Navigation path

Left navigation

Additional tools

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL

MEMO/01/357

Bryssel 7 marraskuu 2001

Kysymyksiä ja vastauksia lampaiden ja vuohien TSE:istä

    Mitä ovat tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat TSE:t?

    TSE:t ovat ihmisessä ja eläimissä esiintyviä tauteja, joille on ominaista aivokudoksen rappeutuminen ja muuttuminen sienimäiseksi. Tautiperheeseen kuuluvat esimerkiksi ihmisissä esiintyvä Creutzfeldt-Jakobin tauti (CJD), naudan spongiformi enkefalopatia (BSE) sekä lampaiden kutkatauti (skrapie). BSE on tunnistettu vasta melko hiljattain, mutta skrapie on tunnettu jo vuosisatoja, ja käytettävissä olevien tietojen perusteella katsotaan, että sen ei pitäisi tarttua ihmisiin eikä aiheuttaa riskiä ihmisille. BSE:n leviämistä ja tarttumista estävää EU:n lainsäädäntöä kuitenkin sovelletaan myös lampaisiin ja vuohiin varotoimenpiteenä (esim. erikseen määritellyn riskiaineksen kuten aivojen ja selkäytimen poistaminen vuodesta 2000 lähtien, kielto ruokkia märehtijöitä nisäkkäistä peräisin olevalla lihaluujauholla vuodesta 1994 lähtien).

    Onko todisteita tai syytä epäillä, että BSE voisi tarttua myös lampaisiin ja vuohiin?

    BSE:tä ei ole ikinä havaittu laiduntavilla lampailla. On kuitenkin tiedossa, että 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuolella Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muualla lampaita ruokittiin osittain rehulla, joka sisälsi samantyyppistä saastunutta lihaluujauhoa kuin mikä aiheutti BSE:n leviämisen karjaan. Tämän vuoksi tutkijat ovat pohtineet, olisiko BSE voinut tarttua myös pienmärehtijäpopulaatioon. Lihaluujauhon antaminen märehtijöille on ollut kielletty EU:ssa vuodesta 1994 lähtien, ja täydellinen kielto lihaluujauhon antamisesta tuotantoeläimille on ollut voimassa tammikuusta 2001. Lihaluujauhon katsotaan olevan BSE:n tartuntareitti, jos se on saatu tartunnan saaneista eläimistä.

    Jonkin aikaa on myös tiedetty, että BSE:n kaltaisia tauteja voidaan kokeellisesti tartuttaa lampaisiin ruokkimalla niitä BSE-tartunnan saaneiden nautojen aivoista saadulla aineksella. Tätä tutkimusolosuhteissa keinotekoisesti tuotettua tautia ei voida erottaa skrapiesta tarkastelemalla kliinisiä oireita tai aivojen pikatesteillä. Se voidaan varmuudella erottaa skrapiesta vain hiirillä suoritettavalla biologisella määrityksellä, josta tulokset saatetaan saada vasta kahden vuoden kuluttua.

    Luonnollisille skrapietapauksille on tehty hiirillä suoritettavia biologisia määrityksiä vain vähän, eikä niissä tähän mennessä ole tullut esiin BSE:n kaltaista kantaa eikä ole todisteita BSE:n esiintymisestä lampaissa ja vuohissa luonnollisissa olosuhteissa. EU:n tiedekomiteat tutkivat jatkuvasti uutta todistusaineistoa.

A. Yleistä tietoa lampaiden ja vuohien TSE:istä

    Miten pitkään lampaat ja vuohet elävät?

    Lampaat ja vuohet ovat märehtijöitä, joilla on useimmiten lyhyt elinkaari. Useimmat lampaat teurastetaan, kun ne ovat 3 kuukaudesta 1 vuoteen ikäisiä, riippuen markkinoista, joille ne on tarkoitettu; muutaman viikon ikäisiä karitsoja tarjotaan markkinoilla rajoitetusti. Uuhet ja kutut pannaan teuraaksi keskimäärin 67 vuoden ikäisinä, jolloin niiden ruhot käytetään yleensä ihmisravinnoksi tarkoitettuihin lihatuotteisiin tai lemmikkieläinten ruokaan.

    Miten lampaita ja vuohia ruokitaan?

    Maidontuotantoa varten pidetyille lampaille ja vuohille annetaan tavallisesti tiivistettyjä rehuannoksia, joita yleisesti annetaan myös imettäville uuhille joidenkin viikkojen ajan karitsoinnin jälkeen. Yleistä on myös varhain syntyneiden karitsojen ruokkiminen erittäin maukkaalla rehulla käyttäen ruokintajärjestelmää, jossa vain karitsat eivätkä vanhemmat eläimet saavat rehuannoksen. Lampaiden ja vuohien kasvatuksessa käytetään tiivistettyä rehua kuitenkin vähemmän kuin karjan kasvatuksessa.

    Mitä skrapiesta tiedetään?

    Skrapie on lampaisiin ja vuohiin vaikuttava tarttuva spongiforminen enkefalopatia, joka on tunnettu lähes kolmensadan vuoden ajan. Skrapie voi tarttua horisontaalisesti eläimestä toiseen tai ympäristön kautta taikka vertikaalisesti emästä karitsaan. Alle kahdentoista kuukauden ikäiset karitsat voivat saada skrapien, mutta ehdottomasti yleisimpiä kliiniset oireet ovat 25-vuotiailla eläimillä. Kliinisiä oireita ovat ruumiin jatkuva hankaaminen, muutokset käytöksessä kuten depressiivisyys, hermostuneisuus tai aggressiivisuus, sekä eläimen asennon ja liikehdinnän muutokset kuten vapina ja kompastelu, jotka lopulta johtavat kuolemaan.

    Ovatko kaikki lampaat ja vuohet yhtä alttiita TSE:ille?

    Eivät. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkin lampaan genotyypeistä ovat vastustuskykyisiä ja jotkin taas melko alttiita skrapielle. Ja näiden välissä on joukko genotyyppejä, joiden vastustuskyky taudille vaihtelee. Vastustuskykyisten ja tartunnalle alttiiden genotyyppien suhde vaihtelee eri rotujen välillä. Tutkimukset ovat myös osoittaneet lampaissa samanlaisen vastustuskyvyn kokeellisesti tuotettua BSE:tä vastaan. Vuohien genotyypeistä ja vastustuskyvystä ei ole juurikaan tutkimustietoa.

    Missä maissa lampaiden ja vuohien TSE:itä esiintyy tällä hetkellä?

    Skrapieta esiintyy useimmissa jäsenvaltioissa ja useimmilla mantereilla. Kymmenen jäsenvaltion (Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Irlannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan) viranomaisille on tehty ilmoituksia skrapiesta. Luxemburgissa, Portugalissa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa ei ole ollut lainkaan ilmoitettuja skrapietapauksia viiteen vuoteen. Skrapietapauksista on ilmoitettu myös Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa, mutta sitä ei tiedetä esiintyneen Australiassa tai Uudessa Seelannissa, jotka kumpikin ovat suuria lampaantuottajamaita.

    Skrapien esiintyvyys on kuitenkin erittäin alhainen. Vuonna 2000 yhteisön lammas- ja vuohipopulaatiossa, joka käsittää yli 100 miljoonaa eläintä, esiintyi alle 1 000 tapausta. Vaikka todellinen esiintyvyys olisikin korkeampi eikä kaikista tapauksista ilmoitettaisi, on selvää, että skrapie on harvinainen tauti.

    Ks. taulukko tautitapauksista jäsenvaltiota kohti liitteessä 1.

    Miten paljon lampaita ja vuohia on EU:ssa ja kussakin jäsenvaltiossa?

    Eläinten ja niiden jälkeläisten lukumäärä vaihtelee vuodenajan mukaan (enemmän keväällä karitsoinnin jälkeen), ja sen vuoksi tarkkoja lukuja on vaikea antaa. Arvioiden mukaan EU:ssa on yhteensä 95 miljoonaa lammasta ja 12 miljoonaa vuohta. Eurostatin lukujen perusteella EU:ssa oli vuonna 2000 noin 68 miljoonaa uuhta ja 9 miljoonaa kuttua.

    Yksittäisiä jäsenvaltioita koskevat luvut jos sellaisia oli saatavilla esitetään seuraavassa taulukossa:

Jalostusuuhet

Jalostuskutut
Belgia
Tanska 80 000
Saksa1 590 000
Kreikka6 173 0004 072 000
Espanja18 363 0001 985 000
Ranska7 306 000922 000
Irlanti4 013 900
Italia8 334 0001 175 000
Luxemburg6 160
Alankomaat1 040 000
Itävalta217 809
Portugali2 436 000454 000
Suomi49 6005 100
Ruotsi194 000
Yhdistynyt kuningaskunta18 512 96138 511

B. Lampaiden ja vuohien TSE:itä koskevia tieteellisiä tietoja

    Mitä tieteellisiä tietoja komissiolla on lampaissa esiintyvästä BSE:stä?

    Tieteellisen ohjauskomitean BSE:tä pienissä märehtijöissä käsittelevä tuorein lausunto annettiin lokakuussa 2001 (http://ec.europa.eu/food/fs/sc/ssc/out234_en.pdf), ja sillä saatetaan ajan tasalle aiemmat lausunnot: helmikuussa 2001 annettu lausunto (http://ec.europa.eu/food/fs/sc/ssc/out170_en.html) ja syyskuussa 1998 annettu lausunto (http://ec.europa.eu/food/fs/sc/ssc/out24_en.html). Siinä todetaan, että BSE:n tarttumista lammaspopulaation ei voida sulkea pois mutta että sitä ei ole todistetusti esiintynyt lampaissa luonnollisissa olosuhteissa. Uusien tieteellisten tietojen puuttuessa tutkijat kehottavat edelleen poistamaan tietyt erikseen määritellyt riskiainekset elintarvikeketjusta varotoimenpiteenä kuluttajien suojelemiseksi. He myös suosittelevat lisätoimenpiteitä kuten lampaiden parempaa tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää, lisätutkimusta luonnollista skrapiekantaa edustavien tapausten tunnistamiseksi ja järjestelmällistä TSE-testausta. Testauksen yhteydessä olisi määritettävä testattujen eläinten genotyyppi, jotta voitaisiin selvittää, ovatko jotkin lajit geneettisesti vastustuskykyisiä TSE:ille.

    Mitä TSE:itä koskevaa tutkimustoimintaa EU:ssa on käynnissä?

    Huhtikuussa 2001 julkaistiin luettelo kansallisista TSE:itä koskevista tutkimustoimista Euroopassa. Luettelo oli vastaus marraskuussa 2000 kokoontuneiden tutkimuksesta vastaavien ministerien pyyntöön. Luettelossa on yksityiskohtaisia tietoja monenlaisista TSE:ihin liittyvistä tutkimustoimista, joita on käynnissä useimmissa jäsenvaltioissa. Mukana on ainakin yhdeksän yhteisön rahoittamaa tutkimushanketta, joissa käsitellään lampaissa esiintyviä TSE:itä.

    Hankkeiden tulokset toimitetaan tilapäiselle TSE-työryhmälle, joka hyödyntää niitä laatiessaan tieteellisiä ohjeita komissiolle. Komissio on julkaissut TSE-tutkimusta koskevan ehdotuspyynnön, jonka määräaika päättyy 18. lokakuuta. Yhtenä sen keskeisenä aiheena on in vivo -testien kehittäminen esikliiniseen diagnoosiin, lampaissa esiintyvän BSE:n tutkiminen ja BSE:n erottaminen skrapiesta.

C. Lampaiden ja vuohien TSE:itä koskeva lainsäädäntö

    Mitkä lainsäädäntötoimet koskevat lampaissa ja vuohissa esiintyvää BSE:tä?

    Siitä huolimatta, ettei ole todisteita BSE:n esiintymisestä lampaissa luonnollisissa olosuhteissa, suurta osaa nautojen BSE:tä koskevasta lainsäädännöstä sovelletaan myös lampaisiin. Kyseessä on varotoimenpide, koska BSE:n esiintymisestä lampaissa ei ole varmuutta.

    Näin ollen esimerkiksi lihaluujauhon käyttökieltoa, erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista, tapauksista ilmoittamista, valvontatoimenpiteitä ja kauppasääntöjä koskevalla lainsäädännöllä tarjotaan suoja myös lammaspopulaatiossa mahdollisesti esiintyvää BSE:tä vastaan.

    Tärkeimmät lainsäädäntötoimet ovat seuraavat:

      - kielto ruokkia märehtijöitä, myös lampaita ja vuohia, nisäkkäistä peräisin olevalla lihaluujauholla, 1994; vahvistettu kiellolla ruokkia mitään tuotantoeläimiä lihaluujauholla, tammikuu 2001

      - lampaista ja vuohista peräisin oleva jäte hävitettävä muuhun eläinjätteeseen sovellettavien standardien mukaisesti (133°C / 3 baaria / 20 minuuttia ellei kyseessä esim. matalariskinen jäte, joka on tarkoitettu lemmikkieläinten ruokien valmistukseen)

      - erikseen määritellyn riskiaineksen poistaminen, lokakuu 2000; elintarvikeketjusta on poistettava kaikkien lampaiden ja vuohien pernat sekä niiden lampaiden ja vuohien, jotka ovat yli 12 kuukauden ikäisiä tai joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, kallo (myös aivot ja silmät), tonsillat ja selkäydin, ja ne on hävitettävä erikseen määriteltynä riskiaineksena

    - lampaiden ja vuohien luista ei saa valmistaa luulihaa

      - toimenpiteet, joilla varmistetaan, että tuotu liha ja lihatuotteet ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia (esim. erikseen määritellyn riskiaineksen poistaminen)

      - skrapietartunnan saaneet lampaat ja vuohet poistetaan elintarvike- ja rehuketjusta.

    Millä toimenpiteillä pyritään ehkäisemään skrapien leviämistä?

    Tarttuvista spongiformisista enkefalopatioista annetussa asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan säännöt yhteisön sisäistä lampaiden ja vuohien kauppaa varten. Jalostuslampaiden ja -vuohien on oltava peräisin tilalta, joka kuuluu säännöllisten virallisten eläinlääkärintarkastusten piiriin, jolla ei ole vähintään kolmeen vuoteen todettu scrapie-tapausta ja jolla tarkastetaan teurastettavaksi tarkoitetut vanhat naaraseläimet. Tuontiin sovelletaan vastaavia sääntöjä. Asetuksessa säädetään myös vahvistetuista valvontasäännöistä, jotka tulevat voimaan 1. tammikuuta 2002 (ks. jäljempänä).

    Neuvoston direktiivissä 92/102/ETY edellytetään, että alkuperätilalta lähtevät lampaat ja vuohet on merkittävä korvamerkein ja tatuoinnein, jotta niiden alkuperä voidaan jäljittää. Sama vaatimus koskee jäsenvaltion sisäistä siirtoa. Direktiivissä vaaditaan myös, että tilalla olevista eläimistä ja niiden siirroista on pidettävä ajan tasalla olevaa rekisteriä. Joissakin jäsenvaltioissa on yhteisön lainsäädäntöä tiukemmat vaatimukset, ja niissä (Ranskassa ja Irlannissa) edellytetään, että käytössä on lampaiden yksilökohtainen tunnistusjärjestelmä.

    Merkki voidaan vaihtaa ainoastaan silloin, kun eläin siirtyy jäsenvaltiosta toiseen, jolloin merkin vaihto vanhasta uuteen on kirjattava rekisteriin.

    Mitä tapahtuu skrapien saaneille lampaille ja vuohille?

    EU:n lainsäädännössä edellytetään, että skrapien saaneet lampaat ja vuohet eivät voi päätyä elintarvike- tai rehuketjuun. Niiden eläinten ruhot, joilla on vahvistettu skrapie, on hävitettävä polttamalla tai hautaamalla tarttuvuuden poistavan kuumarenderoinnin jälkeen. Joidenkin jäsenvaltioiden skrapienvalvontaohjelmien puitteissa edellytetään, että myös muut saman tilan eläimet hävitetään.

    Mitä yhteisön tasolla on tehty skrapien hävittämiseksi?

    Jäsenvaltioiden skrapienhävittämisohjelmille voidaan myöntää yhteisön osarahoitusta neuvoston päätöksen 90/424/ETY nojalla. Ensimmäistä kansallista hävittämisohjelmaa tuettiin vuonna 1998. Komissio ehdottaa, että se osallistuu vuonna 2002 jäsenvaltioille seurannasta, teurastuksesta ja genotyyppejä koskevista toimista aiheutuviin kustannuksiin yli 4 miljoonalla eurolla.

D. Lampaiden ja vuohien TSE:iden seuranta ja testaus

    Seurataanko lampaiden ja vuohien TSE:itä järjestelmällisesti?

    Kyllä. Yhteisö on edellyttänyt lammas- ja vuohipopulaatioiden valvontaa ja passiivista seurantaa skrapien esiintymisen varalta vuodesta 1998. Skrapie on ollut ilmoitusvelvollisuuden alainen eläintauti vuodesta 1993.

    Kasvattajien on ilmoitettava kaikista epäillyistä TSE-tapauksista jäsenvaltioiden viranomaisille. Skrapiesta tai muusta TSE:stä epäillyn lampaan tai vuohen kudokset on tutkittava laboratoriossa. TSE-asetuksessa edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, että eläinlääkärit, kasvattajat ja muut asiaan liittyvät henkilöt tunnistavat TSE:iden kliiniset oireet ja epidemiologian ja että testit tekevä laboratoriohenkilöstö on pätevää tulkitsemaan TSE:ihin liittyviä löydöksiä. Eläinlääkärin on tehtävä kaikille lampaille ante mortem -tarkastus ennen teurastusta.

    Aktiivinen valvonta BSE-pikatestejä käyttämällä on pakollista tammikuusta 2002 lähtien. Tähän mennessä koko EU:n testiohjelmassa on tehty yhteensä 164 000 testiä, mutta joissakin jäsenvaltiossa aiotaan testata suurempiakin määriä. Valvonta keskitetään terveisiin, sairastuneisiin ja kliinisen epäilyn kohteena oleviin eläimiin, jotka ovat yli 18 kuukauden ikäisiä. Siinä käytetään samoja testejä kuin karjan BSE-testaukseen, koska niillä voidaan tunnistaa TSE:t (eli näin myös skrapie).

    Onko testiä, jolla skrapie ja BSE voitaisiin erottaa toisistaan?

    Käytössä ei ole pikatestiä, jolla voitaisiin erottaa lampaissa ja vuohissa esiintyvä BSE skrapiesta. Hiirillä suoritettava biologinen määritys on tällä hetkellä ainoa testi, jolla nämä kaksi voidaan erottaa, mutta sen tekeminen kestää kaksi vuotta. EU jatkaa kuitenkin edelleen pyrkimyksiä kehittää validoituja pikatestejä, joilla lampaissa ja vuohissa esiintyvä skrapie voidaan erottaa BSE:stä.

Liite 1

Skrapietapausten lukumäärä jäsenvaltioissa

Jäsenvaltio

1996 1997199819992000
OIE(1)JV-raportit(2)OIE 1(3)JV-raportit 2(4)OIE1(5)JV-raportit 2(6)OIE1(7)JV-raportit 2(8)OIE 1(9)JV-raportit 2(10)
Belgia0-0-08011(2)00
Tanska0-0-000000
Saksa(4)-1 (1)-2(1) 122(1)00
Kreikka--2 (1)-08 (6)54(11)42(10)080 (11)
Espanja0-0-00005(3)5 (4)
Ranska--52-454456 5353-
Irlanti10 (10)-13 (13)-74(9) 73100(5)11066(14)15
Italia3 (2)-142 (19)-352(9) 90 (9)70(14)118152(15)-
Luxemburg0-0-000000
Alankomaat0-11-161612(12)1620(12)-
Itävalta0-0-000025
Portugali0-0-000000
Suomi0-0-000000
Ruotsi0-0-000000
Yhdistynyt kuningaskunta217 (120)-420(132)-465 485594 (182)592571(158)575

    OIE = kansainvälinen eläintautivirasto

    JV-raportit = jäsenvaltioiden vuosiraportit

    (1)Taudin tartuttamat eläimet (sairaat eläimet + tautiin kuolleet eläimet). Suluissa olevat luvut esittävät tartunnan saaneiden laumojen lukumäärää.

    (2)Positiiviset valvonnassa ja testauksessa. Suluissa olevat luvut esittävät tartunnan saaneiden laumojen lukumäärää.

    (3)

    (4)

    (5)

    (6)

    (7)

    (8)

    (9)

    (10)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website