Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketti: Kestävän ja osallistavan kasvun tukeminen

Bryssel 21. marraskuuta 2018

Komissio esittää näkemyksensä EU:n taloudellisista ja sosiaalisista painopisteistä vuonna 2019, antaa lausuntonsa alustavista talousarviosuunnitelmista ja vahvistaa, että Italia poikkeaa erittäin vakavasti vakaus- ja kasvusopimuksesta. Kreikka on ensimmäistä kertaa mukana talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa.

EU-ohjausjaksossa koordinoidaan talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Vuoden 2019 ohjausjakso käynnistyy tilanteessa, jossa kasvu jatkuu, mutta hitaampana, ja ilmapiiri on hyvin epävarma. Paljon on saatu aikaan vuodesta 2014, mutta työtä on jatkettava osallistavan ja kestävän kasvun tukemiseksi sekä työpaikkojen luomiseksi, samalla kun jäsenvaltioiden talouksien kestokykyä parannetaan. EU:n tasolla tämä edellyttää päätöksiä, joilla talous- ja rahaliittoa voidaan edelleen vahvistaa. Kansallisella tasolla on tärkeää, että käynnissä olevaa kasvua hyödynnetään finanssipoliittisten puskureiden luomisessa ja velan vähentämisessä. Investoinneissa ja rakenneuudistuksissa on entistäkin enemmän keskityttävä tuottavuuden ja kasvupotentiaalin edistämiseen. Näillä toimilla luodaan edellytykset kestävälle rahoitusjärjestelmän makrovakaudelle, ja ne lisäävät EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä. Se puolestaan antaa edellytykset uusien ja parempien työpaikkojen luomiselle, lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja parantaa eurooppalaisten elintasoa.

Tänään hyväksytty paketti perustuu komission syksyn 2018 talousennusteeseen sekä painopisteisiin, jotka esitettiin puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puheessa unionin tilasta vuonna 2018.

”Euroopassa eletään taloudellisesti hyviä aikoja, mutta riskien lisääntyminen viittaa siihen, että tämä ei ole ikuista.” Näin totesi eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, joka on myös rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari. ”EU-maat tarvitsevat hyvin kohdennettuja investointeja ja uusia uudistustoimia, jotta kasvun perustekijät vahvistuisivat ja tuottavuus lisääntyisi. Finanssipolitiikan puolella on aika vähentää julkista velkaa ja kasvattaa taas finanssipoliittisia puskureita. Tämä antaa meille tarvitsemaamme liikkumavaraa, kun seuraava taantuma koittaa. Nyt on aika edistyä myös Euroopan talous- ja rahaliiton syventämisessä”, Dombrovskis jatkoi.

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen kertoi, että talouden elpyminen viime vuosina on luonut erityisen paljon työpaikkoja ja että työttömyysluvut ovat ennätysalhaiset. Samaan aikaan työmarkkinoilla on yhä enemmän ihmisiä. ”Työvoimaosuus on ennätyksellisen korkea, ja olemme jo ohittaneet Yhdysvallat. Olosuhteet antavat nyt mahdollisuuden investoida enemmän yhteiskuntiimme ja kansalaisiimme, jotta elpyminen jatkuu ja hyödyttää kaikkia, myös tulevia sukupolvia”, Thyssen totesi.

Talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaava komission jäsen Pierre Moscovici puolestaan totesi terveen talouskasvun jatkuvan EU:ssa. ”Komission tänään antamalla ohjauksella pyritään varmistamaan, että kasvu pysyy vahvana ja siitä tulee kestävää. Yhä epävarmemmassa globaalissa ympäristössä mitään ei voida pitää itsestään selvänä. Kestävästi vauras euroalue edellyttää paitsi tervettä julkista taloutta myös kilpailukykyisiä talouksia ja osallistavia yhteiskuntia”, Moscovici jatkoi.

Globaali taloustilanne oli viime vuonna poikkeuksellisen suotuisa ja korot olivat matalat, mikä edisti kasvua, työllisyyttä, velan vähentämistä ja investointeja EU:ssa ja euroalueella. Kotimaisen kulutuksen ja investointien ansiosta talouskasvun ennustetaan jatkuvan kaikissa jäsenvaltioissa, joskin aiempaa hitaammin. Ellei suuria häiriöitä ilmene, potentiaalin ylittävän talouskasvun, työpaikkojen määrän vankan lisääntymisen ja työttömyyden supistumisen pitäisi jatkua Euroopassa. Euroalueen jäsenvaltioiden julkinen talous on kohentunut huomattavasti, ja euroalueen julkisen talouden kokonaisalijäämä on nyt alle 1 %. Useissa maissa julkinen velka on kuitenkin edelleen suuri. Koska talouskasvu jatkuu, on aika kasvattaa finanssipoliittisia puskureita, joilla selvitään seuraavasta taantumasta ja lievennetään mahdollisia työllisyys- ja sosiaalivaikutuksia.

Vuotuinen kasvuselvitys 2019

Vuotuisessa kasvuselvityksessä, jossa esitetään tulevan vuoden yleiset talous- ja sosiaalipolitiikan painopisteet, kehotetaan EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan määrätietoisia ja yhteensovitettuja politiikkatoimia osallistavan ja kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Kansallisella tasolla toimet olisi keskitettävä laadukkaiden investointien toteuttamiseen ja uudistuksiin, joilla lisätään tuottavuuden kasvua, osallistavuutta ja institutionaalisia valmiuksia, samalla kun edelleen varmistetaan rahoitusjärjestelmän makrovakaus ja terve julkinen talous. EU:n tasolla painopisteet ovat sisämarkkinoiden syventäminen, talous- ja rahaliiton (EMU) rakentaminen valmiiksi ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin kuuluvien periaatteiden edistäminen.

Varoitusmekanismia koskeva kertomus 2019

Varoitusmekanismia koskeva kertomus on tarkoitettu makrotalouden epätasapainojen havaitsemiseen. Siinä todetaan, että vuonna 2019 on tehtävä perusteellinen tarkastelu 13 jäsenvaltiosta. Niissä arvioidaan, onko jäsenvaltioissa todella kyse makrotalouden epätasapainoista. Jäsenvaltioista, joissa havaittiin epätasapainoja edellisessä makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä, tehdään perusteellinen tarkastelu automaattisesti myös vuonna 2019. Nämä ovat Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kroatia, Kypros, Portugali, Ranska, Ruotsi ja Saksa. Myös Kreikasta ja Romaniasta tehdään perusteellinen tarkastelu.

Yhteisen työllisyysraportin luonnos 2019

Yhteisen työllisyysraportin luonnoksesta, jossa analysoidaan Euroopan työllisyys- ja sosiaalitilannetta, käy ilmi, että uusia työpaikkoja syntyy, työttömyys vähenee ja sosiaalinen tilanne paranee kaikkialla EU:ssa. Raportti sisältää myös sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun havainnot. Tulostaulussa analysoidaan jäsenvaltioiden suoriutumista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden noudattamisessa.

Vuoden 2018 toisella neljänneksellä EU:ssa oli 239 miljoonaa työllistä eli enemmän kuin koskaan aiemmin. Noin 12 miljoonaa uutta työpaikkaa on luotu Junckerin komission astuttua virkaan. Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien osuus pieneni huomattavasti vuonna 2017: heitä oli yli viisi miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien kokonaismäärä alitti finanssikriisiä edeltäneen tason.

Talouden elpyminen ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut kaikkia yhteiskuntaryhmiä. Ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste on noussut huomattavasti viime vuosikymmenen aikana, mutta nuorten, heikosti koulutettujen ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistyminen on edelleen vaikeaa monissa jäsenvaltioissa. Naisten osallistuminen työmarkkinoille lisääntyy edelleen nopeasti, mutta tämä ei ole vielä merkittävästi pienentänyt sukupuolten välistä palkka- ja eläke-eroa.

Kotitalouksien tulot kasvavat, mutta joissakin jäsenvaltioissa ne ovat edelleen pienemmät kuin ennen kriisiä. Reaalipalkkojen nousu kiihtyi vuonna 2018, mutta nousu jää alle tuottavuuden kasvun ja odotettua heikommaksi, kun myönteinen tilanne työmarkkinoilla ja talouden suorituskyky otetaan huomioon. Yleisemmällä tasolla epätasa-arvo ja köyhyys ovat edelleen huolenaiheita.

Suositus euroalueen talouspolitiikasta

Euroalueen talouspolitiikkaa koskevaa suositusta, jossa esitetään euroalueen toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeitä konkreettisia toimenpiteitä, on virtaviivaistettu, jotta voidaan keskittyä voimakkaammin keskeisiin haasteisiin. Suosituksessa kehotetaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan osallistavaa ja kestävää kasvua sekä parannetaan kestokykyä, palautetaan tasapaino ja edistetään talouksien lähentymistä euroalueella. Etusijalle olisi asetettava uudistukset, joilla lisätään tuottavuutta ja kasvupotentiaalia, syvennetään sisämarkkinoita, parannetaan liiketoimintaympäristöä, edistetään investointeja ja parannetaan työmarkkinoita.

Komissio suosittelee, että julkisen talouden laatua ja rakennetta parannetaan sekä kasvatetaan taas finanssipoliittisia puskureita, jotta seuraavan taantuman aikana olisi enemmän liikkumavaraa. Jäsenvaltioiden, joilla on vaihtotaseen alijäämä, olisi pyrittävä lisäämään tuottavuutta ja vähentämään ulkomaanvelkaa. Jäsenvaltioiden, joilla on vaihtotaseen ylijäämä, olisi vahvistettava investointien kasvua ja palkkojen nousua tukevia olosuhteita.

Komissio suosittelee, että verotuksen painopistettä siirretään pois työn verotuksesta, vahvistetaan koulutusjärjestelmiä, investoidaan osaamiseen ja lisätään aktiivisen työvoimapolitiikan ja sosiaalisen suojelun järjestelmien tuloksellisuutta ja riittävyyttä. Tämä on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaista.

Komissio kehottaa myös etenemään nopeasti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelyssä vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvien komission ehdotusten mukaisesti. Ehdotukset koskevat muun muassa uudistusten tukiohjelmaa ja Euroopan investointien vakautusjärjestelyä.

Suosituksessa kehotetaan jatkamaan pankkiunionia koskevaa työtä ottamalla käyttöön yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely ja perustamalla eurooppalainen talletussuojajärjestelmä. Myös finanssimarkkinoiden yhdentymiseen olisi pyrittävä vahvistamalla eurooppalaista sääntely- ja valvontarakennetta. Järjestämättömien lainojen määrää olisi pyrittävä edelleen vähentämään, ja niiden kertymistä olisi jatkossa ehkäistävä. Jotta pankkiunioni saadaan valmiiksi, on edelleen ratkaisevan tärkeää, että marraskuussa 2016 esitetty pankkipaketti hyväksytään vuoden 2018 loppuun mennessä. Yhdentyneempi finanssisektori – valmis pankkiunioni ja todellinen pääomamarkkinaunioni – auttaa vahvistamaan euron kansainvälistä roolia niin, että se vastaa paremmin euroalueen painoarvoa maailmassa.

Lausunnot euroalueen jäsenvaltioiden alustavista talousarviosuunnitelmista

Komissio on myös antanut lausuntonsa siitä, ovatko euroalueen jäsenvaltioiden vuoden 2019 alustavat talousarviosuunnitelmat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia.

Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevä osio

Komissio on arvioinut Italian tarkistetun alustavan talousarviosuunnitelman, jonka Italia esitti 13. marraskuuta, ja vahvistaa, että Italialle 13. heinäkuuta 2018 osoitetun neuvoston suosituksen noudattamatta jättäminen on erityisen vakavaa. Komissio antoi jo 23. lokakuuta 2018 Italian 16. lokakuuta esittämästä alustavasta talousarviosuunnitelmasta lausunnon, jossa se totesi neuvoston suosituksen noudattamatta jättämisen olevan erityisen vakavaa.

Kymmenen jäsenvaltion – Saksan, Irlannin, Kreikan, Kyproksen, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan ja Suomen – alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia vuonna 2019.

Kolmen jäsenvaltion – Viron, Latvian ja Slovakian – alustavien talousarviosuunnitelmien katsotaan olevan pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia vuonna 2019. Näiden maiden alustavat talousarviosuunnitelmat saattavat johtaa jonkinasteiseen poikkeamaan niiden julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä sopeuttamisuralta.

Neljän jäsenvaltion – Belgian, Ranskan, Portugalin ja Slovenian – alustavat talousarviosuunnitelmat vaarantavat vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen vuonna 2019. Näiden jäsenvaltioiden alustavat talousarviosuunnitelmat saattavat johtaa merkittävään poikkeamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta.

Vakaus- ja kasvusopimuksen korjaava osio (liiallisia alijäämiä koskeva menettely)

Espanjan julkisen talouden alijäämän ennakoidaan supistuvan alle 3 prosentin ensi vuonna, ja maan on määrä päästä pois liiallista alijäämää koskevasta menettelystä. Tämä tarkoittaa, että Espanjaan aletaan soveltaa vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ensi vuodesta lukien. Espanjan alustavan talousarviosuunnitelman katsotaan vaarantavan vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen vuonna 2019. Tämä perustuu komission syksyn 2018 talousennusteeseen, jossa ennakoidaan, että vaaditulta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poiketaan merkittävästi eikä velan supistamista koskevaa siirtymävaiheen vertailuarvoa noudateta vuonna 2019.

Vakaus- ja kasvusopimukseen perustuvat toimet

Komissio on toteuttanut vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla joitakin toimia.

Koska lähtökohtaisesti näyttää siltä, että Italia ei ole noudattanut velkakriteeriä,
komissio on arvioinut asiaa uudelleen. Italian julkinen velka oli 131,2 %
eli 37 000 euroa asukasta kohti vuonna 2017. Se siis ylittää perussopimuksessa asetetun viitearvon, joka on 60 % suhteessa BKT:hen. Uusi arviointi oli tarpeen, koska komission viime toukokuussa analysoimat tekijät ovat olennaisesti muuttuneet Italian julkisen talouden suunnitelmissa vuodeksi 2019. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laaditussa uudessa kertomuksessa esitettävässä analyysissä käsitellään kaikkia merkityksellisiä tekijöitä, joita ovat mm. seuraavat: i) makrotaloudelliset olosuhteet eivät viime aikoina voimistuneista heikkenemisriskeistä huolimatta selitä Italian suuria puutteita velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamisessa, kun otetaan huomioon, että BKT:n nimelliskasvu on ollut yli 2 % vuodesta 2016 lähtien; ii) hallituksen suunnitelmat merkitsevät huomattavaa peräytymistä aiemmista kasvua edistävistä rakenneuudistuksista, kuten aiemmista eläkeuudistuksista; ja ennen kaikkea iii) keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2018 ja neuvoston 13. heinäkuuta 2018 Italialle osoittamasta suosituksesta poiketaan erityisen vakavasti vuoden 2019 osalta sekä hallituksen suunnitelmien että komission syksyn 2018 talousennusteen perusteella. Analyysin perusteella on katsottava, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määriteltyä velkakriteeriä ei noudateta ja että näin ollen liiallisia alijäämiä koskeva menettely on velan takia perusteltu.

Unkarin osalta komissio on todennut, että maa ei ole ryhtynyt tuloksellisiin toimiin neuvoston kesäkuussa 2018 antaman suosituksen noudattamiseksi. Siksi komissio ehdottaa, että neuvosto antaa Unkarille tarkistetun suosituksen, jossa maata kehotetaan korjaamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaittu merkittävä poikkeama. Neuvosto suositteli kesäkuussa 2018 Unkarille merkittävän poikkeaman menettelyssä, että maa toteutettaisi vuotuisen rakenteellisen sopeutuksen, joka on 1 prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Ottaen huomioon suosituksen jälkeisen kehityksen ja Unkarin jätettyä toteuttamatta tuloksellisia toimia merkittävän poikkeaman korjaamiseksi komissio ehdottaa nyt tarkistetun suosituksen antamista. Suosituksen mukaan Unkarin olisi vuonna 2019 toteutettava vuotuinen rakenteellinen sopeutus, joka on vähintään 1 prosentti suhteessa BKT:hen. Unkarin julkisen talouden alijäämä on kasvanut –1,6 prosentista (vuonna 2016) –2,4 prosenttiin (vuonna 2018), ja sen ennustetaan seuraavien kahden vuoden aikana pysyttelevän hieman alle –2 prosentissa.

Romanian osalta komissio on todennut, että maa ei ole ryhtynyt tuloksellisiin toimiin neuvoston kesäkuussa antaman suosituksen noudattamiseksi. Siksi komissio ehdottaa, että neuvosto antaa Romanialle tarkistetun suosituksen, jossa maata kehotetaan korjaamaan havaittu merkittävä poikkeama julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta . Neuvosto suositteli kesäkuussa 2018 Romanialle merkittävän poikkeaman menettelyssä, että maa toteutettaisi vuotuisen rakenteellisen sopeutuksen, joka on 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2018 että vuonna 2019. Ottaen huomioon suosituksen jälkeisen kehityksen ja Romanian jätettyä toteuttamatta tuloksellisia toimia merkittävän poikkeaman korjaamiseksi komissio ehdottaa nyt tarkistetun suosituksen antamista. Suosituksen mukaan Romanian olisi vuonna 2019 toteutettava vuotuinen rakenteellinen sopeutus, joka on vähintään 1 prosentti suhteessa BKT:hen. Romanian julkisen talouden alijäämä on kasvanut –0,5 prosentista (vuonna 2015) –2,9 prosenttiin (vuonna 2016), ja sen ennustetaan kasvavan
–3,3 prosenttiin (vuonna 2018), –3,4 prosenttiin (vuonna 2019) ja –4,7 prosenttiin (vuonna 2020). Nämä ovat EU:n korkeimpia lukemia.

Kreikan tiukennettua valvontaa koskeva kertomus

Komissio on hyväksynyt ensimmäisen Kreikkaa koskevan kertomuksen tiukennetun valvonnan kehyksessä, joka otettiin käyttöön Euroopan vakausmekanismin vakaustukiohjelman päätyttyä 20. elokuuta 2018. Kertomuksessa todetaan, että Kreikan esittämällä vuotta 2019 koskevalla alustavalla talousarviosuunnitelmalla varmistetaan, että sen sitoumusta saavuttaa 3,5 prosentin perusylijäämä suhteessa BKT:hen noudatetaan. Edistyminen muiden osa-alueiden uudistuksissa on vaihtelevaa, ja viranomaisten on nopeutettava toteutusta tavoitteidensa saavuttamiseksi. Euroryhmän kokouksessa 22. kesäkuuta 2018 sovittiin mittavasta velkatoimenpiteiden paketista. Politiikkatoimista riippuvien velkatoimenpiteiden käyttöönotto riippuu siitä, annetaanko tiukennetun valvonnan kehyksessä laadittavassa toisessa kertomuksessa uudistusten etenemisestä myönteinen lausunto. Kertomus julkaistaan alkuvuodesta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Komissio kehottaa neuvostoa keskustelemaan tänään annetusta paketista ja vahvistamaan siihen sisältyvän ohjauksen. Komissio odottaa mielenkiinnolla hedelmällistä keskustelua Euroopan parlamentin kanssa EU:n ja euroalueen politiikan painopisteistä, kuten myös työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien osallistumista kaikilla tasoilla talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa.

LISÄTIETOJA

Taustatiedote talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketista

Vuotuinen kasvuselvitys 2019

Varoitusmekanismia koskeva kertomus 2019

Euroalueen suositus 2019

Yhteisen työllisyysraportin luonnos 2019

Tiedonanto euroalueen alustavista talousarviosuunnitelmista 2019

Alustavat talousarviosuunnitelmat 2019

Italiaa koskeva 126 artiklan 3 kohdan nojalla annettu kertomus

Kreikan tiukennettua valvontaa koskeva kertomus

Syksyn 2018 talousennuste

Seuraa varapuheenjohtaja Dombrovskisia Twitterissä: @VDombrovskis

Seuraa komissaari Moscovicia Twitterissä: @pierremoscovici

Seuraa talouden ja rahoituksen pääosastoa Twitterissä: @ecfin

IP/18/6462

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar