Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Komission raportin mukaan kohdennetut investoinnit ja vahva digitaalipolitiikka parantavat jäsenvaltioiden suoritusta

Bryssel 11. kesäkuuta 2019

Euroopan komissio julkaisee tänään vuoden 2019 digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) tulokset, joilla seurataan Euroopan digitaalista suorituskykyä ja EU-maiden edistymistä digitaalisen kilpailukyvyn alalla. 

Maat, joissa on asetettu EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian mukaiset kunnianhimoiset tavoitteet ja yhdistetty ne mukautettuihin investointeihin, ovat parantaneet suorituskykyään suhteellisen lyhyessä ajassa. Tämä on yksi tämänvuotisen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI-indeksin) keskeisistä päätelmistä. Suurimmat EU-taloudet eivät kuitenkaan ole digitaalisaation kärjessä, ja digitalisaatiota onkin vauhditettava, jotta EU säilyttäisi globaalin kilpailukykynsä. 

Digitaalisista sisämarkkinoista vastaavan komission varapuheenjohtajan Andrus Ansipin mukaan vuoden 2014 lopulla ryhdyttiin laatimaan digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa suunnitelmaa, ja tavoitteena oli pitkän aikavälin strategia, jolla parannetaan Euroopan digitaalista ympäristöä, minimoidaan oikeudellinen epävarmuus ja luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset. ”Digitaalisten sisämarkkinoiden onnistuneella täytäntöönpanolla voidaan merkittävästi edistää maakohtaisten tulosten paranemista nyt, kun digitaalisiin sisämarkkinoihin liittyvistä 30 lainsäädäntöehdotuksesta on hyväksytty 28 ja on luotu 35 uutta digitaalista oikeutta ja vapautta. Nyt on kiireellisesti pantava täytäntöön uusia sääntöjä, joilla edistetään liitettävyyttä, datataloutta ja sähköisiä viranomaispalveluja ja autetaan jäsenvaltioita varustamaan kansalaiset digitaalitaidoilla, jotka soveltuvat moderneille työmarkkinoille.

Digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaava komissaari Mariya Gabriel lisäsi: ”Tämänvuotinen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi osoittaa, että digitalisaatiota on vauhditettava, jotta EU:n globaali kilpailukyky säilyy. Meidän on tehtävä yhteistyötä, jotta saamme aikaan osallistavan digitaalitalouden. On myös varmistettava, että digitaalitaidot ovat esteettömästi kaikkien EU:n kansalaisten saatavilla todellisen digitaalisen Euroopan rakentamiseksi.

DESI-luvut viideltä viime vuodelta osoittavat, että kohdennetuilla investoinneilla ja vahvalla digitaalipolitiikalla voi olla merkittävä vaikutus yksittäisten maiden tuloksiin. Esimerkkejä tästä ovat Espanja (ultranopean laajakaistan käyttöönotto), Kypros (laajakaistayhteydet), Irlanti (yritysten digitalisointi) sekä Latvia ja Liettua (julkisten palvelujen digitalisointi).

Verkkoyhteydet ovat parantuneet mutteivät riitä kattamaan nopeasti kasvavia tarpeita. DESI-indikaattorit osoittavat, että nopean ja ultranopean laajakaistan kysyntä on kasvussa, ja sen odotetaan kasvavan edelleen tulevina vuosina yhä kehittyvien internetpalvelujen ja yritysten kasvavien tarpeiden mukaan. Ultranopea yhteys (vähintään 100 Mb/s) on kotitalouksista 60 prosentin saatavilla, ja laajakaistaliittymien määrä on kasvussa. Ultranopeaa laajakaistaa käyttää kotitalouksista 20 prosenttia, eli osuus on nelinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna.

EU on sopinut EU:n televiestintäsääntöjen uudistamisesta, jotta voidaan täyttää eurooppalaisten kasvavat verkkoyhteystarpeet ja edistää investointeja. Ruotsissa ja Portugalissa on eniten ultranopeita verkkoliittymiä, ja Suomessa ja Italiassa on edistytty parhaiten 5G-taajuuksien jakamisessa.

Yli kolmasosalla Euroopan työväestöstä ei ole edes digitaalisia perustaitoja, vaikka useimmat työt edellyttävät niitä, ja vain 31 prosentilla on edistyneet internetkäyttäjän taidot. Samaan aikaan edistyneiden digitaalitaitojen kysyntä talouselämässä kasvaa, ja tietotekniikan asiantuntijoiden työllisyys on lisääntynyt 2 miljoonalla hengellä viiden viime vuoden aikana EU:ssa. 

Indeksin tämän osion kärjessä ovat Suomi, Ruotsi, Luxemburg ja Viro.

Eurooppalaisista 83 prosenttia käyttää internetiä vähintään kerran viikossa (75 prosenttia vuonna 2014). Toisaalta 11 prosenttia EU:n väestöstä ei ole koskaan vieraillut verkossa (18 prosenttia vuonna 2014).

Eniten lisääntyi eri tietokoneohjelmien ja älypuhelinsovellusten kautta saatavilla olevien videopuhelujen ja tilausvideopalvelujen käyttö. EU:n tietosuojasäännöt, joilla lisätään käyttäjien luottamusta sähköiseen ympäristöön, tulivat voimaan 25. toukokuuta 2018.

Yritykset digitalisoituvat yhä enemmän, mutta verkkokauppa kasvaa hitaasti. Tällä alalla EU:n parhaat suoriutujat ovat Irlanti, Alankomaat, Belgia ja Tanska, kun taas Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Puolan on kiristettävä tahtiaan.

Yhä useammat yritykset käyttävät pilvipalveluja (18 %, kun vastaava osuus oli 11 % vuonna 2014) ja sosiaalista mediaa suhteissaan asiakkaisiin tai muihin sidosryhmiin (21 %, kun vastaava osuus oli 15 % vuonna 2013).

Tavaroita ja palveluja verkossa myyvien pk-yritysten osuus on kuitenkin jumiintunut viime vuosina 17 prosenttiin.

Verkkokaupan edistämiseksi EU:ssa on sovittu useista toimenpiteistä muun muassa pakettitoimitusten hintojen avoimuuden, alv-sääntöjen yksinkertaistamisen ja digitaalisia sopimuksia koskevien sääntöjen alalla. Kuluttajat ja yritykset ovat 3. joulukuuta 2018 alkaen voineet poimia verkosta parhaat tarjoukset kaikkialla EU:ssa ilman kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvaa syrjintää.

Julkisten digitaalipalvelujen alalla on voimassa EU:n sääntelyä, ja jäsenvaltioiden välillä näkyi lähentymistä vuosina 2014–2019.

Viranomaisille lomakkeita toimittavista internetin käyttäjistä 64 prosenttia käyttää nyt verkkokanavia (57 % vuonna 2014), mikä osoittaa, että asioiden hoitaminen verkossa on byrokraattisesti helpompaa.

Komissio esitti huhtikuussa 2018 aloitteita, jotka koskevat julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä ja sähköisiä terveyspalveluja. Niillä parannetaan merkittävästi rajatylittäviä sähköisiä julkisia palveluja EU:ssa.

Digitaalisten julkisten palvelujen, myös sähköisten terveyspalvelujen ja viranomaispalvelujen, käytössä indeksissä korkeimmat pisteet saivat Suomi ja Viro.

Myös tänään julkaistu naisia ja digitalisaatiota koskeva tulostaulu osoittaa, että digitaalisesti kilpailukykyisissä EU-maissa on myös eniten naisia, jotka osallistuvat digitaalitalouteen

Suomi, Ruotsi, Luxemburg ja Tanska saavat korkeimmat pisteet, kun tarkastellaan naisten osallistumista digitaalitalouteen. Sukupuolieroja kuitenkin esiintyy sitkeästi EU:n tasolla internetin käytössä, digitaalitaidoissa sekä tietotekniikan asiantuntijataidoissa ja työllisyydessä. Jälkimmäisessä erot ovat suurimmat: vain 17 prosenttia tietotekniikan asiantuntijoista on naisia, ja hekin ansaitsevat 19 prosenttia vähemmän kuin miehet. Lisäksi luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 34 prosenttia on naisia. Tämä prosenttiosuus on saatava kohoamaan tulevina vuosina. 

Tausta

Vuotuisella digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksillä mitataan, miten EU-maat ovat edistyneet digitaalitalouden ja -yhteiskunnan saavuttamisessa. Se perustuu pääasiassa Eurostatin tietoihin. Indeksi auttaa EU:n jäsenvaltioita tunnistamaan, millä aloilla vaaditaan ensisijaisia investointeja ja toimia. DESI on tärkeä väline myös analysoitaessa digitalisaatiota eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

DESI-indeksiin sisältyy kansallisten digitaalistrategioiden yksityiskohtainen analyysi, jossa tehdään yleiskatsaus edistymiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen jäsenvaltiokohtaisesti. Raportteihin liitetään yksityiskohtainen televiestintäluku kustakin jäsenvaltiosta. EU-maiden välisen vertailun parantamiseksi DESI-indeksin yhteydessä tehdään myös maavertailuja seuraavista aihealueista: liitettävyys, taidot, internetpalvelujen käyttö, digitaaliteknologian käyttöönotto yrityksissä, digitaaliset julkiset palvelut, investoinnit tieto- ja viestintäteknologian t&k-toimintaan ja innovointiin sekä tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman varojen käyttö jäsenvaltioissa.

Junckerin komission toimikaudella EU on hyväksynyt 30 esitetystä lainsäädäntöehdotuksesta 28 sellaista ehdotusta, joilla on tarkoitus poistaa esteitä ja luoda digitaaliset sisämarkkinat kaikkien EU:n kansalaisten ja yritysten hyödyksi. Vahvistaakseen investointeja olennaisiin infrastruktuureihin ja taitoihin komissio teki vuosiksi 2021–2027 kohdennettuja budjettiehdotuksia, jotka on nyt hyväksyttävä EU:n jäsenvaltioissa ja Euroopan parlamentissa.

Lisätietoja

Kysymyksiä ja vastauksia

Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2019

Tietosivu: Digitaaliset sisämarkkinat  

IP/19/2930

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar