Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

EU:n budjetti vuosiksi 2021-2027: Komissio on tyytyväinen alustavaan sopimukseen tulevasta Euroopan puolustusrahastosta

Bryssel 20. helmikuuta 2019

EU:n toimielimet ovat päässeet osittaiseen poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan puolustusrahastosta, mutta sille on vielä saatava Euroopan parlamentin ja neuvoston virallinen hyväksyntä. Puolustusrahastolla edistetään innovatiivista ja kilpailukykyistä puolustusalan teollista perustaa sekä EU:n strategista riippumattomuutta.

Maailmassa, jossa epävakaus ja kansainväliset turvallisuusriskit lisääntyvät, mikään maa ei voi selviytyä yksin. Tämän vuoksi Junckerin komissio pyrkii suojelemaan ja puolustamaan eurooppalaisia uudenlaisilla toimilla. Euroopan puolustusrahasto, jota komissio ehdotti kesäkuussa 2018 osana EU:n pitkän aikavälin talousarviota vuosiksi 2021–2027, on osa näitä toimia, joilla pyritään vahvistamaan EU:n valmiuksia suojella kansalaisiaan.

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi seuraavaa: ”Tämä on merkittävä askel Euroopan puolustusyhteistyön toteuttamisessa. Euroopan puolustusrahaston avulla jäsenvaltiot saavat paremman vastineen veronmaksajien varoille, ja rahastolla edistetään vahvaa ja innovatiivista puolustusteollisuutta ja lisätään EU:n riippumattomuutta ja teknologista johtoasemaa puolustusalalla.”

Sisämarkkinoista, teollisuusasioista, yrittäjyydestä ja pk-yrityksistä vastaava komissaari Elżbieta Bieńkowska lisäsi: ”Tämä sopimus on yksi tärkeä lisätekijä, jolla varmistetaan, että EU voi paremmin taata kansalaistensa turvallisuuden. Rahastolla edistetään teknologista innovointia ja yhteistyötä Euroopan puolustusalalla, jotta Eurooppa hyötyy yhteentoimivasta huipputason puolustusteknologiasta ja -laitteistosta uusilla aloilla, kuten tekoäly, salattu ohjelmisto, drooniteknologia tai satelliittiviestintä.”

Sopimukselle on vielä saatava lopullinen virallinen hyväksyntä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, mutta yhteisymmärrykseen on päästy seuraavista asioista:

  • Rahastosta annetaan tukea teollisen kehittämisen koko elinkaaren ajan aina tutkimuksesta prototyyppien kehittämiseen ja sertifiointiin.
  • Rahastosta rahoitetaan yhteisiä tutkimushankkeita pääasiassa avustuksilla.
  • Tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa rahoitusosuus voi olla jopa 100 prosenttia, ja sen jälkeen EU:n budjetista myönnettävillä määrärahoilla voidaan täydentää jäsenvaltioiden investointeja yhteisrahoittamalla prototyyppien kehittämistä (enintään 20 prosenttia) sekä testaus-, hyväksymis- ja sertifiointitoimia (enintään 80 prosenttia).
  • Rahastosta myönnettävien suurempien rahoitusosuuksien avulla luodaan kannustimia hankkeille, joissa pk-yritykset ja mid-cap-yritykset osallistuvat puolustusalan toimitusketjuun rajojen yli.
  • Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) puitteissa kelpoisuusedellytykset täyttävät hankkeet voivat saada 10 prosenttia lisärahoitusta, mutta rahoitus ei ole automaattista.
  • Hankkeet määritetään jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman (CDP) puitteissa sopimien puolustusprioriteettien mukaisesti, mutta lisäksi voidaan ottaa huomioon alueelliset ja kansainväliset prioriteetit (esim. NATOn tavoitteet).
  • Tukikelpoisia ovat yleensä vain sellaiset yhteiset hankkeet, joissa on mukana ainakin kolme tukikelpoista tahoa ainakin kolmesta jäsenvaltiosta tai assosioituneesta maasta.
  • Ainakin 4–8 prosenttia määrärahoista varataan murroksellisille suuririskisille innovaatioille, joilla edistetään Euroopan pitkän aikavälin teknologista johtoasemaa ja riippumattomuutta puolustusalalla.
  • Rahoitusta voivat periaatteessa saada ainoastaan tahot tai oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet EU:hun tai assosioituneisiin maihin ja jotka eivät ole kolmansien maiden määräysvallassa. Tukea voidaan poikkeuksellisesti myöntää EU:hun sijoittautuneille kolmansien maiden yritysten tytäryhtiöille tietyin edellytyksin, joilla varmistetaan, etteivät EU:n ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusedut vaarannu. EU:n ulkopuolelle sijoittautuneet tahot eivät voi saada EU:n rahoitusta mutta ne voivat osallistua yhteisiin hankkeisiin. EU ei siten jätä mitään tahoa Euroopan puolustusrahaston ulkopuolelle, vaan se asettaa rahoituksen saamiselle ehdot, jotka ovat samanlaisia kuin EU:n yrityksille asetetut ehdot kolmansien maiden markkinoilla.

Seuraavat vaiheet

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission niin sanotuissa kolmikantaneuvotteluissa saavuttama alustava poliittinen yhteisymmärrys on vielä hyväksyttävä virallisesti Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Tulevan Euroopan puolustusrahaston budjettinäkökohtiin ja joihinkin laaja-alaisiin säännöksiin vaikuttaa yleinen sopimus EU:n pitkän aikavälin budjetista, josta komissio teki ehdotuksen toukokuussa 2018.

Tausta

Kesäkuussa 2014 antamissaan poliittisissa suuntaviivoissa komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker asetti Euroopan kansalaisten turvallisuuden yhdeksi prioriteeteista. Vuoden 2016 puheessaan unionin tilasta Juncker ilmoitti Euroopan puolustusrahaston perustamisesta.

Tämän jälkeen Euroopan komissio on puheenjohtaja Junckerin johdolla ja jäsenvaltioiden tuella pyrkinyt puolustusyhteistyön toteuttamiseen EU:n talousarvion puitteissa.

Komissio tekee jo nyt tätä koskevia valmisteluja nykyisellä budjettikaudella, joka päättyy vuonna 2020. Ensimmäistä kertaa Euroopan historiassa EU luo kannustimia eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle, jonka määrärahat ovat 590 miljoonaa euroa (90 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019 ja 500 miljoonaa euroa laitteiden ja teknologian kehittämiseen vuosina 2019–2020).

  • Puolustusalan tutkimusyhteistyö on jo toteutumassa. Ensimmäisiin EU:n avustussopimuksiin vuoden 2017 budjetissa sisältyi avustus tutkimushankkeelle Ocean2020, jossa on mukana 42 kumppania 15 EU-maasta. Ocean2020-hankkeessa pyritään tehostamaan merialueiden valvontaa integroimalla droonit ja miehittämättömät sukellusveneet laivaston toimintaan. Komissio ilmoittaa tulevina viikkoina muista vuoden 2018 talousarvion puitteissa toteutetuista puolustusalan yhteisistä tutkimusyhteistyöhankkeista ja esittää työohjelman ja lopullisen ehdotuspyynnön vuoden 2019 talousarvion jäljelle jäävää erää varten.
  • Komissio on virallisesti aloittanut jäsenvaltioiden kanssa työn puolustusalan yhteisten teollisuushankkeiden rahoittamiseksi. Sen jälkeen, kun on kuultu jäsenvaltioiden näkemykset, komissio hyväksyy muutaman viikon kuluessa Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman (EDIDP) ensimmäisen työohjelman. EDIDP-ohjelmalla rahoitetaan yhdessä puolustusalan yhteisiä teollisuushankkeita EU:n vuosien 2019–2020 talousarvion puitteissa.

Näiden kahden ”pilottiohjelman” perusteella ja alkurahoituksen lisäämiseksi komissio ehdotti kesäkuussa 2018, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamiskaudella perustetaan täysimittainen Euroopan puolustusrahasto, joka kattaisi sekä tutkimuksen että voimavarat ja jonka arvo olisi 13 miljardia euroa.

Euroopan puolustusrahastosta täydennetään muita komission ehdottamia EU:n ohjelmia, erityisesti Verkkojen Eurooppa -välinettä, jolle on varattu 6,5 miljardia euroa EU:n strategisten liikenneinfrastruktuurien laajentamiseen niin, että ne soveltuvat sotilaalliseen liikkuvuuteen, ja uutta tutkimuksen ja kehityksen Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, jonka määrärahat ovat 100 miljardia euroa.

 

Lisätietoja

Puhe unionin tilasta 2016

Lehdistötiedote Euroopan puolustusrahaston käyttöönotosta, kesäkuu 2017

Lehdistötiedote tuesta puolustusalan tutkimushankkeille, helmikuu 2018

Lehdistötiedote Euroopan puolustusrahastoa koskevasta ehdotuksesta vuosiksi 2021–2027 , kesäkuu 2018

Tiedote Euroopan puolustusrahastosta, kesäkuu 2018

Komission jäsenen Elżbieta Bieńkowskan puhe puolustuksesta ja avaruudesta tammikuussa 2019

Lehdistötiedote Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta, helmikuu 2019

 

IP/19/1269

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar