asemaa. WTO:n sääntöjä on noudatettu ilmoittamalla BSE:tä koskevista EU:n toimenpiteistä asianmukaisesti kolmansille maille. EU on kuitenkin sitoutunut seuraamaan jatkuvasti tieteen kehitystä, joten kaikki vastaisuudessa esiin tuleva näyttö arvioidaan.

Näiden toimenpiteiden vaikutukset kauppaan ovat rajalliset. Naudanruhojen kauppa ei keskeydy, koska ehdotuksessa säädetään, että selkäranka (riskiaines) poistetaan EU:ssa eikä EU:n ulkopuolisessa maassa ennen vientiä. EU:n ulkopuolisten maiden on kuitenkin taattava, että eläinten teurastuksessa ei käytetä EU:ssa kiellettyjä menetelmiä. Suurin osa kaupan kohteena olevasta naudanlihasta on joka tapauksessa luutonta, eikä päätöksellä ole näin ollen vaikutusta siihen.

Mikä on vaikutus ehdokasmaihin?

Kaikki ehdokasmaat sitoutuivat liittymisneuvotteluissa noudattamaan täysimääräisesti BSE:n torjumista koskevia EU:n sääntöjä. Edistyminen on jo itse asiassa ollut merkittävää. Esimerkkeinä voidaan mainita, että kaikki ehdokasmaat poistavat jo erikseen määritellyn riskiaineksen elintarvikeketjusta ja suurin osa niistä testaa kaikki yli 30 kuukauden ikäiset terveet nautaeläimet. Komissio seuraa edistymistä tiiviisti. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto teki vuoden 2002 alussa ensimmäiset tarkastusmatkat kaikkiin ehdokasmaihin niiden BSE-toimenpiteiden tarkastamiseksi.

Komissio kannustaa lisäksi käyttämään erilaisia ehdokasmaiden käytettävissä olevia tukitoimenpiteitä teknisen avun saamiseksi. Esimerkiksi BSE-testipakkausten käyttö ehdokasmaissa saa yhteisrahoitusta, ja teknistä apua myönnetään Phare-ohjelman kautta.

Millaisia tutkimustoimia EU:lla on TSE:iden alalla?

Johdanto, 1990-1996

Euroopan komissio on rahoittanut tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita (TSE:t) koskevaa tutkimusta vuodesta 1990 lähtien. Tätä tutkimusta lisättiin nopeasti ja merkittävästi Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ilmoitettua (20.3.1006), että kymmenen Creutzfeld-Jakobin taudin uuden variantin (vCJD) tapausta voitiin yhdistää naudan spongiformiselle enkefalopatialle (BSE) tapahtuneeseen altistumiseen.

TSE:itä koskeva toimintasuunnitelma ja neljäs puiteohjelma, 1994-1998

Komissio kutsui huhtikuussa 1996 professori Charles Weissmannin puheenjohtajaksi ryhmään, jonka tavoitteena oli kartoittaa BSE:tä koskevaa tietämystä ja ehdottaa tutkimuksen tulevia prioriteetteja. Professori Weissmannin raportti julkaistiin lokakuussa 1996, ja se muodosti komission neuvostolle antaman tiedonannon perustan. Tiedonannossa (KOM(96) 582) ehdotetaan TSE:itä koskevaa toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelmassa otettiin huomioon myös monialaisen tiedekomitean suositukset sekä jäsenvaltioissa ja yhteisötasolla käynnissä oleva tutkimustoiminta. Toimintasuunnitelma perustui neuvoston suositukseen ja koostui kahdesta tasosta:

Jäsenvaltioiden toimien koordinointi tiedonkeruun ja diagnoosikriteerien yhdenmukaistamiseksi

Erityinen TTK-toimia koskeva ehdotuspyyntö tavoitteena edistää tutkimustoimia yhteisön tasolla ja saada käyttöön uutta ja täydentävää asiantuntemusta eurooppalaisen kriittisen massan aikaansaamiseksi tällä alalla.

Ensimmäinen tämän aloitteen pohjalta esitetyistä kolmesta tutkimusalan ehdotuspyynnöstä julkaistiin joulukuussa 1996 ja viimeinen maaliskuussa 1998. Toimintasuunnitelman puitteissa tuettiin kaikkiaan 54:ää hanketta yhteensä 50,7 miljoonalla eurolla. Tuki saatiin Biomed-, Biotech- ja Fair-ohjelmista. Toimintasuunnitelman ansiosta saatiin käyttöön asiantuntemusta useilta eri tieteenaloilta yli 120 laboratoriosta kautta jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden.

Viides puiteohjelma, 1998-2002

Viides puiteohjelma (1998-2002) perustuu neljänteen puiteohjelmaan. Ohjelmasta on tuettu 26:ta TSE-hanketta (noin 30 miljoonalla eurolla) sekä yleisten tutkimusalan ehdotuspyyntöjen (11) että vuodesta 2001 lähtien erityisten TSE-tutkimusta koskevien ehdotuspyyntöjen (15) perusteella.

Erityinen TSE-tutkimusta koskeva ehdotuspyyntö ja eurooppalaisten TSE-tutkimustoimien luettelot vuonna 2001

Tutkimusneuvosto pyysi marraskuussa 2000 komissiota perustamaan TSE-asiantuntijaryhmän, jolle annetaan tehtäväksi

  • selvittää TSE-tutkimuksen tilannetta
  • kannustaa tutkimusryhmiä tutkimustiedon vaihtoon
  • selvittää, mitä nykyisiä tutkimustoimia olisi tehostettava ja millaisia uusia tutkimustoimia olisi käynnistettävä.

Ryhmä muodostuu jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden nimeämistä edustajista, tieteellisen ohjauskomitean alaisuudessa toimivan, TSE:itä ja BSE:tä käsittelevän erityisryhmän joistakin jäsenistä sekä joistakin EU:n tutkimushankkeiden koordinoijista. Huhtikuussa 2002 ryhmää laajennettiin ottamalla siihen mukaan jäseniä Keski- ja Itä-Euroopan maista.

Toimintasuunnitelman tavoitteisiin kuuluu laajentaa jäsenvaltioissa toteutettavien TSE-tutkimustoimien luetteloa ja saattaa se säännöllisesti ajan tasalle. Luettelon laati alun perin professori Weissmann. TSE-asiantuntijaryhmän ja komission yksiköiden analysoitua asiakirjan tuoreinta versiota (huhtikuu 2001) julkaistiin erityinen TSE:itä koskeva ehdotuspyyntö tavoitteena paikata eurooppalaisessa TSE-tutkimuksessa esiintyviä puutteita sekä komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille (KOM(2001) 323). Tämän pyynnön perusteella hyväksyttiin yhteensä 15 uutta TSE-hanketta, joille myönnettävän tuen yhteismäärä on 21 miljoonaa euroa. Mikäli sopimusneuvottelut saadaan onnistuneesti päätökseen, kaikki hankkeet käynnistyvät vuonna 2002.

Kuudes puiteohjelma ja tulevat toimet, 2002

Myös tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudes puiteohjelma käynnistetään vuonna 2002. Tuoreimmat tiedot ohjelmasta löytyvät osoitteesta

http://ec.europa.eu/research/fp6/index_en.html

Syyskuussa 2000 laadittiin luettelo 54:stä toimintasuunnitelman puitteissa rahoitetusta hankkeesta. Luetteloa saa edelleen komission tutkimuksen pääosastosta, ja sitä päivitetään tällä hetkellä hankkeiden tulosten ja myöhemmin rahoitettujen hankkeiden tiivistelmien sisällyttämiseksi mukaan.

Muut BSE:tä koskevat kyselyt voi lähettää terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston postilaatikkoon

sanco-mailbox@ec.europa.eu

Liite

Täydellinen luettelo erikseen määritellystä riskiaineksesta

Seuraavia kudoksia pidetään erikseen määriteltynä riskiaineksena:

  1. yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten kallo, aivot ja silmät mukaan luettuina, risat (tonsillat), selkäranka[3] lukuun ottamatta häntänikamia ja lannerangan nikamien ja rintanikamien poikkihaarakkeita sekä ristiluun "siipiä" mutta mukaan lukien takajuuren hermosolmu ja selkäydin sekä kaikenikäisten nautaeläinten suolisto pohjukaissuolesta peräsuoleen ja suolilieve
  2. yli 12 kuukauden ikäisten tai sellaisten lampaiden ja vuohien, joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, kallo, aivot ja silmät mukaan luettuina, risat (tonsillat) ja selkäydin, sekä kaikenikäisten lampaiden ja vuohien perna.

Edellä a alakohdassa mainitun erikseen määritellyn riskiaineksen lisäksi seuraavia kudoksia nimitetään erikseen määritellyksi riskiainekseksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Portugalissa Azorien autonomista aluetta lukuun ottamatta: yli kuuden kuukauden ikäisten nautaeläinten koko pää kieltä lukuun ottamatta mutta aivot, silmät, kolmoishermo ja risat (tonsillat) mukaan luettuina, kateenkorva, perna ja selkäydin.


[1] http://ec.europa.eu/food/fs/bse/bse36_en.pdf
päivitykset osoitteessa:
http://ec.europa.eu/food/fs/bse/legislation_en.html#general%20framework

[2] Ks. myös: IP/02/1361

[3] Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta ja Portugali voivat tiukkojen edellytysten täyttyessä saada poikkeuksen selkärangan pakollisen poistamisen osalta.


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website