Navigation path

Left navigation

Additional tools

Ensimmäinen yhtenäismarkkinoiden tulostaulu paljastaa heikot ja vahvat kohdat

European Commission - IP/97/1017   19/11/1997

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT

ip/97/1017

Bryssel, 19. marraskuuta 1997

Ensimmäinen yhtenäismarkkinoiden tulostaulu paljastaa heikot ja vahvat kohdat

Jos jäsenvaltiot noudattavat itse asettamiaan aikatauluja, kaikki yhtenäismarkkinadirektiivit on pantu täytäntöön koko Euroopan unionissa huhtikuun alkuun 1998 mennessä. Tämä käy ilmi ensimmäisestä yhtenäismarkkinoiden tulostaulusta, joka julkaistiin tänään. Lisäksi tulostaulu vahvistaa useimpien jäsenvaltioiden luoneen ne rakenteet, joiden avulla kansalaiset ja yritykset voivat saada apua, jos näillä on vaikeuksia yhtenäismarkkinoihin liittyvien oikeuksiensa käyttämisessä. Tulostaulu paljastaa kuitenkin myös, että jäsenvaltiot vastaavat huolestuttavan hitaasti virallisiin huomautuksiin, jotka koskevat jäsenvaltion velvoitteiden täyttämättä jättämistä, eivätkä eräät vastaa ollenkaan. Tulostaulu on kansalaisten, elinkeinonharjoittajien, jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten uusi väline, jolla arvioidaan yhtenäismarkkinasääntöjen soveltamista. Arvioinnin mittareita ovat täytäntöönpantujen direktiivien määrä, keskeneräiset rikkomismenettelyt ja yhtenäismarkkinoiden toimintasuunnitelman toteuttamisen edistyminen (ks. IP/97/478). Kuten Amsterdamin huippukokouksen hyväksymässä toimintasuunnitelmassa ilmoitettiin, tulostaulu julkaistaan kahdesti vuodessa erityisesti Euroopan unionin sisämarkkinaministereitä ja Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen.

"Jäsenvaltioiden lupaama yhtenäismarkkinadirektiivien tehokas täytäntöönpano on hyvin merkityksellistä kansalaisille ja elinkeinonharjoittajille, mutta tällä hetkellä yli 25 % niistä odottaa vielä täytäntöönpanoa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Tämä tarkoittaa, että yhtenäismarkkinat eivät ole vielä läheskään täydelliset", toteaa yhtenäismarkkinoista vastaava komission jäsen Mario Monti. "Jäsenvaltioiden on tehtävä suuria poliittisia ponnistuksia pysyäkseen niissä lainsäädännön määräajoissa, joita ne ovat luvanneet noudattaa. Aion aloittaa rikkomismenettelyn kaikissa niissä tapauksissa, joissa toimenpiteitä ei panna täytäntöön ajallaan. Rikkomismenettelyjen osalta tulostaulu paljastaa, että moni jäsenvaltio suhtautuu liian huolettomasti direktiivien siirtämiseen kansalliseen lainsäädäntöön, sillä ne eivät noudata rikkomismenettelyn määräaikoja tai jättävät kokonaan vastaamatta. On hyvin tärkeää, että rikkomismenettelyjä nopeutetaan ja tehostetaan."

Tulostaulun laatiminen on käynnistetty, koska yhtenäismarkkinasääntöjen tehokas täytäntöönpano ratkaisee, pystytäänkö kaikki yhtenäismarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet työllisyyden, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edistämiseen hyödyntämään. Yhtenäismarkkinasääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon ratkaiseva merkitys kuvastui toimintasuunnitelmassa ja sen on juuri vahvistanut yritystutkimus, joka komission tilauksesta tehtiin tulostaulun oheistiedoksi (ks. MEMO/97/ ). Tulostaulu mahdollistaa yhtenäismarkkinasääntöjen toteuttamisen eri osa-alueiden seurannan.

Direktiivien täytäntöönpano

Marraskuun 1. päivänä 1997 oli yhteensä 1339 yhtenäismarkkinadirektiivistä vielä 359 sellaisia, että niitä ei ollut pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, eli 25% direktiivien kokonaismäärästä. Täytäntöönpanematta olevien direktiivien osuus vaihteli: Tanskassa ja Alankomaissa se oli noin 3%, Saksassa noin 8% ja Itävallassa noin 10%. Ongelmallisimpia täytäntöönpanon puutteet ovat yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa seuraavilla aloilla: liikenne (60%), julkiset hankinnat (55,6%) ja tekijän- ja teollisoikeudet (50%). Jotkut jäsenvaltiot (Ranska ja Espanja) ovat keskimäärin noin kaksi vuotta tai enemmänkin myöhässä täytäntöönpanon määräajoista.

Täytäntöönpanematta olevien yhtenäismarkkinasääntöjen prosenttiosuus 1.11.1997

%

BDKDEELFIRLILNLAPFINSUKEU
Kaikki direktiivit8,53,28,54,77,57,45,47,66,53,510,15,94,36,24,626,7
Uudet direktiivit7,02,37,44,66,35,65,16,35,42,910,24,8 3,72,84,022,8

Kaikki direktiivit: Yhtenäismarkkinadirektiiveiksi määritellään ne toimenpiteet, joilla välittömimmin vaikutetaan yhtenäismarkkinoiden syntymiseen ja toimintaan. Luettelo niistä päivitetään säännöllisesti ja jaetaan jäsenvaltioille. Lukuihin eivät sisälly direktiivit, joista ilmoitus on tekemättä Gibraltarin ja Ahvenanmaan osalta.

Uudet direktiivit: kaikki yhtenäismarkkinadirektiivit ottamatta lukuun niitä, joilla muutetaan aikaisempia direktiivejä.

Kaikki jäsenvaltiot ovat nyt toimittaneet ensimmäistä kertaa yksityiskohtaiset aikataulut jäljellä olevien yhtenäismarkkinadirektiivien täytäntöönpanosta, kuten toimintasuunnitelmassa edellytettiin. Vaikka kaikkien täytäntöönpanemattomien direktiivien osalta ei ole toimitettu yksityiskohtaisia aikatauluja (Ruotsista on toimitettu 98% ja Italiasta vain 19%), tulostaulussa päätellään, että suurin osa yhtenäismarkkinadirektiiveistä olisi pantu täytäntöön huhtikuun alkuun 1998 mennessä, jos ilmoitettuja lainsäädäntöaikatauluja noudatetaan. Jos jäsenvaltioiden toimittamat lainsäädäntöohjelmat toteutetaan kokonaan ja ajallaan, pystytään saavuttamaan se aikataulutavoite, joka yhtenäismarkkinoiden saattamiselle kansalliseen lainsäädäntöön on asetettu, 1. tammikuuta 1999. Toisaalta taas esitettyjen aikataulujen noudattaminen edellyttää huomattavaa lainsäädäntömenettelyjen nopeuttamista. Valitettavasti jäljelle jää yhä noin 15% direktiiveistä, joiden täytäntöönpanoaikataulua ei ole ilmoitettu, ja jotkut jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että ne eivät joidenkin direktiivien osalta pysty noudattamaan vuoden 1999 alun määräaikaa. Seuraaviin tulostauluihin kirjataan niiden todellinen täytäntöönpano.

Ongelmien ratkaiseminen ja täytäntöönpano

Yhtenäismarkkinat toimivat tehokkasti vasta kun kaikkia niitä koskevia sääntöjä noudatetaan ja syntyneet ongelmat ratkaistaan nopeasti ja tehokkaasti. Juuri tästä syystä sekä toimintasuunnitelmassa että Amsterdamin Eurooppa-neuvostossa korostettiin, että ongelmien ratkaisuun tarvitaan entistä nopeampia ja tehokkaampia menettelyjä. Toimintasuunnitelmassa mainitaan sekä viralliset rikkomismenettelyt että epäviralliset järjestelyt, joilla tuetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä täytäntöönpanossa ja ongelmien ratkaisussa. Nämä kaksi järjestelmää ovat toisistaan riippuvaisia, sillä onnistunut ja nopea kahdenvälinen tai monenvälinen valitusten ratkaiseminen jäsenvaltioiden välillä riippuu ainakin jossain määrin siitä, että tehokkaat rikkomismenettelyt kannustavat siihen.

Nykyisen yhteistyön vahvistamiseksi ja niin kansalaisten kuin yritystenkin kohtaamien yhtenäismarkkinaongelmien nopean ja kustannustehokkaan ratkaisemisen varmistamiseksi toimintasuunnitelmassa edellytettiin, että jäsenvaltiot perustavat hallintoonsa koordinointikeskuksia ja yhteyspisteitä, joihin kansalaiset ja yritykset voivat ottaa yhteyttä ongelmissaan ja joille nämä voivat toimittaa tiedot omista rakenteistaan ja menettelyistään yhtenäismarkkinasääntöjen täytäntöönpanemiseksi. Tulostaulu paljastaa, että kaikki jäsenvaltiot Kreikkaa lukuun ottamatta (ja jossain määrin Italiaa ja Luxemburgia) ovat ilmoittaneet yhteyspisteitä koskevat tiedot. Haasteena on nyt varmistaa, että kansalaiset ja yritykset tietävät näiden yhteyspisteiden olemassaolosta (yritysten ja kansalaisten kanssa vuonna 1998 käynnistettävän vuoropuhelun tarkoituksena on myös tietoisuuden lisääminen yhtenäismarkkinoihin liittyvistä oikeuksista) ja että jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä syntyneiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tulostaulussa raportoitu tilanne täytäntöönpanorakenteiden ja -menettelyjen osalta ei ole kovin rohkaiseva, koska vain kahdeksan jäsenvaltiota on ilmoittanut niistä komissiolle.

Rikkomismenettelyjen osalta tulostaulussa eritellään, miten jäsenvaltiot vastaavat virallisiin huomautuksiin ja perusteltuihin lausuntoihin (nämä ovat perustamissopimuksen 169 artiklan virallisen rikkomismenettelyn ensimmäinen ja toinen vaihe). Jäsenvaltioita kehotetaan vastaamaan määräaikojen kuluessa huomautuksiin, jotka koskevat jäsenvaltion velvoitteiden täyttämättä jättämistä. Tätä vaatimusta ei esitetä vain jäsenvaltioiden hyväksymässä toimintasuunnitelmassa, vaan niillä on perustamissopimuksen mukaan myös oikeudellinen velvoite olla yhteistyössä komission kanssa. Nämä määräajat asetetaan yleensä kahden kuukauden pituisiksi, mutta tulostaulu paljastaa, että keskimääräinen vastausaika on melkein kaksinkertainen, ja joidenkin jäsenvaltioiden vastaukset viipyvät jopa yli viisi kuukautta (Portugali, Italia ja Belgia). Lisäksi jäsenvaltiot jättivät kokonaan vastaamatta 18 prosenttiin virallisista huomautuksista ja 11 prosenttiin perustelluista lausunnoista.

Keskimääräinen vastaamisaika (päivinä) virallisiin huomautuksiin ja perusteltuihin lausuntoihin vuonna 1996

päivinä

BDKDEELFIRLILNLAPFINSUKEU
Viralliset huomau-tukset751059411412310613618710712661166598877108
Perustellut lausunnot150-127147147106142100427031237 --70114

- Näille jäsenvaltioille ei lähetetty perusteltuja lausuntoja vuonna 1996

Rikkomismenettelyn käynnistäminen ei aina merkitse, että yhteisön lakia olisi rikottu. Asiasta päättää lopullisesti yhteisöjen tuomioistuin. Rikkomismenettely osoittaa kuitenkin, että komissio joko omien tutkimuksiensa perusteella tai kantelun saatuaan katsoo, että yhteisön lakia on saatettu rikkoa. Vuoden mittaisena ajanjaksona, 1.9.1996 - 1.9.1997, komissio lähetti virallisen huomautuksen 242 tapauksessa, joissa täytäntöönpanossa oli puutteita tai yhtenäismarkkinasääntöjä sovellettiin puutteellisesti, sekä perustellun lausunnon 68 tapauksessa. Se haastoi myös jäsenvaltion yhteisöjen tuomioistuimeen oletetuista yhtenäismarkkinasääntöjen rikkomisista 27 tapauksessa. Tarkastelukaudella Italia (40) ja Ranska (35) saivat eniten virallisia huomautuksia ja Ranska (13) ja Espanja (11) eniten perusteltuja lausuntoja. Belgia (6), Ranska (5) ja Saksa (4) puolestaan päätyivät useimmin tuomioistuinkäsittelyyn.

Useimmat rikkomisasiat ratkaistaan ennen tuomioistuinkäsittelyä. Yhtenäismarkkinasääntöihin liittyvistä asioista, joista tuomioistuin antoi tuomion 1.9.1996 - 1.9.1997, useimmat koskivat Belgiaa (9), ja seuraavana oli Italia (7). Samana aikaan oli vireillä 19 rikkomisasiaa jäsenvaltioita vastaan (näistä yksi jo tuomioistuimen käsittelyssä); ne koskivat oikeuden päätöksen noudattamatta jättämistä asioissa, jotka liittyivät yhtenäismarkkinasääntöjen rikkomiseen (5 Irlantia vastaan, 4 Italiaa vastaan).

Tulostaulu on kokonaisuudessaan Internetissä EU:n Eurooppa-serverillä seuraavassa osoitteessa:

http://ec.europa.eu/dg15/


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website