Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Työn tulevaisuus: Korkean alan konferenssissa keskustellaan siitä, miten EU voi tarttua haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuuksia

Bryssel 9. huhtikuuta 2019

Komission isännöimässä konferenssissa ”Työn tulevaisuus: tänään, huomenna, kaikille” on käyty avointa keskustelua työelämän merkittävimmistä muutoksista.

Tässä konferenssissa, jota isännöivät puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ja komissaari Marianne Thyssen, noin 500 osallistujaa, joiden joukossa oli ministereitä sekä EU:n toimielinten ja virastojen, kansallisten hallitusten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman edustajia, keskusteli siitä, miten muutoksia voidaan parhaiten käyttää työntekijöiden, yritysten, yhteiskunnan ja talouden hyödyksi. Nopeasti tapahtuvat muutokset ovat saaneet Euroopan unionin ryhtymään toimiin sen varmistamiseksi, että EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikka ovat asianmukaisia sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa. EU on antanut julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Julistuksessa esitetään 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta, jotka tukevat työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta 2000-luvulla. Nyt pyritään varmistamaan, että julistuksen periaatteet pannaan täytäntöön EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla.

Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis totesi seuraavaa: ”Nopea teknologinen kehitys ja digitalisaatio voivat lisätä taloudellista kasvua. Kasvun on kuitenkin oltava osallistavaa, ja avain siihen on se, että EU pyrkii edelleen ylöspäin tapahtuvaan lähenemiseen. Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi on ”voitettava kilpajuoksu huipulle”.

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen korosti seuraavaa: ”Työelämän muuttuessa emme voi vain odottaa, että ihmiset varautuvat ja mukautuvat muutokseen. Poliittisina päätöksentekijöinä meidän on myös mukautettava yhteiskunnallisia instituutioitamme, sääntöjämme ja koulutusjärjestelmiämme ihmisten tukemiseksi, jotta he voivat suhtautua luottavaisesti omaan ja lastensa tulevaisuuteen myös uudenlaisessa työelämässä.”

Keskeiset viestit

Keskusteluissa tulivat esiin seuraavat keskeiset viestit:

  1. Maailma todellakin muuttuu: Euroopan unioni, kuten koko maailma, muuttuu, ja unionin on usein puututtava suuriin haasteisiin, kuten digitalisaatioon, globalisointiin, muuttoliikkeeseen, ilmastonmuutokseen ja väestörakenteen muutokseen.
  2. Työn tulevaisuus on NYT: työmarkkinoiden muutokset tapahtuvat nyt ja ne ovat peruuttamattomia. Muutoksia aiheuttavat esimerkiksi automaatio ja uudet liiketoimintamallit, kuten alustatalous, jotka digitaaliteknologia mahdollistaa.
  3. EU tarjoaa viitekohdan ja tukea näiden haasteiden kohtaamiseksi: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari näyttää (vahvistettuja toimivaltuuksia noudattaen) tietä uudelle sosiaalilainsäädännölle tai poliittisille aloitteille EU:n tasolla, ohjaa uudistuksia kansallisella tasolla eurooppalaisen ohjausjakson kautta sekä kanavoi rahoitusta tehokkaasti kaikkein kiireellisimpiin sosiaalisiin haasteisiin.
  4. Nyt on määritettävä, millaiselta tulevan työelämän halutaan näyttävän ja miten siihen päästään: haluamme säilyttää Euroopan sosiaalinen malli ja vahvistettava sitä, mutta sen on pystyttävä vastaamaan globalisoituneen maailman uusiin haasteisiin sekä hyödyntämään teknologista innovointia. Tämän toteuttamiseksi on laadittava suunnitelma konkreettisista toimista.
  5. Tarvitsemme osallistavan digitaalitalouden: ne, joita uhkaa työpaikan menettäminen tai muutokset, tarvitsevat kattavaa tukea, joka perustuu ammattitaidon parantamiseen ja uudelleenkoulutukseen, työnvälityspalveluihin, toimeentulotukeen sekä sosiaalipalveluihin ja jota tarjotaan koko työuran ajan. Korkean tason työryhmä on tarkastellut digitaalimurroksen vaikutuksia EU:n työmarkkinoihin, ja se esitti ennen konferenssia ehdotuksia kolmesta aiheesta: osaava työvoima, uudet työmarkkinasuhteet ja uusi yhteiskuntasopimus.
  6. Tarvitsemme riittävästi investointeja: tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla käyttää EU:n pitkän aikavälin (2021–2027) budjettia, mukaan lukien Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), jolla rahoitetaan tulevaa osaamispolitiikkaa ja toimenpiteitä työmarkkinoiden siirtymisvaiheita varten.
  7. Tarvitsemme parempaa aktiivista työvoimapolitiikkaa: tästä huolehtivat korkealaatuiset julkishallinnot, jotka huolehtivat tehokkaasti kansalaisten ja yhteiskuntien tarvitsemista palveluista. Edellytyksenä on työvoimapalvelujen, palvelujen tarjoajien ja yritysten parempi osallistuminen ja yhteistyö.
  8. Ketään ei jätetä: taloudellisten hyötyjen olisi saavutettava kaikki eurooppalaiset, myös ne, jotka asuvat suurkaupunkien epäsuotuisilla alueilla tai syrjäisillä maaseutualueilla. Kaiken politiikan onnistumista olisi arvioitava sen perusteella, millainen vaikutus sillä on kaikkein heikoimpiin väestönosiin sekä yhteiskuntarakenteen yhtenäisyyteen.
  9. Maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää: EU:lla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa yhteistyötä muiden organisaatioiden ja kumppaneiden kanssa, mukana lukien Kansainvälinen työjärjestö, jotta edistetään ihmisarvoista työtä ja varmistetaan edistyminen kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanossa.
  10. Tulevaisuus on yhteinen velvollisuutemme: kaikkien hallinnon tasojen (maailmanlaajuisen, EU:n, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason) on työskenneltävä yhdessä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta täytetään EU:n kansalaisten ja työntekijöiden odotukset.

Taustaa

Komissio isännöi 9. huhtikuuta 2019 konferenssia ”Työn tulevaisuus: tänään, huomenna, kaikille”. Göteborgissa marraskuussa 2017 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja komissio antoivat julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Tässä hengessä tämänpäiväisessä konferenssissa pyrittiin syventämään pohdintaa tulevasta työelämästä sekä siitä, miten voidaan kohdata sen mukanaan tuomat haasteet ja hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet.

Konferenssin aikana pidettiin kuusi rinnakkaiskokousta, joissa keskityttiin tulevan työn eri näkökohtiin: a) oikeudenmukainen muutos: digitalisaation mahdollisuudet kaikkien saataville, b) ylöspäin tapahtuva lähentyminen: työllisyys, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, c) maailmanlaajuinen vastuunjako: EU ja kansainvälinen taso, d) ihmisten voimaantuminen: koko elinkaaren aikaiset siirtymät, koulutus ja osaamishaasteet, e) suojelu ja investoinnit: sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistaminen, kestävien ja osallistavien järjestelmien luominen, f) muutoksen hallinta: hallinto ja kumppanuudet.

Juuri ennen konferenssia digitaalimurroksen vaikutuksia käsittelevä korkean tason työryhmä julkaisi loppukertomuksensa. Keskeisiin suosituksiin kuuluvat henkilökohtaiset oppimistilit, työmarkkinoilla toimivat välittäjät, jotka vähentävät rakenteellisia osaamisvajeita, ja sosiaaliturva, joka on kaikkien saatavilla työsuhteen laadusta riippumatta. Työryhmän puheenjohtaja, Martin Goos, esitti ryhmän työn tulokset konferenssin osallistujille.

Korkean tason eurooppalainen konferenssi järjestettiin ennen Genevessä kesäkuussa järjestettävää Kansainvälisen työjärjestön (ILO) satavuotistilaisuutta, jossa työelämän tulevaisuutta koskevaa keskustelua jatketaan maailmanlaajuisella tasolla.

Lisätietoa

Konferenssin verkkosivut (ohjelma ja suoratoisto)

Tietokooste: Key employment figures

Tietokooste: Junckerin komission sosiaalialan painopisteet

Muita tietokoosteita komission aloitteista sosiaalialalla on saatavilla täältä.

Valdis Dombrovskis Facebookissa ja Twitterissä

Marianne Thyssen Facebookissa ja Twitterissä

Tilaa Euroopan komission julkaisema maksuton työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioita käsittelevä sähköpostitiedote

IP/19/2016

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar