Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

rescEU: komissio on tyytyväinen alustavaan yhteisymmärrykseen unionin pelastuspalvelun vahvistamisesta*

Bryssel 12. joulukuuta 2018

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto ovat tänään edenneet vahvasti kohti poliittista yhteisymmärrystä rescEU-suunnitelmasta, jonka tavoitteena on vahvistaa katastrofitilanteissa annettavaa EU:n pelastuspalveluapua.

Kaikkialla EU:ssa on viime vuosina kärsitty lukuisista luonnonkatastrofeista, jotka ovat vaatineet satoja kuolonuhreja ja aiheuttaneet miljardien suuruisia infrastruktuurivahinkoja. rescEU:lla vahvistetaan EU:n pelastuspalvelumekanismia kansalaisten suojelun parantamiseksi. Erityisesti perustetaan uusi eurooppalainen valmiusreservi, johon kuuluu metsäpalojen sammutuksessa käytettäviä ilma-aluksia, erikoisvesipumppuja, taajama-alueiden etsintä- ja pelastusryhmiä, kenttäsairaaloita ja hätälääkintäryhmiä.

”Euroopan on suojeltava kansalaisia hädän hetkellä”, puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi. ”Kun vaarallista metsäpaloa tai tulvaa ei saada taltutettua kansallisin toimin, kansalaiset haluavat EU:lta toimia, ei sanoja. rescEU varmistaa konkreettisen solidaarisuuden katastrofien koettelemia jäsenvaltioita kohtaan”, puheenjohtaja Juncker lisäsi.

”Luonnonkatastrofit eivät tunne rajoja, ja ilmastonmuutos lisää niiden riskiä ja vaikutuksia” , humanitaarisesta avusta ja kriisinhallinnasta vastaava komissaari Christos Stylianides totesi. ”rescEU:n myötä nykyinen pelastuspalvelumekanismi saatetaan seuraavalle tasolle. Tämänpäiväinen myönteinen kehitys osoittaa, että jos on tahtoa, löytyy myös keinoja. Olen kiitollinen Euroopan parlamentille ja erityisesti esittelijä Elisabetta Gardinille, talousarvion valmistelija Jose-Manuel Fernandesille sekä Itävallan puheenjohtajakaudelle johtavan roolin omaksumisesta asian suhteen. Päivitetyn EU:n pelastuspalvelumekanismin avulla valmiuksia voidaan lisätä, jäsenvaltioiden välistä koordinointia parantaa ja ennen kaikkea tehostaa solidaarisuutta EU:n kansalaisia kohtaan. Kyseessä on eurooppalainen ratkaisu eurooppalaiseen haasteeseen”, komissaari Stylianides lisäsi.

EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen

EU vahvistaa toimintavalmiuksiaan muun muassa

  • muodostamalla katastrofeihin reagoimista varten yhteisen eurooppalaisen valmiusreservin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Siihen sisältyisi esimerkiksi sammutuslentokoneita ja muita välineitä, joilla reagoidaan esimerkiksi lääketieteellisiin hätätilanteisiin tai kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinaineisiin liittyviin vaaratilanteisiin;
  • yhteisrahoittamalla rescEU:n valmiuksista aiheutuvia toimintakustannuksia silloin, kun niitä käytetään EU:n pelastuspalvelumekanismin operaatioissa;
  • yhteisrahoittamalla rescEU:n valmiuksien kehittämistä;
  • lisäämällä taloudellista tukea Euroopan pelastuspalvelureserviin rekisteröidyille valmiuksille, myös niiden mukauttamiseen, korjaamiseen, toimintakustannuksiin (unionin sisällä) ja kuljetuskustannuksiin (unionin ulkopuolella).

Katastrofien ehkäisyn ja katastrofivalmiuksien tehostaminen

Katastrofiriskien hallinnan parantamiseksi jäsenvaltioissa EU lisää tukeaan jäsenvaltioille

  • perustamalla yksinkertaistetun raportointikehyksen, jossa keskitytään keskeisiin rajat ylittäviin riskeihin ja riskeihin, joiden todennäköisyys on alhainen mutta vaikutus suuri;
  • antamalla jäsenvaltioille tukea niiden nykyisten toimenpiteiden lisäämiseksi kuulemismekanismin, asiantuntijakäyntien ja seurantasuositusten avulla;
  • jakamalla tietoa ja kokemuksia uuden EU:n pelastuspalvelun osaamisverkoston kautta.

Seuraavat vaiheet: Tänään saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen jälkeen Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston on virallisesti hyväksyttävä rescEU.

Tausta

Mihin rescEU:ta tarvitaan? EU:n pelastuspalvelumekanismi perustuu tällä hetkellä järjestelmään, jonka kautta EU koordinoi siihen osallistuvien valtioiden vapaaehtoisten panosten toimittamista maahan, joka on pyytänyt apua. Avuntarjoukset koordinoidaan EU:n hätäavun koordinointikeskuksessa, joka toimii Brysselissä. Viime vuosina äärimmäiset sääolosuhteet ja muut ilmiöt ovat panneet lujille jäsenvaltioiden kyvyn auttaa toisiaan, erityisesti silloin, kun useat jäsenvaltiot kohtaavat samanlaisen katastrofin samanaikaisesti. Tällaisissa tapauksissa, joissa resursseja on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan, EU:lla ei ole omaa reservikapasiteettia avustaa äärirajoillaan olevia jäsenvaltioita. Lisäksi kehittymässä olevat riskit luovat tarpeen tarkastella yhdessä valmiuksia, joita tarvitaan sellaisten riskien torjumiseksi, joiden todennäköisyys on alhainen, mutta vaikutus suuri. Tällä hetkellä jäsenvaltioissa ei ole tällaisia valmiuksia.

Euroopan unionissa on tapahtunut suuri määrä katastrofeja, joissa on menetetty ihmishenkiä ja joilla on ollut haitallisia seurauksia niin kansalaisille, yhteisöille, yrityksille kuin ympäristöllekin. Pelkästään vuonna 2017 Euroopassa kuoli luonnonkatastrofien seurauksena 200 ihmistä. Myös taloudelliset kustannukset ovat valtavat: Euroopan mantereella kirjattiin vuonna 2016 lähes 10 miljardin euron vahingot.

 

* Päivitetty 12.12.2018 klo 18.10.

IP/18/6766

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar