Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Kilpailuasiat: komission raportin mukaan aktiivinen kilpailuvalvonta edesauttaa kohtuuhintaisten ja innovatiivisten lääkkeiden saantia

Bryssel 28. tammikuuta 2019

Euroopan komissio on julkaissut raportin, josta käy ilmi, että aktiivinen kilpailulainsäädännön valvonta lääkealalla EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa auttaa tarjoamaan edullisempia lääkkeitä, tuo lisää valinnanvaraa potilaille ja terveydenhuoltojärjestelmille ja edistää innovointia.

Kilpailupolitiikasta vastaava komissaari Margrethe Vestager totesi, että kohtuuhintaisten ja innovatiivisten lääkkeiden tarjoaminen eurooppalaisille potilaille ja terveydenhuoltojärjestelmille on yksi EU:n keskeisistä haasteista ja tavoitteista. ”Tänään julkaistuun raporttiin sisältyy merkittävää tietoa kilpailuviranomaisten eri puolilla Eurooppaa tekemästä työstä sen varmistamiseksi, että lääkemarkkinat edesauttavat tämän tavoitteen saavuttamista. On tärkeää, että tällä alalla tehtävää työtä pidetään ensisijaisena myös jatkossa”, Vestager sanoi.

Raportissa luodaan katsaus kilpailunrajoituksia ja yrityskeskittymiä koskevien sääntöjen valvontaan lääkealalla. Siinä myös selostetaan, millä tavalla kilpailulainsäädännön valvonta on parantanut eurooppalaisten potilaiden mahdollisuuksia saada kohtuuhintaisia ja innovatiivisia olennaislääkkeitä. Raportissa keskitytään vuoden 2009 jälkeiseen aikaan. Kyseisenä vuonna komissio teki selvityksen lääkealan kilpailusta.

Raportti on laadittu tiiviissä yhteistyössä 28 jäsenvaltion kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa. Ne työskentelevät komission kanssa Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa.

Komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset jatkavat lääkealan valvontatoimia raportista saatavien tietojen pohjalta. Valvonta on keskeisen tärkeää, kun otetaan huomioon niin alan taloudellinen merkitys kuin sen vaikutus ihmisten elämään ja hyvinvointiin.  

Raportin keskeiset havainnot

Lääkkeiden oikeudenmukaiset hinnat

Komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset ovat tutkineet reilusti yli 100 tapausta, joissa on kyse kilpailunvastaisista sopimuksista tai määräävän aseman väärinkäytöstä. Vuodesta 2009 alkaen on annettu 29 päätöstä, joissa puututaan lääkkeiden toimittamisessa todettuihin lainvastaisiin käytäntöihin.

  • Kyseisissä tapauksissa kilpailuviranomaiset tutkivat ja määräsivät seuraamuksia kilpailunvastaisista toimista, jotka nostivat lääkkeiden hintoja.
  • Kilpailunvastaisia toimia oli monia erilaisia, kuten i) markkinoiden sulkeminen kilpailijoilta rinnakkaislääkkeiden markkinoille tulon viivyttämiseksi, ii) markkinoiden jakaminen / hintasopimuskäytännöt sekä iii) vastikkeellista viivyttämistä koskevat sopimukset, joiden mukaisesti alkuperäisvalmistaja ja rinnakkaisvalmistajat tekivät salaa yhteistyötä rinnakkaislääkkeiden pitämiseksi pois markkinoilta ja jakoivat alkuperäisvalmistajan näin saaman voiton. Useat tutkimukset koskivat myös iv) patenttisuojaamattomista lääkkeistä perittyjä kohtuuttomia hintoja.
  • Päätöksillä on määrätty sakkoja yhteensä yli yksi miljardi euroa tai tehty yritysten kilpailunvastaisten käytäntöjen poistamista koskevista sitoumuksista yrityksiä velvoittavia.

Korkeat hinnat saattavat olla myös tulosta lääkeyhtiöiden sulautumisista, jotka vahvistavat sulautuman tuloksena syntyvän yhtiön hinnoitteluvoimaa. Lääkemarkkinoiden liiallisen keskittymisen ehkäisemiseksi komissio tarkasteli yli 80:tä yrityskeskittymää lääkealalla. Kilpailuun liittyviä ongelmia todettiin 19 tapauksessa, joissa sulautuminen olisi voinut johtaa hintojen nousuun erityisesti rinnakkais- ja biosimilaarilääkkeiden osalta. Komissio hyväksyi nämä sulautumiset vasta sen jälkeen, kun yritykset olivat sitoutuneet myymään osia liiketoiminnastaan pitääkseen hintakilpailun entisellään.

Tämän lisäksi kilpailuviranomaiset toteuttivat yli 100 markkinaseuranta- ja kilpailunedistämistoimea. Niiden avulla saatiin tietoa markkinoiden toiminnasta ja annettiin ohjeita markkinatoimijoille. Muutamassa yksittäistapauksessa ne myös käynnistivät kilpailunvastaisia tutkimuksia. Kilpailunedistämistoimet vaikuttivat sääntelyn ja lainsäädännön rakenteeseen ja auttoivat luomaan tai palauttamaan edellytykset, jotka edistävät tehokasta ja oikeudenmukaista kilpailua.

Lisää innovointia ja valinnanvaraa

Raportissa todetaan, että kilpailusääntöjen noudattamisen valvojat auttoivat ylläpitämään alan innovointitasoa puuttumalla kilpailusääntöjen mukaisesti käytäntöihin, jotka olisivat voineet vääristää innovointikannustimia. Tämä koskee erityisesti pyrkimyksiä viivyttää rinnakkaislääkkeiden tuloa markkinoille siten, että yritykset voisivat epäasianmukaisesti kerätä voittoa vanhemmilla tuotteilla sen sijaan, että ne joutuisivat kilpailemaan uusien, innovatiivisten lääkkeiden kanssa.

Komission toimet yrityskeskittymien valvomiseksi ovat myös lisänneet lääkkeitä koskevaa innovointia ja lääkevalikoimaa estämällä liiketoimia, jotka olisivat voineet vaarantaa tutkimus- ja kehittämistyötä, jonka tarkoituksena on saada uusia lääkkeitä markkinoille tai laajentaa nykyisten lääkkeiden käyttöaiheita.

Tulevien valvontatoimien laajuus

Raportissa mainitut kilpailunvastaisia toimia ja yrityskeskittymiä koskevat tapaukset osoittavat, että lääkealalla tarvitaan tiivistä kilpailuvalvontaa. Komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten tähän asti toteuttama täytäntöönpanon valvonta luo vankan perustan, jonka pohjalta kilpailuviranomaiset voivat jatkaa ja keskittää valvontatoimia lääkealalla.

Vaikka raportissa käsitellyt tapaukset osoittavat, että kilpailulainsäädännön valvonta edistää hintakilpailun säilymistä ja virkistää innovointia, kilpailulainsäädännön avulla ei voida puuttua kaikkiin ongelmiin. Lisäksi tarvitaan etenkin kaikkien sidosryhmien jatkuvia toimia, jotta kohtuuhintaisten ja innovatiivisten lääkkeiden kestävää saatavuutta koskeva yhteiskunnallinen haaste voidaan ratkaista.

Raportin tiivistelmä ja raportti kokonaisuudessaan ovat saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä komission kilpailuasioiden verkkosivustolla.

Taustatietoa

Neuvosto toi esiin lääkealan järjestelmien tasapainon vahvistamisesta Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa 17. kesäkuuta 2016 antamissaan päätelmissä useita huolenaiheita, jotka koskevat potilaiden mahdollisuuksia saada kohtuuhintaisia lääkkeitä. Neuvosto viittasi komission vuonna 2009 antamaan lääkealan toimialakohtaista tutkimusta koskevaan raporttiin, jossa painotettiin, että kilpailuun perustuvat lääkemarkkinat hyötyvät kilpailulainsäädännön tiukasta valvonnasta, ja kehotti komissiota laatimaan raportin kilpailutapauksista toimialakohtaisen selvityksen perusteella.

Myös Euroopan parlamentti ilmaisi 2. maaliskuuta 2017 antamassaanpäätöslauselmassa EU:n vaihtoehdoista lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi huolensa olennaislääkkeiden riittämättömästä saatavuudesta ja innovatiivisten lääkkeiden korkeista hinnoista. Parlamentti tunnusti kilpailuoikeuden alan välineiden merkityksen ja tehokkuuden torjuttaessa kilpailunvastaista toimintaa, kuten patenttijärjestelmien ja lääkkeitä koskevan lupajärjestelmän väärinkäyttöä.

Tänään julkaistu raportti on laadittu vastaukseksi niin neuvoston kuin Euroopan parlamentin esiin tuomiin huolenaiheisiin, ja sen tarkoituksena on selostaa, miten kilpailulainsäädännön täytäntöönpanon valvonta voi edistää kohtuuhintaisia ja innovatiivisia lääkkeitä koskevan tavoitteen saavuttamista.

Komissio ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Kansallisilla kilpailuviranomaisilla on täydet valtuudet soveltaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 101 ja 102 artiklaa. Jos jollakin toiminnalla ei ole vaikutusta rajat ylittävään kauppaan, kansalliset kilpailuviranomaiset soveltavat kansallisia kilpailusääntöjään, jotka usein pohjautuvat EU:n lainsäädäntöön. Komissio vastaa EU:n laajuisten yrityskeskittymien valvonnasta eli tapauksista, joissa sulautuvien yritysten liikevaihto ylittää EU:n sulautuma-asetuksessasäädetyt raja-arvot. Jos raja-arvot eivät ylity, sulautumiseen voidaan soveltaa kansallista lainsäädäntöä ja yksi tai useampi kansallinen kilpailuviranomainen voi tutkia sitä.

 

IP/19/741

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar