Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Kestävä kehitys: Komissiolta pohdinta-asiakirja Euroopan kestävyyden parantamisesta vuoteen 2030 mennessä

Bryssel 30. tammikuuta 2019

Komissio julkaisee tänään pohdinta-asiakirjan kestävän Euroopan saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä. Se on osa Euroopan tulevaisuutta koskevaa keskustelua, jonka komissio käynnisti 1. maaliskuuta 2017 julkaisemallaan valkoisella kirjalla.

Yhtenä jatkotoimena puheenjohtaja Junckerin vuonna 2017 pitämälle puheelle unionin tilasta tänään julkaistava asiakirja liittyy kiinteästi EU:n sitoutumiseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja myös Pariisin ilmastosopimukseen. Asiakirjassa otetaan mittaa Euroopan haasteista ja esitetään havainnollisia tulevaisuudenskenaarioita. Sen tarkoitus on ohjata keskustelua siitä, miten nämä tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa vuoteen 2030 mennessä ja miten Euroopan unioni voi tätä parhaiten edistää. Nämä skenaariot korostavat viime vuosien saavutusten pohjalta sitä, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta EU ja maailma voisivat turvata kansalaisten hyvinvoinnin takaavan kestävän tulevaisuuden.

”Kestävä kehitys alkaa ihmisistä ja päättyy ihmisiin. Siinä on kyse samanaikaisesta pyrkimyksestä talouden ja yhteiskunnan kestävyyteen ja vaurauteen. Tarkoitus on ylläpitää meidän elämäntapaamme ja parantaa lastemme ja lastenlastemme hyvinvointia tasa-arvon, terveen luonnonympäristön sekä vireän, vihreän ja osallistavan talouden avulla. Tehtävämme on turvata maapallon tulevaisuus sen kaikille asukkaille. Eurooppa voi ja sen pitää näyttää tässä tietä”, totesi komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

”Kestävyys on perustavanlaatuinen osa eurooppalaista ajattelutapaa”, luonnehti työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja lisäsi: ”Kestävyydessä on kyse sen varmistamisesta, että tulevilla sukupolvilla on maapallon rajallisten resurssien puitteissa samat tai paremmat mahdollisuudet kuin meillä. Euroopan investointiohjelma auttaa yksityissektorin saamisessa mukaan, ja kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma helpottaa uusien markkinoiden luomista kestäville investoinneille. Jos me modernisoimme yhteiskuntiamme osallistavalla tavalla, omaksumme kiertotalouden ja hyödynnämme uutta teknologiaa, kuten tekoälyä, voimme saavuttaa ilmastoneutraalisuuden ja jättää lapsillemme paremman maapallon.”

Vuosien mittaan EU:sta on tullut kestävän kehityksen edelläkävijä, jolla on tiukimmat sosiaaliset ja ympäristöä koskevat normit ja joka on toiminut Pariisin ilmastosopimuksen ja innovatiivisten ratkaisujen, kuten kiertotalouden, puolestapuhujana. Junckerin komissio on ottanut kestävän kehityksen huomioon kaikkien alojen politiikoissaan toimikautensa alusta asti.

EU:lla, kuten muullakin maailmalla, on kuitenkin edessään monimutkaisia ja muuttuvia haasteita, joihin on tartuttava kiireesti: ekologinen velka ja ilmastonmuutos, väestörakenteen muutos, muuttoliike, eriarvoisuus, taloudellinen ja sosiaalinen lähentyminen sekä julkiseen talouteen kohdistuvat paineet. Lisäksi eristäytyminen ja kansallismielisyys puhuttelevat entistä useampia, mikä kertoo siitä, että liian monet eurooppalaiset kokevat itsensä suojattomiksi muuttuvassa maailmassa. Kiistämättömien faktojen ei pitäisi aiheuttaa pelkoa vaan inspiroida toimimaan.

Tämänpäiväisessä pohdinta-asiakirjassa keskitytään kestävän muutoksen kannalta keskeisiin politiikkaperusteisiin, joita ovat siirtyminen lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen, elintarvikejärjestelmämme epätasapainojen korjaaminen, energian, rakentamisen ja liikkumisen tulevaisuudenkestävyyden turvaaminen sekä siirtymän oikeudenmukaisuuden varmistaminen siten, että kaikki väestöryhmät ja alueet pysyvät mukana kehityksessä. Asiakirjassa kiinnitetään myös huomiota kestävää muutosta tukeviin horisontaalisiin tekijöihin, joita ovat muun muassa koulutus, tiede, teknologia, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio; rahoitus, hinnoittelu, verotus ja kilpailu; vastuullinen liiketoiminta, yritysten yhteiskuntavastuu ja uudet liiketoimintamallit; avoin ja sääntöihin perustuva kauppa; hallintotapa ja eri politiikkojen johdonmukaisuuden varmistaminen kaikilla tasoilla. Asiakirjassa korostetaan sitä, kuinka tärkeää on toimia suunnannäyttäjänä maailmanlaajuiselle kestävälle kehitykselle, sillä EU:n politiikoilla on vain rajallinen vaikutus maapalloon, jos muut harjoittavat vastakkaista politiikkaa.

Pohdinta-asiakirjassa esitetään kolme skenaariota tarkoituksena herättää keskustelua siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteisiin pitäisi pyrkiä EU:ssa. Skenaariot ovat esimerkinomaisia: niiden tarkoituksena on esittää erilaisia ideoita keskustelun ja pohdinnan pohjaksi. Lopputuloksessa yhdistyy todennäköisesti eri elementtejä eri skenaarioista. Skenaariot ovat seuraavat:

  1. EU:lla on kokonaisvaltainen kestävän kehityksen tavoitteita koskeva strategia, joka ohjaa EU:n ja jäsenvaltioiden toimia.
  2. Komissio pyrkii edelleen ottamaan kestävän kehityksen tavoitteet huomioon kaikissa asiaankuuluvissa EU:n politiikoissa, mutta jäsenvaltioita ei pakoteta toimintaan.
  3. Ulkoisia toimia korostetaan enemmän ja EU:n tasolla vakiinnutetaan nykyinen kestävän kehityksen tavoitetaso.

Tausta

YK:n yleiskokous hyväksyi 25. syyskuuta 2015 osana uutta kestävän kehityksen toimintaohjelmaa (Agenda 2030) 17 kestävän kehityksen tavoitetta köyhyyden poistamiseksi, maapallon suojelemiseksi ja vaurauden tuottamiseksi kaikille. Nämä tavoitteet sisältävät yhteensä 169 alatavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. EU oli kantava voima Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksymisen taustalla.

Komissio antoi toimintaohjelman johdosta 22. marraskuuta 2016 tiedonannon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi”. Tiedonannossa esitettiin, mitä EU aikoo tehdä edistääkseen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa, ja tuotiin esiin EU:n keskeiset toimintalinjat jokaisen kestävän kehityksen tavoitteen osalta. Siinä selitettiin myös, miten tämänhetkisen komission kymmenen painopistettä vuosiksi 2014–2019 edistävät osaltaan maailmanlaajuista agendaa vuoden 2030 tähtäimellä. Tiedonannossa ilmoitettiin myös korkean tason sidosryhmäfoorumin perustamisesta varapuheenjohtaja Frans Timmermansin johdolla. Foorumi osallistuu kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon seurantaan ja täytäntöönpanoa edistävien parhaiden käytäntöjen vaihtoon.

Komission puheenjohtaja ilmoitti 13. syyskuuta 2017 unionin tilaa koskeneen puheen yhteydessä julkaistussa aiekirjeessä kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvästä pohdinta-asiakirjasta ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä”, joka kattaa myös Pariisin ilmastosopimuksen.

Tämänpäiväiseen pohdinta-asiakirjaan liittyy yksityiskohtaisia liitteitä, joissa tarkastellaan EU:n saavutuksia ja viimeaikaisia toimenpiteitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Mukana on myös EU:n korkean tason sidosryhmäfoorumin panos.

Lisätietoja

Tietokooste: Kohti kestävää Eurooppa vuoteen 2030 mennessä

Pohdinta-asiakirja: Kohti kestävää Eurooppa vuoteen 2030 mennessä

Pohdinta-asiakirjan liitteet:

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: EU:n kertomus kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta (2019)

Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta (1. maaliskuuta 2017) ja aiemmat pohdinta-asiakirjat

Eurostatin laatima kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaraportti

Puhdas maapallo kaikille (strategia ilmastoneutraalin talouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä)

IP/19/701

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar