Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Bryssel 21. joulukuuta 2018

Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn mukaan ensimmäistä kertaa valtaosa eurooppalaisista kokee, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Niiden eurooppalaisten määrä, joilla on myönteinen kuva EU:sta, on kasvanut.

Tuki talous- ja rahaliitolle on edelleen voimakasta ja erityisesti euroalueella ennätyksellisen suurta.

Nämä ovat keskeisiä tuloksia tuoreimmasta Eurobarometri-kyselystä, joka tehtiin 8.–22. marraskuuta ja julkaistiin tänään.

1. Myönteiset poliittiset indikaattorit ovat noususuunnassa

Ensimmäistä kertaa suurin osa eurooppalaisista on sitä mieltä, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa (49 % vastaajista, 4 prosenttiyksikköä lisäystä keväästä 2018), kun taas 47 prosenttia on eri mieltä (–2 prosenttiyksikköä keväästä 2018) ja 4 prosenttia (-2) ei osaa sanoa. Jäsenvaltiosta 16:ssa suurin osa vastaajista katsoo, että heidän äänellään on merkitystä Euroopan unionissa. Eniten tällaisia myönteisiä vastauksia saatiin Tanskassa (73 %), Ruotsissa (71 %) ja Saksassa (70 %).

Eurooppalaisista 43 prosentilla on myönteinen kuva EU:sta (+ 3 prosenttiyksikköä kevääseen 2018 verrattuna), mikä on korkein taso sitten syksyn 2009. Yli kolmasosalla vastaajista on neutraali mielikuva EU:sta (36 %, –1 prosenttiyksikkö verrattuna kevääseen 2018), kun taas viidesosalla se on negatiivinen (20 %, –1 prosenttiyksikkö) ja 1 prosentilla ei ole mielipidettä. Keväällä 2018 toteutetun edellisen Eurobarometri-kyselyn mukaan myönteinen mielikuva EU:sta on lisääntynyt 17 jäsenvaltiossa, eniten Ruotsissa (53 %, +11 prosenttiyksikköä), Espanjassa (43 %, +10 prosenttiyksikköä) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (43 %, +9 prosenttiyksikköä).

Euroopan unioniin ilmoittaa luottavansa 42 prosenttia vastaajista. Osuus on ennallaan eli suurimmillaan sitten syksyn 2010. Luottamus on vallalla 17 jäsenvaltiossa (keväällä 2018 näitä jäsenvaltioita oli 15). Suurinta se oli Liettuassa (65 %), Tanskassa (60 %) ja Ruotsissa (59 %). EU:hun luotetaan edelleen enemmän kuin kansallisiin hallituksiin tai parlamentteihin. Eurooppalaisista 42 prosenttia luottaa Euroopan unioniin ja 35 prosenttia oman maansa parlamenttiin ja hallitukseen (molemmat +1 prosenttiyksikkö verrattuna kevääseen 2018).

2. EU:n kansalaisuutta ja vapaata liikkuvuutta tuetaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa

Kaikissa 28 jäsenvaltiossa suurin osa vastaajista tuntee itsensä EU:n kansalaisiksi. Koko EU:ssa osuus oli 71 prosenttia (+ 1 prosenttiyksikkö keväästä 2018). Kansallisesti luku vaihtelee Luxemburgin 89 prosentista Bulgarian 51 prosenttiin.

Selvästi suurin osa vastaajista kannattaa EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta (83 %, +1 prosenttiyksikkö keväästä 2018). Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa yli kaksi kolmasosaa vastaajista oli tätä mieltä.

3. Euron kannatus edelleen vahvaa

Talous- ja rahaliiton ja euron kannatus on ennätyksellisen suurta yhä, 20 vuotta euron käyttöönoton jälkeen: euroalueella EU:n yhteistä rahaa kannattaa kolme neljäsosaa (75 %, +1 prosenttiyksikkö) vastaajista.

Valtaosa EU:n kansalaisista on sitä mieltä, että Euroopan talouden tilanne on ”hyvä” (49 %), mikä on hieman vähemmän kuin keväällä 2018 (–1 prosenttiyksikkö). Vastaajista 38 prosenttia katsoi, että Euroopan talous on ”huonossa” kunnossa (+1 prosenttiyksikkö), ja 13 prosentilla ei ole mielipidettä asiasta.

Käsitys oman maan talouden tilanteesta on edelleen useammin myönteinen (49 %, ei muutosta) kuin kielteinen (48 %, +1 prosenttiyksikkö), mutta eroa on vain yksi prosenttiyksikkö. Valtaosa vastaajista 16:ssa EU:n jäsenvaltiossa (14:ssä keväällä 2018) toteaa, että kansallinen taloustilanne on hyvä. Suurimmillaan nämä osuudet ovat Maltassa (95 %), Luxemburgissa ja Alankomaissa (molemmissa 91 %). Tätä mieltä on enemmän kuin kahdeksan kymmenestä vastaajasta myös Tanskassa, Saksassa, Ruotsissa (kaikissa 88 %) ja Itävallassa (81 %). Pienimmät osuudet ovat Kreikassa (6 %), Kroatiassa (16 %) sekä Espanjassa ja Bulgariassa (molemmissa 18 %).

4. Muuttoliike ja terrorismi ovat yhä eurooppalaisten suurimmat huolenaiheet

Maahanmuutto on edelleen suurin huolenaihe EU:ssa; sen mainitsee 40 prosenttia vastaajista (+2 prosenttia kevääseen 2018 verrattuna). Se mainitaan kaksi kertaa niin usein kuin terrorismi (20 %), joka on edelleen toiseksi suurin huolenaihe, vaikka onkin vähentynyt selvästi (–9 prosenttiyksikköä keväästä 2018). Kolmannella sijalla on julkinen talous (19 %, +2 prosenttiyksikköä). Se on yksi kolmesta tärkeimmästä huolenaiheesta ensimmäistä kertaa sitten syksyn 2014 ja ottanut tämän paikan taloudelliselta tilanteelta, joka on nyt neljännellä sijalla (18 %, ei muutosta) ensimmäistä kertaa syksyn 2010 jälkeen. Ilmastonmuutos oli suurin huolenaihe 16 prosentille vastaajista. Se on kasvanut kaikkein eniten (+5 prosenttiyksikköä) ja noussut viidennelle sijalle.

Vaikka työttömyys on koko EU:n tasolla kuudennella sijalla (13 %, alimmillaan sitten vuoden 2010), se on edelleen kansallisesti suurin huolenaihe (23 %, –2 prosenttiyksikköä). Osuus on alimmillaan sitten vuoden 2007. Nousevat hinnat/inflaatio/elinkustannukset (21 %, + 4 prosenttiyksikköä) ovat jaetulla toisella sijalla maahanmuuton kanssa (21 %, ei muutosta). Ensimmäistä kertaa syksyn 2008 jälkeen elinkustannukset ovat kansallisten huolenaiheiden kahden kärjessä. Neljännellä sijalla olevan terveyden ja sosiaaliturvan mainitsi 20 prosenttia vastaajista (–3 prosenttiyksikköä). Se on palaamassa syksyn 2017 tasolle. Taloudellinen tilanne (15 %, ei muutosta) ja eläkkeet (15 %, –2 prosenttiyksikköä) jakavat viidennen sijan, juuri ennen ympäristö-, ilmasto- ja energiakysymyksiä (14 %, +4 prosenttiyksikköä), jotka ovat tähän mennessä korkeimmalla sijallaan.

 

Tausta

Syksyn 2018 Eurobarometri-kysely (EB 90) perustuu henkilökohtaisiin haastatteluihin, jotka tehtiin 8.–22. marraskuuta 2018. Haastatteluihin osallistui 32 600 henkilöä EU:n jäsenvaltioissa[1] ja ehdokasmaissa[2].

[1] 27 424 haastattelua EU:n 28 jäsenvaltiossa.

[2] EU:n 28 jäsenvaltiota, viisi ehdokasvaltiota (entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Turkki, Montenegro, Serbia ja Albania) sekä Kyproksen turkkilainen yhteisö maan siinä osassa, joka ei ole Kyproksen tasavallan hallituksen hallinnassa.

 

Lisätietoa

Eurobarometri 90

 

LIITE

1. ”Mielipiteelläni on merkitystä EU:ssa”

Käsitys Euroopan talouden tilasta

 

2. Käsitys EU:sta

1

 

3. Luottamus Euroopan unioniin

Käsitys EU:sta

 

4. Euron kannatus on edelleen korkeimmalla tasollaan

 Luottamus Euroopan unioniin

 

5. Käsitys Euroopan talouden tilasta

Käsitys Euroopan talouden tilasta

 

6. Käsitys kansallisen talouden tilasta

Käsitys kansallisen talouden tilasta

 

 7. Vapaa liikkuvuus

Vapaa liikkuvuus

 

8. EU:n kansalaisuus

EU:n kansalaisuus

 

9. EU:n suurimmat haasteet 

 Vapaa liikkuvuus

 Enintään 2 vaihtoehtoa/vastaaja – 6 yleisintä vaihtoehtoa

 

10. Suurimmat haasteet kansallisella tasolla

 EU:n kansalaisuus

 Enintään 2 vaihtoehtoa/vastaaja – 6 yleisintä vaihtoehtoa

 

IP/18/6896


Side Bar